Kannattaa myös varmistaa, että ymmärrätte toisianne. Puhuuko myös mies meänkieltä? Entä jos hän ääntää ärrän vain hieman pehmeästi ja oikeasti haluaa antaa tai saada piiskaa?
5. e-loppuisten sanojen genetiivissä: lae : latheen, sae : satheen
6. kaikissa monikon perfektin ja pluskvamperfektin muodoissa: net on ostanheet, met olima myyhneet
Äännettä h voidaan myös käyttää esimerkkejä epäsäännöllisemmin.lähde?[13]
1. meänkielessä v-äänteen sijaan on monessa tapauksessa tullut f
färi ’väri’
fankila ’vankila’
fati ’vati’
fiuletti ’violetti’
fuori ’vuori’[14]
2. meänkielen astevaihtelussa on joitakin eroja yleissuomeen, mutta monet näistä tavataan suomen itämurteista. Esimerkiksi:
maito : maion
käsi : käen
sota : soan[15]
3. o-äännettä vastaa usein u:
puliisi ’poliisi’
nuin 'noin'
muterni ’moderni’
pulitikki ’politiikka’
pulitiikkeri ’poliitikko’
vukaali ’vokaali’
pusitiivinen ’positiivinen’[16]
4. kuten suomen itämurteissa, d-äänteen sijaan esiintyy kato tai t:
tehä ’tehdä’
tynamiitti ’dynamiitti’
syyä ’syödä’
meän ’meidän’
heän ’heidän’
teän ’teidän’
5. määräympäristöissä esiintyy yleissuomesta poiketen geminaatta:
ts-yhtymien vastineena on tt (kuten suomen länsimurteissa): mettä ’metsä’, kattoa ’katsoa’
tietyt konsonanttiyhtymät ovat assimiloituneet geminaataksi: jokka ’jotka’ (kuten suomen länsimurteissa)
Meänkielessä on monesti 'vv' yhdistelmä: savvu ’savu’, avvain 'avain'[17].[18]
6. Verbien taivutuspäätteet -mma ~ -mmä, -tta ~ -ttä, -pi
menemmä ’menemme’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
tuletta ’tulette’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
ostaapi ’ostaa’ (kuten suomen itämurteissa; -pi-päätetettä käytetään vain lyhyissä verbeissä)
syövä ’syövät’ (ei esiinny kaikissa meänkielen murteissa; esiintyy myös joissain suomen murteissa)
7. NUT-partisiippi
Suomen syönyt-muotoa vastaa meänkielessä syönny (Ei esiinny kaikissa murteissa)[19]
8 Meänkielessä on tietyissä lainasanoissa ruotsin vaikutuksesta äänne y, kun suomessa käytetään äännettä u
kyltyyri = kulttuuri
mysiikki = musiikki
resyrssi = resurssi
9 "olla" sana on yhdistetty monesti persoona pronomiiniin
Molen = minä olen
Solet = sinä olet
Son = se on, hän on
Sole = se ei ole
Molema = me olemme
Toletta = te olette
Non/Noova/Hoova = he ovat[20][21]
Meänkielen sanoja, joita ei (enää) käytetä suomen yleiskielessä Muokkaa
följy ’seura, mukana olo’
hantuuki ’pyyhe’
kahveli ’haarukka’
kartano ’piha’
kietku ’ruuantähde, erit. liha’
kläppi ’lapsi’
knapsu ’naisellinen mies’
källi ’hassu (tarkoittaa myös ulostetta)’
pranttu ’kasvimaa’
saikata ’värkätä’
tyär ’tytär; tyttö’
porista ’puhua’
äpyli ’omena’
muuruutti ’porkkana’
potati ’peruna’
ko ’kun; kuin’
sturaani ’tosi ruma olento’
sole mikhään ’hällä väliä’
fiskaaminen ’kalastaminen’
klaarata ’pärjätä’
son ’se on’
sole ’se ei ole’
kobbo ’kukkula’'
Esimerkki meänkielen saamelaislainoista Muokkaa
kobbo ’kukkula’
kiena ’rinne’
veiki ’pimeä aika’
suohka ’puuro’
roina ’laiha’
muijula ’hymyillä’
kaanij ’kummitus’
jutu ’tie’
Olisikohan se liian vaikeaa kirjoittaa aloitukset tänne ihan suomenkielellä? Olen henkilökohtaisesti valmis joustamaan aivan tarkasta kirjoitusasusta, mutta jos edes yritettäisi kirjoittaa yleisesti ymmärrettävää tekstiä? Sitä murrevääntelyä voi sitten harrastaa siellä oman paikkakuntanne paikallisessa kanavassa.
Sivut
Te tarvitsette nyt aikaa, ap.
Kannattaa myös varmistaa, että ymmärrätte toisianne. Puhuuko myös mies meänkieltä? Entä jos hän ääntää ärrän vain hieman pehmeästi ja oikeasti haluaa antaa tai saada piiskaa?
Moska on turhan painava tavalliseen nakutteluun, semmoinen tavallinen 450g kirvesmiehen vasara on paljon kätevämpi
Raja-Karjalassa nämä ovat puoskia.
Mikäs se kläppi, kläpi tms. on...eikö sekin ole se muoska
Mies tekee muoskan sinä et.
1. passiivissa: sanothaan, tulthaan
2. nominien illatiivissa: talhoin, puohjiin, punasheen, rumhaan
3. verbien MA-infinitiivin illatiivissa : kalasthaan, hakkaamhaan
4. nominatiivissa -s:ään loppuvien nominien obliikvisijoissa: kirves : kirvheen
5. e-loppuisten sanojen genetiivissä: lae : latheen, sae : satheen
6. kaikissa monikon perfektin ja pluskvamperfektin muodoissa: net on ostanheet, met olima myyhneet
Äännettä h voidaan myös käyttää esimerkkejä epäsäännöllisemmin.lähde?[13]
1. meänkielessä v-äänteen sijaan on monessa tapauksessa tullut f
färi ’väri’
fankila ’vankila’
fati ’vati’
fiuletti ’violetti’
fuori ’vuori’[14]
2. meänkielen astevaihtelussa on joitakin eroja yleissuomeen, mutta monet näistä tavataan suomen itämurteista. Esimerkiksi:
maito : maion
käsi : käen
sota : soan[15]
3. o-äännettä vastaa usein u:
puliisi ’poliisi’
nuin 'noin'
muterni ’moderni’
pulitikki ’politiikka’
pulitiikkeri ’poliitikko’
vukaali ’vokaali’
pusitiivinen ’positiivinen’[16]
4. kuten suomen itämurteissa, d-äänteen sijaan esiintyy kato tai t:
tehä ’tehdä’
tynamiitti ’dynamiitti’
syyä ’syödä’
meän ’meidän’
heän ’heidän’
teän ’teidän’
5. määräympäristöissä esiintyy yleissuomesta poiketen geminaatta:
ts-yhtymien vastineena on tt (kuten suomen länsimurteissa): mettä ’metsä’, kattoa ’katsoa’
tietyt konsonanttiyhtymät ovat assimiloituneet geminaataksi: jokka ’jotka’ (kuten suomen länsimurteissa)
Meänkielessä on monesti 'vv' yhdistelmä: savvu ’savu’, avvain 'avain'[17].[18]
6. Verbien taivutuspäätteet -mma ~ -mmä, -tta ~ -ttä, -pi
menemmä ’menemme’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
tuletta ’tulette’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
ostaapi ’ostaa’ (kuten suomen itämurteissa; -pi-päätetettä käytetään vain lyhyissä verbeissä)
syövä ’syövät’ (ei esiinny kaikissa meänkielen murteissa; esiintyy myös joissain suomen murteissa)
7. NUT-partisiippi
Suomen syönyt-muotoa vastaa meänkielessä syönny (Ei esiinny kaikissa murteissa)[19]
8 Meänkielessä on tietyissä lainasanoissa ruotsin vaikutuksesta äänne y, kun suomessa käytetään äännettä u
kyltyyri = kulttuuri
mysiikki = musiikki
resyrssi = resurssi
9 "olla" sana on yhdistetty monesti persoona pronomiiniin
Molen = minä olen
Solet = sinä olet
Son = se on, hän on
Sole = se ei ole
Molema = me olemme
Toletta = te olette
Non/Noova/Hoova = he ovat[20][21]
Meänkielen sanoja, joita ei (enää) käytetä suomen yleiskielessä Muokkaa
följy ’seura, mukana olo’
hantuuki ’pyyhe’
kahveli ’haarukka’
kartano ’piha’
kietku ’ruuantähde, erit. liha’
kläppi ’lapsi’
knapsu ’naisellinen mies’
källi ’hassu (tarkoittaa myös ulostetta)’
pranttu ’kasvimaa’
saikata ’värkätä’
tyär ’tytär; tyttö’
porista ’puhua’
äpyli ’omena’
muuruutti ’porkkana’
potati ’peruna’
ko ’kun; kuin’
sturaani ’tosi ruma olento’
sole mikhään ’hällä väliä’
fiskaaminen ’kalastaminen’
klaarata ’pärjätä’
son ’se on’
sole ’se ei ole’
kobbo ’kukkula’'
Esimerkki meänkielen saamelaislainoista Muokkaa
kobbo ’kukkula’
kiena ’rinne’
veiki ’pimeä aika’
suohka ’puuro’
roina ’laiha’
muijula ’hymyillä’
kaanij ’kummitus’
jutu ’tie’
Pulitikki😂😂😂😂😂😂
Mikä on puliukko meänkielellä?
Oletko kertonut anopille?
Luoskat suuhun miehelle!
Olisikohan se liian vaikeaa kirjoittaa aloitukset tänne ihan suomenkielellä? Olen henkilökohtaisesti valmis joustamaan aivan tarkasta kirjoitusasusta, mutta jos edes yritettäisi kirjoittaa yleisesti ymmärrettävää tekstiä? Sitä murrevääntelyä voi sitten harrastaa siellä oman paikkakuntanne paikallisessa kanavassa.
Milloin ongelma alkoi?
Yhteinen hanke...
Nyt tunnen itseni tyhmäksi. Olisihan tuo pitänyt tietää.
Sivut