Normaalia: kartoitetaan ja kirjataan muistiin pakolliset menot. Verrataan tuloja ja menoja ja tehdään budjetti (joka jää alle nettotulojen) eri asioille ja pysytään siinä - > kertyy säästöjä yllättäviä menoja ja suurempia laskuja varten.
Epänormaalia: ei yhtään tiedetä paljonko laskuja on tulossa eikä seurata mihin raha kuluu - > eletään yli varojen ja ollaan pulassa kun tulee ns. yllättäviä menoja- jotka eivät oikeasti ole edes yllätys (ns. yllätyslaskut ovat AINA seuraus omasta toiminnasta ja kulutuksesta).
Jotenkin musta tuntuu että valtaosa palstalaisista on näitä jälkimmäisiä huolettomia heinäsirkkoja jotka haukkuvat niitä joilta onnistuu budjetin tekeminen ja siinä pysyminen. Budjetointi ei tarkoita sitä että elämä loppuu vaan sitä että rahaa säästyy sekä hyvä että pahan päivän varalle.
Normaalia: kartoitetaan ja kirjataan muistiin pakolliset menot. Verrataan tuloja ja menoja ja tehdään budjetti (joka jää alle nettotulojen) eri asioille ja pysytään siinä - > kertyy säästöjä yllättäviä menoja ja suurempia laskuja varten.
Epänormaalia: ei yhtään tiedetä paljonko laskuja on tulossa eikä seurata mihin raha kuluu - > eletään yli varojen ja ollaan pulassa kun tulee ns. yllättäviä menoja- jotka eivät oikeasti ole edes yllätys (ns. yllätyslaskut ovat AINA seuraus omasta toiminnasta ja kulutuksesta).
Jotenkin musta tuntuu että valtaosa palstalaisista on näitä jälkimmäisiä huolettomia heinäsirkkoja jotka haukkuvat niitä joilta onnistuu budjetin tekeminen ja siinä pysyminen. Budjetointi ei tarkoita sitä että elämä loppuu vaan sitä että rahaa säästyy sekä hyvä että pahan päivän varalle.
Meillä puoliso halveksuu kaikenlaista budjetointia ja rahojen laskentaa. Velkaa otetaan eikä puskuria ole jos jotain yllättävää menoa tulee.
Normaalia: kartoitetaan ja kirjataan muistiin pakolliset menot. Verrataan tuloja ja menoja ja tehdään budjetti (joka jää alle nettotulojen) eri asioille ja pysytään siinä - > kertyy säästöjä yllättäviä menoja ja suurempia laskuja varten.
Epänormaalia: ei yhtään tiedetä paljonko laskuja on tulossa eikä seurata mihin raha kuluu - > eletään yli varojen ja ollaan pulassa kun tulee ns. yllättäviä menoja- jotka eivät oikeasti ole edes yllätys (ns. yllätyslaskut ovat AINA seuraus omasta toiminnasta ja kulutuksesta).
Jotenkin musta tuntuu että valtaosa palstalaisista on näitä jälkimmäisiä huolettomia heinäsirkkoja jotka haukkuvat niitä joilta onnistuu budjetin tekeminen ja siinä pysyminen. Budjetointi ei tarkoita sitä että elämä loppuu vaan sitä että rahaa säästyy sekä hyvä että pahan päivän varalle.
Meillä puoliso halveksuu kaikenlaista budjetointia ja rahojen laskentaa. Velkaa otetaan eikä puskuria ole jos jotain yllättävää menoa tulee.
Toi on kyllä todella typerää. Palkkapäivän aamuna ei mene kuin 5 minuuttia siihen, kun ynnäilee yhteen oletetut tilille tulevat rahat ja vähentää niistä kuukauden aikana tulevat pakolliset kulut (vastike, vuokra, lainanlyhennys, autohuolto yms.) sekä oman elintason mukaisen kulutusvaran. Loppu on säästöä, joka kannattaa siirtää heti tämän "viidenminuutinbudjetin" päätteeksi toiselle tilille puskurivaraksi. Kun sitä puskuria sitten on reippaammin kertynyt niin eipä juuri haittaa, vaikka loppukuusta joutuisi johonkin yllättäen tulleeseen pakolliseen kuluun vähän puskuriakin syömään.
Meillä aina rahaa säästössä, ollaan ihan tavallinen nelihenkinen perhe. Asuntolaina on ainoa laina. Kaikki kodin remontit pystytty maksamaan ilman lainoja. Ostetaan kun tarvitaan, aika kulutuskriittisiä ollaan, teinit inhoaa shoppailua. Tällä hetkellä säästöjä noin 45 000 €, kohta tulee remontti, johon menee noin 15 000 €. Itselläni nyt ihan törkeän huono palkka kun vaihdoin työpaikkaa, mutta se oli pakkotilanne. Miehellä ihan keskiverto palkka. En pidä tuhlailusta enkä halua mitään merkkitavaroita tai merkkivaatteita. Suosin ostaessa kotimaista. Olen hirveän tyytyväinen kun en tarvitse oikeastaan mitään kun kaikkea on.
Asuntolainasta maksetaan pelkät korot tällä hetkellä. Pikavippikierteessä oltu jo monta vuotta. Toista puoliskoa ei kiinnosta tilanteen korjaaminen eikä sitä kyllä enään korjattua saakkaan ilman jotain lottovoittoa.
Asuntolainaa on vielä, pienissä erissä maksan. Asutaan Helsingissä kantakaupungissa ja kämppä on vaihtunut aina isompaan. Kun perintöäkään ei ole (onneksi) vielä tullut niin maksellaan vähitellen. Aikanaan, ostetaan lapsille omat ja mutetaan miehen kanssa pienempään. Minulla on muutama kýmppi sijoitettuna mutta mies elää kädestä suuhun ja luotollinen tili on hetkittäin pakkasella. Isoja menoja meillä ei ole, joskus matkaillaan ja mökillä käydään. Yhteismökki, yhteisauto sisarusparvella. järjestely toiminut loistavasti.
Kun saa 2x toimihenkilön palkkaa ja maksaa siitä päältä vastikkeet ja velan lyhennyksen niin käteen jäävänosuus on pieni. En ole koskaan ajatellut olevani köyhä tqi pienituloinen mutta yllättävät menot vetävät aina tilin pakkaselle. Juurintulinyli viieensadan lasku jota ei mitenkään voinut ennakoida. Tili käväisee varmasti miinuksella.
Budjetoimalla meillä jää parisataa yli melkeen joka kuukausi. Säästetään etukäteen jos jotain isompia hankintoja tulee. Pistä osarilla ostetut tavarat myyntiin ja yhdistä lainat jos mahdollista enää. Ota tuo tilanne pohjakosketuksena ja alottakaa puhtaalta pöydältä. Hommaatte pikkuhiljaa tavaroita takaisin jos ikävä tulee. Katko se luottokortti ja lasket jokakuukauden budjetit hyvissä ajoin. Foodie, kruoka on käteviä sovelluksia katsastaa pakolliset ruoka menot ja mitä niihin menee.
Sivut
Normaalia: kartoitetaan ja kirjataan muistiin pakolliset menot. Verrataan tuloja ja menoja ja tehdään budjetti (joka jää alle nettotulojen) eri asioille ja pysytään siinä - > kertyy säästöjä yllättäviä menoja ja suurempia laskuja varten.
Epänormaalia: ei yhtään tiedetä paljonko laskuja on tulossa eikä seurata mihin raha kuluu - > eletään yli varojen ja ollaan pulassa kun tulee ns. yllättäviä menoja- jotka eivät oikeasti ole edes yllätys (ns. yllätyslaskut ovat AINA seuraus omasta toiminnasta ja kulutuksesta).
Jotenkin musta tuntuu että valtaosa palstalaisista on näitä jälkimmäisiä huolettomia heinäsirkkoja jotka haukkuvat niitä joilta onnistuu budjetin tekeminen ja siinä pysyminen. Budjetointi ei tarkoita sitä että elämä loppuu vaan sitä että rahaa säästyy sekä hyvä että pahan päivän varalle.
Meillä puoliso halveksuu kaikenlaista budjetointia ja rahojen laskentaa. Velkaa otetaan eikä puskuria ole jos jotain yllättävää menoa tulee.
Toi on kyllä todella typerää. Palkkapäivän aamuna ei mene kuin 5 minuuttia siihen, kun ynnäilee yhteen oletetut tilille tulevat rahat ja vähentää niistä kuukauden aikana tulevat pakolliset kulut (vastike, vuokra, lainanlyhennys, autohuolto yms.) sekä oman elintason mukaisen kulutusvaran. Loppu on säästöä, joka kannattaa siirtää heti tämän "viidenminuutinbudjetin" päätteeksi toiselle tilille puskurivaraksi. Kun sitä puskuria sitten on reippaammin kertynyt niin eipä juuri haittaa, vaikka loppukuusta joutuisi johonkin yllättäen tulleeseen pakolliseen kuluun vähän puskuriakin syömään.
Meillä aina rahaa säästössä, ollaan ihan tavallinen nelihenkinen perhe. Asuntolaina on ainoa laina. Kaikki kodin remontit pystytty maksamaan ilman lainoja. Ostetaan kun tarvitaan, aika kulutuskriittisiä ollaan, teinit inhoaa shoppailua. Tällä hetkellä säästöjä noin 45 000 €, kohta tulee remontti, johon menee noin 15 000 €. Itselläni nyt ihan törkeän huono palkka kun vaihdoin työpaikkaa, mutta se oli pakkotilanne. Miehellä ihan keskiverto palkka. En pidä tuhlailusta enkä halua mitään merkkitavaroita tai merkkivaatteita. Suosin ostaessa kotimaista. Olen hirveän tyytyväinen kun en tarvitse oikeastaan mitään kun kaikkea on.
Meillä jää yli paljon, koska asuntolaina on maksettu ja ollaan molemmat hyvätuloisia, mutta myös kulutusta seuraavia.
Asuntolainasta maksetaan pelkät korot tällä hetkellä. Pikavippikierteessä oltu jo monta vuotta. Toista puoliskoa ei kiinnosta tilanteen korjaaminen eikä sitä kyllä enään korjattua saakkaan ilman jotain lottovoittoa.
Miksi otatte niitä vippejä?
Ei ole normaalia vaan talouden ja arjen hallinta on kateissa.
Asuntolainaa on vielä, pienissä erissä maksan. Asutaan Helsingissä kantakaupungissa ja kämppä on vaihtunut aina isompaan. Kun perintöäkään ei ole (onneksi) vielä tullut niin maksellaan vähitellen. Aikanaan, ostetaan lapsille omat ja mutetaan miehen kanssa pienempään. Minulla on muutama kýmppi sijoitettuna mutta mies elää kädestä suuhun ja luotollinen tili on hetkittäin pakkasella. Isoja menoja meillä ei ole, joskus matkaillaan ja mökillä käydään. Yhteismökki, yhteisauto sisarusparvella. järjestely toiminut loistavasti.
Kun saa 2x toimihenkilön palkkaa ja maksaa siitä päältä vastikkeet ja velan lyhennyksen niin käteen jäävänosuus on pieni. En ole koskaan ajatellut olevani köyhä tqi pienituloinen mutta yllättävät menot vetävät aina tilin pakkaselle. Juurintulinyli viieensadan lasku jota ei mitenkään voinut ennakoida. Tili käväisee varmasti miinuksella.
Jos on rahat loppu niin ottakaa koira jos ei oo jo
Budjetoimalla meillä jää parisataa yli melkeen joka kuukausi. Säästetään etukäteen jos jotain isompia hankintoja tulee. Pistä osarilla ostetut tavarat myyntiin ja yhdistä lainat jos mahdollista enää. Ota tuo tilanne pohjakosketuksena ja alottakaa puhtaalta pöydältä. Hommaatte pikkuhiljaa tavaroita takaisin jos ikävä tulee. Katko se luottokortti ja lasket jokakuukauden budjetit hyvissä ajoin. Foodie, kruoka on käteviä sovelluksia katsastaa pakolliset ruoka menot ja mitä niihin menee.
Tämä!
Sivut