Sivut

Kommentit (882)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan jaksaa murehtia toisten kiloja? Eikö oma painonhallinta riitä?

Ylipainon aiheuttamien sairauksien kulut katetaan yhteisestä pussista.

Onko sulla mitään laskelmia antaa? Kun lihava kuolee varhain ja laiha elää 35 vuotta kauemmin tuottamattomana, elätettävänä taakkana.

Jos sille lihavalle tehdään polvileikkaus ja annetaan diabetes-lääkkeet, paljonko maksaa? Verraten taakan elättämiseen 35 vuotta vanhuspalveluineen, viimeiset vuodet vaippapotilaana laitoksessa?

Kun ei vastausta kuulunut, katselin itse hintoja yksityissairaaloiden hinnastoista. Polven tekonivelleikkaus maksaa 12 000. Pallolaajennus maksaa 5500. Nämä ovat todellakin pikkurahoja verrattuna sen liian pitkään elävän vanhustaakan ylläpitoon. Vanhemmiten tulee kaikenlaista kremppaa laihallekin ja apua tarvitaan. Muistisairauskin on todennäköinen kun vanhaksi elää.

En jaksa edes laskea paljonko laihat tulevat meille kustantamaan viimeisinä vuosikymmeninään, mutta se on PALJON.

Vierailija

Jos minä menen vastaanotolle, koska epäilen angiinaa, niin en käsitä, jos lääkäri alkaa saarnata ylipainosta. Sillä ei ole mitään tekemistä angiinan kanssa. Sitä paitsi ylipainostakin voi puhua monella tavalla. Valitettavasti monelta lääkäriltä puuttuvat täysin ihmissuhdetaidot. He sanoa töräyttävät miten tahansa asiat. Jos heitä itseään kohdeltaisiin samalla tavalla, niin johan nousisi meteli, kun asiakkaat ovat epäkohteliaita moukkia. Kannattaisi näiden tohtoreidenkin muistaa vanha sanonta: Niin metsa vastaa kuin sinne huudetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalla se keskustelu pysyy harvoin asiallisena. Tuo lääkärikään ei kannata "kyllä läskiä pitää saada sanoa läskiksi" -ajattelua.

Kaikkein pisimmät ketjut täällä on yleensä  asiattomia kauniiden hoikkien naisten haukkumaketjuja. Etkö näe tässä ristiriitaa?


Ei niitä täällä haukuta siksi, että olisivat kauniita ja hoikkia, vaan siksi että ovat, jotain duck-face tyrkkyjä liialla meikillä ja photoshopatuilla kuvilla. Lisäksi ihan aiheesta haukutaan niitä, ketkä laittavat herutuskuvia ja per-sekuvia. Hei ihan oikeesti. Odotan päivää, jolloin tulee muotiin ottaa herutuskuvia, kun istutaan paskalla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minusta lihavien tulisi vastata omista terveydenhuollon maksuistaan ja lihavien lasten vanhempia pitäisi rangaista, terveyden ja fyysisen sekä henkisen väkivallan takia.

Myös Paino vero olisi hyvä lisävero, kaikki käyvät puntarilla ja veroa maksetaan Paino luokkien mukaan. Normaalipainoiset maksavat 0% ja siitä ylöspäin, kilottain kulkevat veroasteet.

Ovatko nuo yhdyssanavirheet tyylikeino? Ja Paino isolla? Mitä haluat ilmaista kirjoittamalla luokatonta suomea?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hektisen vuoden jälkeen huomasin keväällä yhtäkkiä että olin lihonut lähes 10 kiloa huomaamatta. Olen nyt laihtunut kesäkuun alusta lähtien jo 8 kg pelkästään sillä että olen laskenut kalorit 1000kcal/pvä ja rahaa on tosiaan mennyt paljon vähemmän kuin aiemmin, joten se siitä etteikö köyhä voi laihduttaa. Enkä tee mitään kevyttä toimistotyötä, mutta kyllä keho tottuu vähään energiamäärään. Jotenkin vaikea uskoa että jokaisella läskillä on joku harvinaistakin harvinaisempi endokrinologinen sairaus joka vaan estää laihtumisen. Suurimmalla osalla kyseessä on laiskuus ja itsekurin puute.

Ja tämä ”saan olla läski jos haluan” ei meidän yhteiskunnassa toimi. Me kaikki maksetaan kulut mitä ylipainosta aiheutuu, mieheni sisko on kirurgi ja hän kertoi kuinka hemmetin vaikeaa on nykyisin leikata lihavia ihmisiä kun välineet ei riitä ja kaiken rasvan seasta esimerkiksi vatsaonteloleikkaukset ovat todella haastavia. Puhumattakaan siitä että tutkitusti lihavilla on paljon enemmän komplikaatioita, jotka johtuvat nimenomaan siitä lihavuudesta.

Eihän tuo ole mikään ongelma. Olen tehnyt tuon (korkeammilla kaloreilla) monta kertaa. Ongelma on se, että kolmen tai viiden vuoden kuluttua paino tulee taas takaisin ja noin 5 kg aiempaan maksiimiin verrattuna lisää. Laihduttaa osaa monikin, viisasten kivi on siinä, että sen painon saa pysymään poissa ikuisesti. 


Paino tiputetaan samalla tavalla kuin se pysyykin poissa. Pitää tehdä pysyvä muutos ruokailutapoihin ja jatkaa sillä linjalla, eikä vain laihduttaa ja palata entiseen.

Vierailija

Älkää huijatko itsenne!! Itselläni meni 10v kunnes kalloon meni se kylmä fakta että syö vähemmän ja laihdut. Pistin kaloriohjelman pyörimään ja oli järkytys paljonko todellisuudessa söin. Jännä juttu että nyt sitten laihduin 15kg pysyvästi ilman mitään poppakonsteja eikä diettejä.

Syön hyvin ja kaikkea mitä huvittaa ja olen hoikka. Ylipainoisena keksin kaikkee teorioita ja tekosyitä, silloin en halunnut hyväksyä se että söin liikaa koska olisin tullut surulliseksi.

Ikävää ettei muut tätä ymmärrä. Ylipaino on rumaa, vie energiat ja terveyden.

Vierailija

Täytyykö lääkärin voida puhua lihavuudesta? Kyllä etenkin, jos se liittyy hoidettavaan sairauteen. Ei kuitenkaan niin, että aina kun ylipainoinen menee lääkäriin, syynätään syyllistäen painoa. En nimittäin tunne ketään ylipainoista, joka ei tahtoisi olla hoikka. Ylipainoinen kärsii ylipainostaan aina ja häpeää sitä. Usealla lihavalla on kynnys mennä lääkäriin, kun pelkää, että painosta huomautetaan ja siksi lääkäriä jopa vältellään. Ei muillekaan huomautella joka lääkärikäynneillä kaikista olemassaolevista saieauksista, mikäli ne eivät vaikuta kyseiseen asiaan. Toki jos ongelmana on sydän- ja verusuonisairaudet, diabetes, kuorsaus tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, asia on otettava puheeksi, koska paino olennaisesti vaikuttaa edellämainittuihin. Tai jos on kyse huomattavasta lihavuudesta, toki asiasta on joskus puhuttava, jos se uhkaa terveyttä tai pahimmassa tapauksessa henkeä.

Ongelma on, kuinka ja mitä sanoa. "Sun pitäisi pudottaa nyt painoa", on vähän huono neuvo, jos ei anneta tilanteeseen tukea ja keinoja. Kuinka moni ylipainoinen on joskus elämässään yrittänyt laihduttaa ja epäonnistunut siinä tai laihduttanut ja kerännyt painon takaisin? Jokainen, jonka tunnen. Mikäli kyse ei ole oikeasti aineenvaihdunnallisesta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja kyse on elämäntavoilla kerätystä painosta, usein selkeän ylipainon pudottaminen vaatii elämänmuutosta, joka ei ole ihan pieni asia. Siihen täytyy löytää motivaatio. Ruoka on yleensä palvellut ylipainoiselle jotain tarkoitusta, ollut keino jonkin tunteen käsittelemiseen tai asian ratkaisemiseen. Ei voi viedä pois keinoa, jos ei anna mitään tilalle.

Usein kyse voi olla ihan häiriötasoisesta syömiskäyttäytymistä tai tiettyihin ruokiin addiktoitumisesta, joka ihan oikeasti näkyy muutoksena ihmisen aivoissa samoin kuin mikä tahansa toiminnallinen riippuvuus. Harva peliriippuvainenkaan lopettaa pelaamista noin vaan naps sillä sekunnilla, kun lääkäri käskee. Toivon, että yleislääkäritkin muistaisivat ihmisen olevan kokonaisuus: hallitsemattoman syömiskäyttäytymisen takana on yleensä aina jotain, joka käyttäytymistä ohjaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lihavien tulisi vastata omista terveydenhuollon maksuistaan ja lihavien lasten vanhempia pitäisi rangaista, terveyden ja fyysisen sekä henkisen väkivallan takia.

Myös Paino vero olisi hyvä lisävero, kaikki käyvät puntarilla ja veroa maksetaan Paino luokkien mukaan. Normaalipainoiset maksavat 0% ja siitä ylöspäin, kilottain kulkevat veroasteet.

Ovatko nuo yhdyssanavirheet tyylikeino? Ja Paino isolla? Mitä haluat ilmaista kirjoittamalla luokatonta suomea?

Minusta alle mediaaniälykkäiden ihmisten lapset tulisi huostaanottaa ja antaa viisaammille kasvatettavaksi, jotta voivat tienata riittävästi veroeuroja, eivätkä rasita toimeentulotukijärjestelmää. 

Vierailija

Olen ylipainoinen. Koronan sairastumisen pelossa olen päättänyt selvitä hengissä. Olen kuullut, että ylipaino on riskitekijä.
Koko kevään olen liikkunut huomattavasti aiempaa enemmän. Olen huono olemaan dieetillä. Nyt vaatteet mahtuvat paremmin päälle ja sama projekti jatkuu. Ruokavaliossa on vähemmän herkkuja... Illalla on vähemmän aikaa mässyttää kaloripommeja, kun sohvalla viihdyn vähemmän. Unta tarvitsen enemmän liikkuessani paljon. Aikaa liikkumiseen menee, mutta sekin on valinta.
Minulla on halu selviytyä hengissä. Teen parhaani omalla tavallani. Tervetuloa mukaan. Liikunnalliseen elämäntapaan voi ryhtyä ihan jo tänään. Valitse itsellesi mieluiset lajit. Minulla valikoimassa kävely, pyöräily ja ratsastus. Yleensä pidän viikossa yhden lepopäivän, muutoin liikun päivittäin. Viikossa n. 6h.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Hektisen vuoden jälkeen huomasin keväällä yhtäkkiä että olin lihonut lähes 10 kiloa huomaamatta. Olen nyt laihtunut kesäkuun alusta lähtien jo 8 kg pelkästään sillä että olen laskenut kalorit 1000kcal/pvä ja rahaa on tosiaan mennyt paljon vähemmän kuin aiemmin, joten se siitä etteikö köyhä voi laihduttaa. Enkä tee mitään kevyttä toimistotyötä, mutta kyllä keho tottuu vähään energiamäärään. Jotenkin vaikea uskoa että jokaisella läskillä on joku harvinaistakin harvinaisempi endokrinologinen sairaus joka vaan estää laihtumisen. Suurimmalla osalla kyseessä on laiskuus ja itsekurin puute.

Ja tämä ”saan olla läski jos haluan” ei meidän yhteiskunnassa toimi. Me kaikki maksetaan kulut mitä ylipainosta aiheutuu, mieheni sisko on kirurgi ja hän kertoi kuinka hemmetin vaikeaa on nykyisin leikata lihavia ihmisiä kun välineet ei riitä ja kaiken rasvan seasta esimerkiksi vatsaonteloleikkaukset ovat todella haastavia. Puhumattakaan siitä että tutkitusti lihavilla on paljon enemmän komplikaatioita, jotka johtuvat nimenomaan siitä lihavuudesta.

Se onkin lihavalle tosi hyvä motivaattori, että laihduta, kun teitä lihavia on niin hemmetin vaikea leikata, kun välineetkään ei riitä. Alkaako se lihava sillä nyt laihduttaa? Vai masentuuko entisestään ja syö masennukseensa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä siitä on ,että lääkäri kertoo potilaalle hänen olevan lihava? Kyllä potilas sen itse tietää ja lihavat yleensä tietävät elämäntavoista, laihduttamisesta ja ruokavalioista enemmän kuin se lääkäri. Jos se lihavuus ei ole potilaalle ongelma niin annetaan olla.

Luitko yhtään tuota artikkelia? Siinähän nimen omaan sanotaan että moni luulee lihavuuden johtuvan olemattomasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta. On hyvä että lääkäri ottaa asian esille, koska se yleensä edes hieman herättelee ylipainoista asiassa. Ja tottakai se lihavuus on potilaalle ongelma. Valtava terveysriski.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hektisen vuoden jälkeen huomasin keväällä yhtäkkiä että olin lihonut lähes 10 kiloa huomaamatta. Olen nyt laihtunut kesäkuun alusta lähtien jo 8 kg pelkästään sillä että olen laskenut kalorit 1000kcal/pvä ja rahaa on tosiaan mennyt paljon vähemmän kuin aiemmin, joten se siitä etteikö köyhä voi laihduttaa. Enkä tee mitään kevyttä toimistotyötä, mutta kyllä keho tottuu vähään energiamäärään. Jotenkin vaikea uskoa että jokaisella läskillä on joku harvinaistakin harvinaisempi endokrinologinen sairaus joka vaan estää laihtumisen. Suurimmalla osalla kyseessä on laiskuus ja itsekurin puute.

Ja tämä ”saan olla läski jos haluan” ei meidän yhteiskunnassa toimi. Me kaikki maksetaan kulut mitä ylipainosta aiheutuu, mieheni sisko on kirurgi ja hän kertoi kuinka hemmetin vaikeaa on nykyisin leikata lihavia ihmisiä kun välineet ei riitä ja kaiken rasvan seasta esimerkiksi vatsaonteloleikkaukset ovat todella haastavia. Puhumattakaan siitä että tutkitusti lihavilla on paljon enemmän komplikaatioita, jotka johtuvat nimenomaan siitä lihavuudesta.


Entäs tupakoitsijat ja alkoholistit?

Olen sitä mieltä että hekin ovat kuluerä yhteiskunnalle, samaten vaikkapa extreme-urheilijat. Sanoinko että hyväksyn jotenkin nämä? Minusta alkoholin ja tupakan hintaa saisi korottaa reilusti, tosin nikotiini on tutkitusti todella addiktoivaa ja alkoholismi on sairaus. Nämä kannattaa erottaa siitä lihavuudesta mitä suuri osa on, eli laiskuutta ja itsekurin puutetta. En kiellä etteikö pieni osa lihavista ihmisistä kärsi esimerkiksi syömishäiriöstä tai oikeista endokrinologisista sairauksista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hektisen vuoden jälkeen huomasin keväällä yhtäkkiä että olin lihonut lähes 10 kiloa huomaamatta. Olen nyt laihtunut kesäkuun alusta lähtien jo 8 kg pelkästään sillä että olen laskenut kalorit 1000kcal/pvä ja rahaa on tosiaan mennyt paljon vähemmän kuin aiemmin, joten se siitä etteikö köyhä voi laihduttaa. Enkä tee mitään kevyttä toimistotyötä, mutta kyllä keho tottuu vähään energiamäärään. Jotenkin vaikea uskoa että jokaisella läskillä on joku harvinaistakin harvinaisempi endokrinologinen sairaus joka vaan estää laihtumisen. Suurimmalla osalla kyseessä on laiskuus ja itsekurin puute.

Ja tämä ”saan olla läski jos haluan” ei meidän yhteiskunnassa toimi. Me kaikki maksetaan kulut mitä ylipainosta aiheutuu, mieheni sisko on kirurgi ja hän kertoi kuinka hemmetin vaikeaa on nykyisin leikata lihavia ihmisiä kun välineet ei riitä ja kaiken rasvan seasta esimerkiksi vatsaonteloleikkaukset ovat todella haastavia. Puhumattakaan siitä että tutkitusti lihavilla on paljon enemmän komplikaatioita, jotka johtuvat nimenomaan siitä lihavuudesta.

Se onkin lihavalle tosi hyvä motivaattori, että laihduta, kun teitä lihavia on niin hemmetin vaikea leikata, kun välineetkään ei riitä. Alkaako se lihava sillä nyt laihduttaa? Vai masentuuko entisestään ja syö masennukseensa?


Sanoinko että miehen sisko sanoo näin potilaille? Ja miksi lihavat ihmiset oletetaan automaattisesti emotionaalisiksi idiooteiksi? Että jos lääkäri sanoo että pitäisi laihduttaa niin asiasta masennutaan ba lihotaan vielä enemmän. Ihan kuin lihavat olisivat automaattisesti jotain holhottavia.

Vierailija

Kyllä se hyvä kunto ja hoikkuuskin tulee kalliiksi. Vanhuspuolella näkee näitä maratoonareita, jotka on sairastuneet alzheimeriin tai dementoituneet. Hyväkuntoisina elävät yhteiskunnan kustannettavina monta kymmentä vuotta, vaikka pää ei ymmärrä enää mitään. Lihava kuolee aiemmin ja tulee veronmaksajille halvemmaksi

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi monet ensisijaisesti kokevat lihavuudesta puhumisen ulkonäön arvosteluna ja loukkaantuvat siitä.

Lihavuushan on yksi pahimpia terveysriskejä: diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, tuki- ja liikuntaelinsairaudet jne. jne.

Niin tuo koko "kehopositiivisuus" -juttu on vienyt keskustelun väärille raiteille. Ihmiset ikään kuin hyväksyvät lihavuutensa.

Onhan se niin, että läskiksi haukkuminen ei auta, mutta terveysriskien tuominen tietoisuuteen on tärkeää. 

Toisaalta usein lihavuus on oire esim. heikentyneestä mielenterveydestä, jolloin lihavuuden hoitokin on mielenterveyden hoitoa.


Kuvitteletko, että jokainen lihava ei tiedä lihavuuden terveyshaittoja? Sen lisäksi, että on ennestään laiskan maineessa, on nyt myös tyhmä ja hullu, helpottaa tätä läski ongelmaa kummasti.

Vierailija

Se on kyllä totta, että jos joku jää eläkkeelle vaikka 63-vuotiaana ja elää sitten satavuotiaaksi, niin hän on koko sen ajan pelkkä taakka yhteiskunnalle. Olisipa kuollut vaikka 70-vuotiaana keuhkosyöpään tai sydänkohtaukseen.

Vierailija

Olen itse lääkäri ja sairastan ahmimishäiriötä. Olen nainen ja mittani ovat 170/95. Kamppailen jatkuvasti painoni kanssa. Minulla on kaikki tieto, miten tulisi syödä ja syönkin pääosin todella terveellisesti ja kävelen päivittäin 5-10 km. Ahmimiskohtaukset kuitenkin "nollaavat" tämän. Syyt ahmimiseen ovat täysin psyykkisiä: ahdistus, voimakas stressi, unettomuus... Näiden hoitaminen ei olekaan kovin helppoa. Monet mt-ongelmiin määrättävät lääkkeet lisäävät ruokahalua ja lihottavat entisestään. Itselleni paras ratkaisu olisi vähentää työntekoa ja minulle se on hyvän palkan ansiosta mahdollista. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä hyvässä tilanteessa. Summa summarum: lihavien syyllistäminen ei auta. Moni lihava on täysin tietoinen lihavuudestaan ja myös siitä, miten pitäisi syödä ja liikkua. Usein lihavuuden taustalla on muita ongelmia/sairauksia, jotka pitää ensin hoitaa, jotta laihtuminen olisi mahdollista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Sairain ja kauhistuttavin kotimainen esimerkki on Perjantai-ohjelmassakin ollut 200-kiloinen, alle nelikymppinen Piia joka bloggaa niin kovin positiivisesti henkeä uhkaavasta koostaan. Järjetöntä kun ei ymmärrä olevansa kuolemanvaarassa. Ja siitäkö ei saisi lääkäri sanoa??

No miten tämä lihava Piia nyt sitten sinun lompakkoasi rasittaa? Käsittääkseni hän elättää itse itsensä eikä ole Kelan asiakas. Kuolee sitten nuorena eikä sinun tarvitse maksaa Piian eläkkeitä.

Ei kai tässä siitä olekaan kyse! 😂
Olenkin todella onnellinen hoikka urheileva nelikymppinen, kolme-neljä kertaa tätä groteskia näkyä pienempi. On vaan täysin käsittämätöntä, suorastaan tajunnanräjäyttävää kuka kykenee s y ö m ä ä n itsensä hengiltä, Suomessa, ei siis outouksien jenkeissä. Mikään ruoka maailmassa ei ole niin hyvää että sen syöminen hyvittäisi
lyhyeksi jäävän elämän ja sitä ennen lähes liikuntavammaisen rajoitteet! Kurkkaapa huvikseen mainitun henkilön somea. Mykistyy normikansalainen nopeaan. Alle 40-vuotias on lähes liikuntakyvytön ja vain ruoan vuoksi. Ei sanoja.

Itse asiassa ei ole bloginsa mukaan normityössä tainnut olla koskaan. Tukitöitä ja "opiskeluja", voi vain arvailla etteivät rekrytoijat hyvällä katsoo lähes kaksisataakiloista hakijaa.

Läskit ihan selvästi alapeukut...

Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa kun yhteiskunta tulee vastaan esim. mahdollistamalla kaikille hyvät lenkkarit vaikka verovähennyksen tai liikuntatukiavustusten avulla, tarjoamalla hyvin halpaa ohjattua kuntosaliharjoittelua myös muille kuin eläkeläisille, laskemalla terveellisen ruoan ALVia ja korottamalla epäterveellisen ruoan verotusta, sekä vaatimalla kaikilta työnantajilta ajantasalla olevaa työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa huomiodaan liikuntamahdollisuudet työajalla, ja tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, niin voidaan ruveta aidosti keskustelemaan siitä, miksi jotkut eivät siltikään laihdu.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla