Vierailija

Mä kammosin tätä sarjaa lapsena. Olen vanhemmiten tajunnut, kuinka omituisia pelkoni kohteet olivat. Minusta tuo sarja oli niin outo, että sen vuoksi pidin sitä jollain tavalla pelottavana. En tiedä voisiko nämä erikoiset pelkojeni kohteet johtua mahdollisesta autismista.

Vieläkin pidän sarjaa outona ja luulen, että se kammo on jäänyt alitajuntaan. Isä, äiti ja tytär olivat minusta pelottavia, ainoastaan perheen poika oli sellainen, jota en pelännyt, hän oli mielestäni mukavan ja sympaattisen oloinen. Hän puhui miellyttävällä äänellä eikä tehnyt kummallisia ilmeitä kuten muut perheenjäsenet.

Voiko tällaiset ajatukset johtua autismista vai onko muita ns. "terveitä", joiden mielestä kyseinen sarja on/on ollut jotenkin ahdistava tai pelottava?

Kommentit (13)

Vierailija

olihan ne vähän semmosia ”hyökkääviä” persoonaltaan. tai eihän semmosia ihmisiä nyt jaksais. mut se oli hei tv-ohjelma. ei kai kukaan normaalin perheen normaalia jutustelua kattelis?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minusta se sarja edustaa feminististä miesvihaa. Siinähän asetetaan toistuvasti mies naurunalaiseksi tomppeliksi, mitään osaamattomaksi luuseriksi ja perheen häpeäpilkuksi.

Vierailija

Ihan oudot silmät, pelkäsin! Ja ilmeet kaikilla muilla paitsi sillä pojalla. Myös se mummo oli karmee. Ja siis mullakin on asperger.

Vierailija

Täällä myös asperger, joka pelkäsi kyseistä sarjaa. Erityisen epämiellyttäväksi muistan kokeneeni perheen äidin, jotenkin todella teennäisen ja ahdistavan oloinen ihminen, en haluaisi törmätä tuollaiseen tosielämässä missään olosuhteissa. Muutkin perheenjäsenet olivat vähintään vähän off mielestäni.
Toinen pelottava sarja oli Mummo, taisi olla sama näyttelijä tytöllä myös siinä. :D
Molemmat olivat siis mielestäni hauskoja sarjoja sinänsä, mutta hahmot pelottavia.

Vierailija

On teillä ongelmat, aivan mahtava ysäri sarja jota jaksaa katsoa aina vaan uudestaan. Mikä on pelottavaa on Pulmuset sarja, nyt kun vanhempana yritti katsoa uudestaan ei pystynyt, hyi helvetti.. ja tuo oli jotain hauskaa huumoria silloin?
Miksi palstalla on niin paljon asseja?: p

Vierailija

Muistan että isän huulet kiilteli syljessä ja silmät jotenkin loimotti. Äiti piti suuta auki, ja oli aina loukkaava ”ekkai sää noin tyhmä voi olla”-tyylisesti, ja kaikki porukalla nauroi aina yhdelle, yleensä isälle. Se oli kyl kuumottava ja jotenkin painajaismainen visuaalisesti. En tiedä miks katsoin sitä lapsena, varmaan joku koko perheen laatuhetki.

Vierailija

Minä kyllä tykkäsin tästä ohjelmasta lapsena. En kyllä keksi ohjelmassa yhtäkään asiaa, joka olisi pelottanut tai ahdistanut. Muistan kyllä sellaisen kohtauksen, jossa unohtivat isän olemassaolon pitkäksi aikaa ja se saattoi hieman hämmentää, miten tunteettomia olivat. Ja muitakin vastaavia kohtauksia, joissa nälvivät isälle. Mutta enpä noitakaan sen syvemmin jäänyt miettimään. 

Joissakin ohjelmissa minua joskus on ahdistanut värimaailma ja -tunnelma. Esimerkiksi Onneli ja Anneli -elokuvat jotenkin ahdistavat, kun ovat niin epärealistista pumpulihattaraa ja yhtäkkiä jollekin ruusulle ilmestyy kasvot tms. Joidenkin mielestä ehkä hauskaa ja söpöä, mutta minusta vain kammottavaa. 

Vierailija

Mua ahdisti se, että lapset oli välillä vähän hunnungolla. Mietin, mistä ne saa ruokaa, kun rahat oli aina loppu ja äiti oli todella kylmä ihminen

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla