Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Enpä usko että aloitus on totta. Jos toinen puoliso on kotona ja toinen töissä, silloin kotona oleva tekee ruuat. Jos tämä olisi totta, aapeenä antaisin miehelle käyttöön kuukausittaisen ruokarahan, jolla hänen on ruokittava teidät kolme. Silloin hän saa tehdä haluamiaan ruokia (joista tietenkin kaikkien muidenkin on pidettävä) ja tietää koko ajan paljonko niihin on rahaa käytettävissä. Ongelma ratkaistu.

Tuossa pitää vain olla tarkkana, ettei näy niin että kahden viikon päästä mies olisi jo käyttänyt koko budjetin ja ihmettelisi että eikö ap voisi antaa lisää rahaa.
Miehelle pitäisi tehdä selväksi että budjetti on se mikä on ja jos tekee jotain muuta kuin tonnikalapastaa, kaurapuuroa tai hernekeittoa niin rahat eivät riitä koko kuukaudeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tilaatte nyt sen YHDEN KERRAN take away-ruokaa ja istutte samalla alas ja käytte läpi mistä kaikesta voitte luopua. Maailma ei voi nyt kaiken tämän keskellä yhteen hyvään asiaan kaatua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kenenkään talous ei voi yhteen take wayhin kaatua :D 

Miten on niiden säästöjen kanssa? Niitä ei ole kun on pidetty hyviä aikoija ikuiseksi ajoiksi ansaituksi ja täten ei ole suhteutettu niitä menoja tuloihin niin, että pärjää tulojen kanssa niin että jää niitä säästöjäkin?

Nyt vaan istutte alas ja laskette mitä voi perua (päällekkäiset vakuutukset, netin, suoratoistopalvelut, toinen auto, jne) mitä voi myydä, jne...


Jos perheessä on neljä ihmistä niin take-awaylle tulee helposti hintaa 35-40€. Ja jos ruokabudjetti on vaikka 200€/kk niin ei silloin mitään ylimääräistä ostella.

Vierailija

Turha rahasta on stressata. Ei se kokonaan lopu. Yhtyeiskunta pitää huolen tarvittaessa. Menot pitää vain suhteuttaa niihin tuloihin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Elareista voi ainakin käydä hakemassa helpotusta. Millä niitä maksaa jos ei ole tulojakaan.

Työttömyys on vain väliaiken tulojen muutos, eikä se oikeuta elatusmaksujen muuttamista alas päin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Se on suu säkkiä myöten sitten. Kyllä näin keski-ikäisenä parina vielä pärjää kun jälkikasvu on omillaan opiskelemassa. Meillä on jo kaikki tarpeellinen hankittuna. Ei tulisi mitään vahinkoa vaikka emme vaihtaisi sisustusta jne koko loppuikänämme.

Ainoastaan lapsiamme avustamme, mutta emme mitenkään kohtuuttomilla summilla. He arvostavat enemmän kun käyvät viikonloppuna kotona syömässä ja saavat ruokakassin mukaansa.

Hyvä muuten, mutta nythän ei nimenomaan saisi käydä sukuloimassa.

Vierailija

Kyllä miehen pitää omat lapsensa elättää, siis elatusmaksut on maksettava.
Mikä lie tilanne noiden lasten lähivanhemmalla on.

Ja jäähän miehellä nyt pois työmatkakulut, vaikka tulot ovatkin pienemmät.

Ja kun tulot vähenee, pitää kaikkien pihistää kulutuksesta, jokaisen perheenjäsenen.

Mitä helvettiä naiset aina haukkuu miehiä noista elatusmaksuista, sehän on naisen oma valinta alkaa kimppaan miehen kanssa, jolla on lapsia edellisistä suhteista.

Vierailija

Huhuu ap, mitä sinusta sen miehen nyt sitten pitäisi tehdä? Ja kenen teidät sitten pitäisi elättää ellei sinun, kun miehellä ei yksikertaisesti niitä töitä ole? 

Vierailija

Molemmat pystyvät edelleen maksamaan yhteiselle taloustilille pakolliset menot 50/50, vaikka puolisolla ei toistaiseksi sivutuloja olekaan. Käytännössä ei ainakaan toistaiseksi vaikuta mitenkään rahatilanteeseen. Säästyy jopa rahaa, kun on enemmän aikaa tehdä kotona isoja annoksia ruokia.

Vierailija

Onneksi mulla on fiksu mies, meillä syödään iloisesti kotipullaa ja sieni-pekonipastaa, ymmärtää että take-awayt ja vastaavat ei ole kenellekään tarpeen. Mies ymmärtää, että nyt pitää säästää, ei herkutella.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla