Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (197)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja vastasyntynyt teillä kotona ja silti seksiä runsaasti. Aivan.

Kolmisen kuukautta meni ja sitten vaimo oli yhtä halukas kuin ennenkin.

No eihän se ole enää vastasyntynyt.


Jo tämä viesti osoittaa APN tarinan keksityksi. Ei ole vaimoa eikä 3kk ikäistä vauvaa. Jos olisi , tietäisi paremmin. LOL

Huvittavintahan on että IS nosti tän mielikuvitusjutun esiin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo tai ei, mutta ajatus on hyvä. Ihan oikeassa elämässä mulle tapahtui vähän vastaavaa aikoinaan. Kyseinen kumppani, jota petin, on nykyään ex mutta ei liity siihen pettämiseen (eikä pettämiseen yleensäkään, vaan ihan muihin juttuihin). Mutta itse pidin asian salassa ja erottuammekaan en sitä ole paljastanut. Koska tiedän, miten paljon se satuttaisi. Omatunto kolkutti ihan hirveästi, mutta kertomalla olisin vaan oman oloni helpottanut ja hänelle tuottanut surua mihin hän ei ollut syyllinen. Joten kärsin omantunnontuskani ihan hiljaa mielessäni, kyllä se vuosien mittaan sitten helpotti ja pääsin omassa päässä asian yli. Mutta kuten ap, niin minäkin avauduin asiasta nimettömänä keskustelupalstalla. Se helpotti vähän.

Sä vain halusit säilyttää kultapojun maineesi. Olit itsekäs ja heikko, etkä uskaltanut ottaa vastuuta teoistasi. Enemmän petettyä satuttaa se, että häntä kohdellaan jonain aivovammaisena, jolla ei ole kykyä eikä oikeuksia päättää omasta elämästään. Hänelle valehdellaan, häneltä pimitetään tietoa, päätetään hänen puolestaan, millaisen ihmisen kanssa ansaitsee olla. Häntä pidetään niin arvottomana, ettei hän ansaitse edes luotettavaa ja rehellistä kumppania, joka kunnioittaa häntä. 


Mutta onneksi tää harjoittelija , nimeltään Oosa , jo soitti vaimokkeelle, tunnusti kaiken ja kundin tavaroita jo pakataan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo tai ei, mutta ajatus on hyvä. Ihan oikeassa elämässä mulle tapahtui vähän vastaavaa aikoinaan. Kyseinen kumppani, jota petin, on nykyään ex mutta ei liity siihen pettämiseen (eikä pettämiseen yleensäkään, vaan ihan muihin juttuihin). Mutta itse pidin asian salassa ja erottuammekaan en sitä ole paljastanut. Koska tiedän, miten paljon se satuttaisi. Omatunto kolkutti ihan hirveästi, mutta kertomalla olisin vaan oman oloni helpottanut ja hänelle tuottanut surua mihin hän ei ollut syyllinen. Joten kärsin omantunnontuskani ihan hiljaa mielessäni, kyllä se vuosien mittaan sitten helpotti ja pääsin omassa päässä asian yli. Mutta kuten ap, niin minäkin avauduin asiasta nimettömänä keskustelupalstalla. Se helpotti vähän.

Sä vain halusit säilyttää kultapojun maineesi. Olit itsekäs ja heikko, etkä uskaltanut ottaa vastuuta teoistasi. Enemmän petettyä satuttaa se, että häntä kohdellaan jonain aivovammaisena, jolla ei ole kykyä eikä oikeuksia päättää omasta elämästään. Hänelle valehdellaan, häneltä pimitetään tietoa, päätetään hänen puolestaan, millaisen ihmisen kanssa ansaitsee olla. Häntä pidetään niin arvottomana, ettei hän ansaitse edes luotettavaa ja rehellistä kumppania, joka kunnioittaa häntä. 


Mutta onneksi tää harjoittelija , nimeltään Oosa , jo soitti vaimokkeelle, tunnusti kaiken ja kundin tavaroita jo pakataan.

Jep . Duunissa jo lyötiin vetoa kauanko asia pysyy salassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin vaimosi, haluaisin tietää, millaisen selkärangattoman ja valehtelevan irstailijan olen nainut ja vielä erehtynyt valitsemaan lapseni isäksi. Sinulla ei ole oikeutta pimittää vaimoltasi totuutta ja viedä häneltä mahdollisuutta löytää kunnollinen ja rehellinen mies tulevaisuudessa.

Mutta eihän tuollainen tyyppi uskalla ottaa vastuuta mistään. Suku ja tuttavapiiri saisivat tietää eron syyn. Talokin varmaan pitäisi myydä, kun yksin ei ole varaa lyhentää lainaa. Säälittävä avioliiton irvikuva.

Jeesuksen sanoin

Joka teistä synnitön on ,heittäköön ensimmäisen kiven.

Mene .äläkä enää syntiä tee

Vauva palsta mammat on yhtä puhtoisia kuin niiden k'ämpät joulu aattona:)

Hyvä juttu. Toivottavast miehenikin uskoo niin. Siivoan joka torstai ja käyn vieraissa joka keskiviikko, kutsun sitä joogatunniksi. On aviomies ja kolme vakipanoa.

Tyypillinen nainen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo tai ei, mutta ajatus on hyvä. Ihan oikeassa elämässä mulle tapahtui vähän vastaavaa aikoinaan. Kyseinen kumppani, jota petin, on nykyään ex mutta ei liity siihen pettämiseen (eikä pettämiseen yleensäkään, vaan ihan muihin juttuihin). Mutta itse pidin asian salassa ja erottuammekaan en sitä ole paljastanut. Koska tiedän, miten paljon se satuttaisi. Omatunto kolkutti ihan hirveästi, mutta kertomalla olisin vaan oman oloni helpottanut ja hänelle tuottanut surua mihin hän ei ollut syyllinen. Joten kärsin omantunnontuskani ihan hiljaa mielessäni, kyllä se vuosien mittaan sitten helpotti ja pääsin omassa päässä asian yli. Mutta kuten ap, niin minäkin avauduin asiasta nimettömänä keskustelupalstalla. Se helpotti vähän.

Sä vain halusit säilyttää kultapojun maineesi. Olit itsekäs ja heikko, etkä uskaltanut ottaa vastuuta teoistasi. Enemmän petettyä satuttaa se, että häntä kohdellaan jonain aivovammaisena, jolla ei ole kykyä eikä oikeuksia päättää omasta elämästään. Hänelle valehdellaan, häneltä pimitetään tietoa, päätetään hänen puolestaan, millaisen ihmisen kanssa ansaitsee olla. Häntä pidetään niin arvottomana, ettei hän ansaitse edes luotettavaa ja rehellistä kumppania, joka kunnioittaa häntä. 

Anteeksi nyt, mutta mitä hyvää tuon kirjoittajan kumppanille olisi koitunut siitä, että kirjoittaja olisi kertonut pettämisestään? Ymmärrän kyllä, että ajat takaa jotain hämärää arvokkuuden ja korkean moraalin ajatusta, mutta oletko ajatellut asiaa aivan käytännön kannalta?


Tottakai kumppanin täytyy saada tietää, jotta voi tehdä omat johtopäätöksensä ja heittää äijän pellolle. Eniten hän tuossa se epärehellisyys loukkaa. Mitä kauemmin kestää totuuden paljastuminem, sen vittuuntuneempi muija on erotessa. APN kannattaa ottaa mukaista kuvia. Ei nimittäin tule sitä enää montaa kertaa näkemään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Kukaan mies ei kirjoita noin naismaisesti.

Niinpä, ja ilta Sanomat meni taas lankaan kun tehty tästä juttu. Miten noloa...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Selittäkää nyt yksinkertaiselle että mikä vittu on tämä ajatus "en halua kertoa koska vaimo ei ansaitse tätä ja sille tulee paha mieli". Sinähän siinä pettäessäsi määrittelit omassa mielessäsi että vaimosi ei ansaitse uskollista miestä. Sinä teit valinnan pettää vaimoasi. Jos nyt selvinpäin sitten kaduttaa, niin voivoi.

Mutta jos on munaa niin paljon että siitä riittää muillekin kuin omalle vaimolle, täytyisi olla munaa myös kertoa tästä vaimolle. Tällaiset ihmiset ovat ehkä säälittävimpiä reppanoita mitä voi olla, niin järjettömän lapsellista vastuun pakoilua. Vituttaa vaimosi puolesta ja ehkä vähän käy sääliksi, koska hänellä tuskin on aavistusta siitä millaisen surkean pikkulapsen kanssa on naimisissa.

Miten muuten kuvittelet että sinulla on oikeus vaimosi puolesta päättää haluaako hän tämän tapauksen jälkeen jatkaa parisuhdettanne? Jos rakastaisi ja arvostaisit vaimoasi, antaisit hänen itse päättää. Mutta koska olet maailman napa niin sinä saat päättää vaimosi puolesta haluaako hän elää epäluotettavan ihmisen kanssa. Se että pettäminen jo muutenkin on itsekästä niin sitten vielä päätetään puolison puolesta. Surullista että kaltaisiasi ihmisiä on, etenkään parisuhteessa. Kukaan normaalilla mielellä varustettu ihminen ei astu noin muiden ylitse ja vielä selittele itselleen, että vaimon parasta ajattelee. Jos olisit päästäsi terve, kertoisit selkä suorassa vaimolle mitä kävi, kertoisit mitä tunnet nyt ja antaisit vaimolle vapauden valita mitä seuraavaksi. Toivottavasti osaat isänä kantaa vastuusi paremmin...


Hyvä puolihan asiassa on se, että ennemmin tai myöhemmin nämä pskat jätetään. Ne eivät vaan voi sille mitään että se pska tunkee läpi kaikesta käytöksestä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama muu näyttää jo sanoneen samaa, mutta pettämisen salaaminen puolisolta ei ole millään tavalla puolison edun mukaista.  Se ettei muka halua satuttaa toista totuudella tarkoittaa vain, että puolisoa pitää vayakkina, jolle ei tarvitse antaa vapautta päättää omasta elämästään. Sen sijaan itsekkäästi huijaat puolisoasi jatkamaan elämäänsä pettäjän ja valehtelijan kanssa. Toivottavasti "harjoittelijatyttö" kertoo kaiken vaimollesi!

Minusta eka virhe, jos sitä aidosti katuu, on ok pitää salassa. Jos pettäminen jatkuu tai muuttuu tavaksi, se on paskamaisuutta ja valehtelua. Enkä tarkoita myöskään, että automaattisesti on LUPA pettää kerran ja se on ok. Vaan että jos vahinko kerran käy ja siitä ottaa opiksi, niin miksi pitäisi muutoin pilata kaikki kertomalla? Elämä ei aina ole niin yksioikoista... Vaikka pettäminen onkin tietoinen valinta, niin joskus siihen saattaa ajautua vaikeassa elämäntilanteessa, sellaisessa jossa itsekin on heikoilla ja ei järki toimi niinkuin pitää. Kaikessa ei aina ole kyse tietoisesta moraalittomasta pettämistä. Tiedän, että tämä kuulostaa selittelyltä, mutta elämä nyt vaan on. Rikoksia noin yleensäkin tehdään niin, että toiset tekee niitä tietoisesti, toiset hälläväliä -meiningillä tai niin, että tilaisuus tekee varkaan, ja toisilla ne vaan menee epätoivoisissa tilanteissa. Rikoksista kuuluu kantaa vastuu ja oppia, niin pettämisestäkin. Mutta onko suurempi vastuu pysyä hiljaa vai tunnustaa saman tien, no, se on tilannekohtaista. 


Ihme lässytystä. Oli kerta tai monta, niin tottakai vastuu kannetaan. Olen itsekin joskus mokannut kun oli kriisi parisuhteessa. Hävetti ja vitutti niin paljon että olisin halunnut vajota maan rakoon tai vaikka kuolla saman tien ja viedä asian mukanani. Mutta miten ihmeessä olisin koskaan katsonut miestäni silmiin tai voinut elää sen asian kanssa, että toinen ei tiedä millaisen ihmisen kanssa elää. Ei ollut kiva kertoa, itseasiassa yksi elämäni kamalimpia tilanteita, mutta en ymmärrä mikä muu vaihtoehto olisi ollut. Antaa miehen elää kanssani ja itse esittää kunnon puolisoa kun en sellaiseksi ollut pystynyt? Ja voin kertoa, se omatunnontuska ei siitä lievittynyt vaikka asian kertoi, edelleen kun asiaa mietin, häpeän aivan valtavasti omaa idioottimaisuuttani. Ja tämän asian kanssa joudun elämään loppuun saakka. Mutta vaikka muuten olen ihan paska, niin miksi tekisin itsestäni vielä huonomman valehtelemalla ja päättämällä toisen puolesta mitä hän haluaa. Minulla ei ole siihen valtuuksia. Kun parisuhteessa ollaan niin siinä täytyy molemmille olla selvää missä mennään. Muuten voi varastaa toisen elämästä ison siivun ja se jos mikä on julmaa.

Toivottavasti miehesi jätti sinut eikä jäänyt tuollaisen kyykäärmeen aisankannattajaksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja vastasyntynyt teillä kotona ja silti seksiä runsaasti. Aivan.

Kolmisen kuukautta meni ja sitten vaimo oli yhtä halukas kuin ennenkin.

No eihän se ole enää vastasyntynyt.


Jo tämä viesti osoittaa APN tarinan keksityksi. Ei ole vaimoa eikä 3kk ikäistä vauvaa. Jos olisi , tietäisi paremmin. LOL

Huvittavintahan on että IS nosti tän mielikuvitusjutun esiin.

Samaa mieltä. Tosi naurettavaa ja vähän huolestuttavaakin, et  lehteen tehdään juttuja trollien ja provojen seurauksena... Ja nämä sitten taas muokkaa ihmisetn ajattelu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja vastasyntynyt teillä kotona ja silti seksiä runsaasti. Aivan.

Kolmisen kuukautta meni ja sitten vaimo oli yhtä halukas kuin ennenkin.

No eihän se ole enää vastasyntynyt.


Jo tämä viesti osoittaa APN tarinan keksityksi. Ei ole vaimoa eikä 3kk ikäistä vauvaa. Jos olisi , tietäisi paremmin. LOL

Huvittavintahan on että IS nosti tän mielikuvitusjutun esiin.

Varmaa joku IS toimittajan oma fantasiakirjoitus jonka sitte nosti is sivuille.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että yksi ja sama kirjoittaja spämmää tätä ketjua jankuttamalla ettei itse haluaisi tietää. Ole hyvä, kerro puolisollesi ihan itse että teillä on ns. ranskalainen suhde -kaikki on ok kunhan ei kerro seikkailuistaan sinulle. Me muut haluamme rehellisyyteen perustuvan liiton ja tehdä informoituja valintoja oman loppuelämämme suhteen.

Jos joku on eri mieltä kanssasi, niin se on sitten spämmäystä. 

Noah

Sattui aika hyvin kohdalle tämä keskustelu. Olen n. nelikymppinen kymmenisen vuotta naimisissa ollut mies. Olin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan viihteellä ystävieni kanssa. Vaimoni oli saman viikonloppuna omissa menoissaan poissa kaupungista. Valomerkin jo lähestyessä yökerhossa eräs nainen lähestyi minua, ja pyysi tarjoamaan juoman. Tällaista tapahtuu minulle todella harvoin ja edellisen kerran silloin kun tapasin nykyisen vaimoni reilut 10 vuotta sitten. Tarjosin kuuliaisesti juoman, koska vastapuoli tuntui kiinnostavalta. Tungin vaivihkaa jopa vihkisormukseni housujen taskuun. Kuvottavaa, tiedän. Mutta siitä se lähti. Naisen seuraavatkin ehdotukset olivat aika suoria ja tuskin lainkaan tulkinnan varaisia.

Ja kyllä, lähdin hänen kanssaan ravintolasta, ja kyllä, suostuin jatkamaan iltaa hänen luonaan. Aika pian yökerhosta poistuttuamme ja rauhassa jutellessamme ymmärsin että tämä nainen on todella viehättävä, fiksukin eikä sittenkään perinteinen miestennielijä, jollaiseksi kohtaamisemme aluksi hänet olisin helposti voinut luokitella. Myös hän kertoi olevansa naimisissa, eikä kovin onnellisesti tällä hetkellä. Kerroin avoimesti omasta tilanteestani...omasta pitkän seksittömän ajan kauhduttamasta avioliitosta, joka siitä huolimatta ei ole niin onneton kuin voisi olettaa.

Oli äärettömän helppoa ja vapauttavaa puhua tälle tuntemattomalle ihmisille ja hänen luonaan päädyimme varsin nopeasti sänkyyn. En valehtele yhtään, jos kerron että nautin suunnattomasti olla lähellä tuollaista naista, suudella, kosketella, tunnustella, tehdä kaikkea sitä mitä olin niin kaivannut, ja lopulta vaipua hänen syliinsä lyhyisiin yöuniin. Aamulla kun aloin tehdä lähtöä, niin uusi tuttavuuteni antoi numeronsa ja kertoi että tapaa mielellään kahvin merkeissä jos tarvitsen juttuseuraa.

Nyt pari päivää myöhemmin mieleni on kuin pyörremyrsky. Hämmentävintä on, että enemmän kuin poden huonoa omatuntoa, mieleni on maassa siksi että en oikeastaan kovin paljoa tunnu potevan huonoa omatuntoa. Pystyn edelleen katsomaan vaimoani silmiin, olemaan hänelle ystävällinen ja vakuuttava että uskon hänen uskovan aivan varmasti että kaikki on niinkuin ennenkin. Vaikka eihän se ole. Pitkien avioliittovuosien jälkeen minustakin on lopulta tullut se tyyppi, jonka olen nähnyt niin monissa elokuvissa ja TV-sarjoissa ja esim. tämänkaltaisella keskustelupalstoilla, ja jota olen aina enemmän tai vähemmän halveksinut. Ja siltikään en tunnu katuvan mitään. Päinvastoin, päivä päivältä tunne siitä, että lähetän tuolle kiehtovalle ja kauniille naiselle viestin, vahvistuu. Tiedän että jos sen teen niin se yksisuuntainen polku, jolta ei ole paluuta, on melko varmasti edessä taivallettavana. En vaan ikinä maailmassa haluaisi aiheuttaa vaimolleni surua, sillä sitä hänellä on muutenkin elämässään riittänyt. Joten aion ja yritän olla tarttumatta tähän hetkeen. Sen päätin tätä kirjoittaessani.

Vierailija

Tämä luokaton aloitus on nyt iltasanomien luetuimpia uutisia. Omat trolli-vastauksenikin ovat päätyneet näihin surkeisiin juttuihin, lähdekritiikin tasosta ei voi olla kyse, koska aloitukset ovat toimittajien surkeita tekeleitä. Moni av-mamma on niin sujuva kirjoittaja, että voisikin saada palkkaa Sanoma-konsernilta, toisin kuin sen ”toimittajat”. Joku Sanoman toimittaja voisi tehdä joskus jutun tästä ilmiöstä.

Vinkiksi vastaisuuteen: olen nainen itse ja muutaman pikkujoulupanon harrastanut. Ne eivät ole rakastelua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja vastasyntynyt teillä kotona ja silti seksiä runsaasti. Aivan.

Kolmisen kuukautta meni ja sitten vaimo oli yhtä halukas kuin ennenkin.

No eihän se ole enää vastasyntynyt.


Jo tämä viesti osoittaa APN tarinan keksityksi. Ei ole vaimoa eikä 3kk ikäistä vauvaa. Jos olisi , tietäisi paremmin. LOL

Huvittavintahan on että IS nosti tän mielikuvitusjutun esiin.

Eiköhän sitä käytetty vain pohjana jutulle, joka aiottiinkin tehdä pikkujoulupettämisestä nyt tämän kyseisen juhlan sesonkiaikana. Vai väitätkö, että pettämistä pikkujouluissa ei ikinä tapahdu? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä luokaton aloitus on nyt iltasanomien luetuimpia uutisia. Omat trolli-vastauksenikin ovat päätyneet näihin surkeisiin juttuihin, lähdekritiikin tasosta ei voi olla kyse, koska aloitukset ovat toimittajien surkeita tekeleitä. Moni av-mamma on niin sujuva kirjoittaja, että voisikin saada palkkaa Sanoma-konsernilta, toisin kuin sen ”toimittajat”. Joku Sanoman toimittaja voisi tehdä joskus jutun tästä ilmiöstä.

Vinkiksi vastaisuuteen: olen nainen itse ja muutaman pikkujoulupanon harrastanut. Ne eivät ole rakastelua.

No luultavasti juuri tuon takia se juttu tehtiin. Aito ilmiö ja ajankohtainen ilmiö. Varmaan kaikki tiedostavat, että osa kirjoituksista keskustelupalstoilla voi olla trollaamista, mutta sitten toisaalta jopa trollialoitukset voivat saada aikaan aitoja tunnustuksia (kuten sinun nyt?) ja mielipiteitä niistä. 

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat