Sivut

Kommentit (307)

Vierailija

No, meillä meinasi mennä useampaan otteeseen lusikat jakoon vauva - ja pikkutaapero-aikana. Mies meni muutaman kerran viikoksi vanhemmilleen, joka oli kyllä siihen tilanteeseen paras ratkaisu.

Lapsi on nyt melkein neljä ja pikkuhiljaa parisuhde paranee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu miehille olevan helppoa erota ja jättää lapsensa kun tulee vaikea vaihe elämään. Ja näille vellihousuille halutaan lisätä iseille korvamerkittyä vanhempainvapaata. Harva äiti lähtee ja jättää lapsensa.

No siksihän sitä just pitäisikin olla, että isä olisi ihan oikeasti tasa-arvoinen vanhempi, ja alusta asti mukana lasten elämässä. Se nimenomaan suojaa eroilta ja lasten hylkäämisiltä.


Ei kannettu vesi kaivossa pysy, ja jos joku ei halua olla lasten kanssa eikä kiinnosta, niin sille saa antaa vaikka vuoden ja se tekee vain välttämättömimmän silti.

Helmi56

Onko miehesi ratkaisukeskeinen ihminen eli hän ahdistuu siitä, että tätä "ongelmaa" hän ei pystykään nyt ratkaisemaan? Osalle miehistä käy kovasti tunnon päälle, jos ei saa "pelastettua huollettavana olevaa perhettä kriisiltä". Tiedän myös yhden tuttavapariskunnan, jossa mies masentui hankalasti siinä kohtaa, kun pitkillä hedelmöityshoidoilla saatu vauva syntyi keskosena ja alku oli hyvin rankkaa. Vauva ja äiti olivat jo 5 kk ikäisenä ihan normaalissa arjessa, mutta mies oireili rasittumalla pienen pienestäkin asiasta, äänestä, askareesta jne. Purki sen tietenkin vielä vaimoonsa, että vaimo ei huomio jne. Kesti pitkään hänelle itselleen tai muille tajuta, että kyse on masennuksesta. Jälkikäteen on todennut, että erilaiset kymmenen vuotta kestäneet rankat asiat elämässä tuilivat vaan siinä kohtaa tappiinsa ja alkoi tuntumaan siltä, että omassa elämässä mikään ei koskaan tule menemään hyvin.  

Vierailija

Täytyy sanoa että onneksi ei ole lapsia eikä tulekaan koskaan olemaan kun näitä keskusteluja lukee! Av:n keskustelut käy hyvästä ehkäisyvälineestä. Varmempi kuin kierukka.

Vierailija

Nyt on taas joillain mennyt puurot ja vellit sekaisin. Vauvalla ei voi olla isää, koska mitään suhdetta ei ole vielä syntynyt (eikä oikeaa äitikään). Jos mies nyt lähtee kävelemään, niin sitten menee, vauva siitä nyt vähiten kärsii. Sitten on vain tärkeää saada mies ymmärtämään, että täytyy myös pysyä poissa. Vanhemmuuden muodostuminen kestää vuosia ja on lapselle hajottavaa ja stressaavaa pakottaa jonkun vieraan miehen luokse esim. viikonlopuiksi tai opettaa että kuka tahansa voi olla isäsi. Pojille se nyt ei ainakaan anna hyvää esimerkkiä.

Vierailija

Koliikkilapsi oli juuri alkanut kärsiä vähemmän vatsavaivoistaan, kun lapsen isä kertoi ettei jaksa tällaista, vaan poikamies elämä on parempaa. Erosimme ja jäin 1,5v ja 6kk ikäisten kanssa vetämään arkea. Nuorimmainen luuhasi läpi infektiokoerteen 4 vuotiaaksi asti ja oli allergikko sekä todella vähääuninen Duracell pupu.

Aika vähissä on vaihtoehdot, jos lapsen toinen vanhempi sanoo ( vastoin aikaisempia omia toiveitaan), ettei jaksa perhettä eikä halua tavata lapsia. Perhe-elämä, arki ja rutiinit on hoidettava ilman sitä toista vanhempaa sitten. En koskaan kysynyt oliko se parisuhde vai mikä, joka ei kestänyt vai miksi halusi laiminlöyödä vastuunsa.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat