Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (176)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Missä kunnassa ei purentavian takia pääse lapsi kunnalliseen oikomishoitoon? Kunnan nimi tänne ja valitus kunnan johtoportaaseen ja AVIin samantien.

Meidän kunnassa purentaviat pisteytetään asteikolla 1-10 niin että 10 on vaikea ja 1 lievä. Ainoastaan tasolla 8-10 pääsee kunnalliseen hoitoon.

Vierailija

Teinitytön äitinä ollaan aivan liemessä. Isänsä kietonut sormensa ympärille.... viimeksi 750 euron iPhone. Nyt puhutaan kevytautosta ja ensi kesänä kuulemma kielikurssille. Tennareille annoin 60 Euron hintarajan miehen tietämättä ja kappas, tämä soitti kaupasta isälleen, että voiko ottaa yli 100 Euron tennarit ja isänsä antoi luvan. Vaatekaappi on tupaten täynnä vaatetta ja ulkomaillekin pitää päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän kulut kasvaa. Ruokaa menee. Tulee omaa tahtoa ja tyyliä vaatetuksen suhteen, elektroniikka, harrastukset, mopo. Ihan kaikkea ei tietty tarvitse ostaa, mutta ei voi olettaa, että tyytyväinen pitää olla äidin valitsemiin vaatteisiin ja tyytyä perusmallin puhelimeen.

Se on nyt tyydyttävä siihen mitä saa.

Tämä.

Nykypäivänä vanhemmilla on ihmeellinen hätä päällä aina kun lapsi ilmoittaa haluavansa jotain. 

Vaikka ei olisi varaa, niin "kai sellainen on sit pakko ostaa". 

Paras esimerkki on kälyni, jonka eskarilainen kelpuuttaa vain merkkivaatteita ylleen. Omani taas ei edes tiedä, että vaatteilla on eri merkit. 

Paljon on kiinni myös ympäristöstä, esim. koululuokasta, mihin taas vanhempi ei voi vaikuttaa. Esikoiseni on myös tuota laitaa, että hyvä jos tietää vaatteiden merkkejä, ei ole kiinnostunut. Nuorempi sattui tosi levottomalle luokalle, jossa oikeasti kiusataan, jos ei ole merkkivaatteita tai muuta. Ei se ole aina lapsesta tai vanhemmasta ainoastaan kiinni. Ihan kaikkeen ei tietysti ole tarvis mennä mukaan, mutta kun olin itse koulukiusattu, niin ymmärrän kyllä kuopukseni hädän saada olla kuten muut.

Vierailija

Ei välttämättä paljoa enempää, mutta todennäköistä on, että kulut ovat isommat kuin pienemmällä lapsella.

Pieni lapsi voi tuoda "tuloja tullessaan":

Bussissa pääsee aikuinenkin ilmaiseksi, kun lapsi on rattaissa. Teinille taas lippu voi maksaa jopa aikuisen lipun verran.

Vaatteita vauvalle ja taaperolle saa yleensä tuttavapiiriltä ihan ilmaiseksi niin kierrätettynä tai uutena. Kengät maksavat vähemmän. Teinille ei löydy vaatteita oikein edes kirpputorilta, ja ne nykyteinien kenkien koot 42- maksavat hurjan paljon enemmän kuin taaperoilla.

Ruoka: teini syö noin 10-30 kertaa enemmän kuin taapero.

Hygienia: sampoot, hoitoaineet,hiustenmuotoilutuotteet, partakone, ladyshaver, dödöt, kasvojenpesuaineet finninaamaan, meikit

Taaperolta voi leikata helpommin hiukset itse, kokeilepa ehdottaa teinipojalle, että nyt äiti leikkaa rahan säästö syistä pata-kampauksen pojalle :)

Silmälasit. Sama juttu kuin keski-iässä. Jos murrosikäinen tarvitsee laseja, niin niitä voi joutua uusimaan vuosittain. Ja tietenkin tarvitaan varalasit.

Oma huone: tämä on nykyään aika must teinille. Taapero voi viihtyäkin vanhempien kanssa samassa makuuhuoneessa.

Harrastukset: taaperolla riittää leikkipuistot, ehkä kerran viikossa muskari yms. Se mikä maksaa taaperolla koko vuoden, maksaa teinillä kuukauden. Niinkin halpa harrastus kuin partio tuo niitä sivukuluja: retket, leirit, partiopaita, merkit, makuupussi, alusta yms. 

Urheiluvälineet: eipä saa enää kierrätettynä samalla tavalla suksia, luistimia, kypäriä, pyöriä...

Vapaa-aika ja kaverit: pelikoneet, pelikonsolit, pelit; leffat; seurakunnan tai nuorisotoimen pikkuhintaiset retket, leirit ja tapahtumat; lanit, 

Sivistys ja kulttuuri:  museokäynnit, teatteri, konsertit, baletti. Näiden lippujen hinnat ovat teineillä korkeammat kuin taaperoilla tai alle kouluikäisillä.

Vakuutukset.

Lukion tai ammattikoulun kustannukset

Muuta: Ajokortti, mopo, kielikurssi, valmennuskurssit, kuljetukset kesätöihin, jotta lapsi saa työkokemusta, perheen yhteinen matkustus, vaihto-oppilasvuosi...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tytöllä ainakin seuraavat kulut, jos ei ruokakulut kovat. Hius ja iho tuotteet. Näihin saa uppoamaan loputtoman summan. Pillerit, kuukautissuojat, kondomit.

Noi ostetaan kuukausirahalla.
Ehkäisy on ilmainen alle 20 -vuotiaalle täällä päin. Sen jälkeen voikin jo itse hoitaa asian.
Lumenen puhdistussarja, pari kymppiä puhdistusgeeli ja kasvovesi. Kuorinta on kalliimpi mutta sitä kuluu vähemmän. Siteet 0.80 e paketti rainbowta.
Meillä menee kolmisen kymppiä kuussa mainitsemiisi ja meikkejä sekä vaatteita satunnaisesti.
Teinityttö saa 50 e kuussa ja lisää jos tekee kotihommia. Yleensä tekeekin, niin tienestit kasvaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Missä asut? Meillä neiti oli vastaavassa oikomishoidossa 9-16 vuotiaana ja se kaari on edelleen pitämässä hammasrivin paikoillaan. Kunnallisessa hammashoitolassa erikoishammaslääkärillä kustannus 18 vuotiaaksi saakka 0 euroa.

Helsingissä asutaan. Oikomahoitoa tarjotaan todella vaihtelevasti eri kunnissa. Helsingissä sitä ei tarjota jos ei ole todella vakavasta ongelmasta kyse, enempi vaan katsellaan vinksin vonksin olevia hampaita ja toivotaan että ne oikenevat itsestään. Oikomahoito on kuitenkin parempi tehdä silloin kun lapsi kasvaa, eikä vasta aikuisena, kun on päässyt töihin ja tienaa rahaa niin että on varaa hoidattaa hampaansa kuntoon.

Olen nähnyt Oralin vastaanotolla pojan, jonka etuhampaat sojottivat melkein suoraan eteenpäin. Isällään oli duunarivaatteet päällä, joku sähköasentaja tms tuli mieleen. Tuo oli jotenkin pysäyttävä näky ja on jäänyt mieleen, vaikka tästä on yli kymmenen vuotta. Että jollain voi ollakin hampaat niin vinossa, ja että ilmeisesti julkisella puolella ei hoideta. Niin surullista. Samaan aikaan olin kuitenkin niin iloinen siitä, että pojan vanhemmat kuitenkin olivat päättäneet, että pienistä tuloista hoidetaan pojan hampaat kuntoon. Kuinka paljon mahtaa olla niitä perheitä, joilla tähän ei olisi ollut mahdollisuutta, koska rahat ovat niin tiukassa ja oikomahoito kallista? Miltä se tuntuu pienituloisesta yksinhuoltajasta, kun näkee että oman lapsen hampaat ovat sikin sokin ja sojottavat minne sattuu, mutta julkisella puolella ei hoideta ja itsellä ei ole varaa? En haluaisi yhdenkään vanhemman joutuvan tuohon tilanteeseen, siksi mainitsin mahdollisesta oikomahoidon tarpeesta. Se voi sattua oman lapsen kohdalle, tai sitten ei. Ja kunnasta riippuu, hoidetaanko vai ei. Näissä asioissa eivät lapset ole yhdenvertaisia. 

Meillä oikomahoidon tarve johtui leuan ahtaudesta. Lapsen isällä oli myös ahdas leuka ja hänellä ongelma ratkaisiin niin, että alhaalta kulmahampaiden välistä otettiin yksi hammas pois ja sillä hyvä. Hänellä on kulmahampaiden välissä kolme hammasta. Käsi ylös, kuka haluaa lapselleen tällaisen kokonaisedullisen ratkaisun tilanteessa, jossa hampaat eivät mahdu leukaan? En usko että nykyisin tuollaista edes harrastetaan, ennemmin annetaan niiden hampaiden kasvaa sikin sokin. Meidän lapselta jouduttiin poistamaan yläleuasta kaksi (rauta)hammasta ja niiden takana olevia hampaita siirrettiin eteenpäin. Alaleukaan hampaat mahtuivat, mutta niitä piti oikoa ja linguaalikaari varmistaa, etteivät ne pääse menemään vinksalleen. En todellakaan harmittele sitä loputtomalta tuntuvaa rahanmenoa mikä tästä kaikesta seurasi, vaan pikemminkin olen kiitollinen että meillä oli siihen varaa. Paha mieli on niiden nuorten puolesta, joiden hampaat jäävät hoitamatta, kun vanhempien maksukyky ei riitä.

Hampaat voi oikoa ihan hyvin aikuisena, jos ei ole vanhemmilla rahaa. Jos on aikuisena varaa, niin saa jopa näkymättömiä "rautoja". Ja harva aikuinen on niin pinnallinen että kuittailee jostain hammasraudoista, ovat ihan yleisiä. Itsellä on hampaat sikinsokin, ei ollut vanhemmilla aikoinaan varaa oikoa. Onneksi en ole yhtään pinnallinen, niin asia ei oikeastaan edes häiritse. Vielä ne vois oikoa jos haluais. Toistaiseksi en oo halunnut. Ihan hyvä että vanhemmat laittoi vähät rahat järkevimpiin asioihin kuten lukiokirjoihin, niin pääsin lukioon ja yliopistoon.

Meillä ei myöskään ollut lapsena ja nuorena ikinä mitään merkkivatteita eikä muuta kallista. Meidät ikään kuin kasvatettiin siihen että selitettiin ettei ole varaa. Korostettiin sitä että jos jotain kallista haluaa, niin voi itse opiskella enemmän ja hankkia tulevaisuudessa hyväpalkkaisen työn ja ostaa omalla rahalla aikuisena ihan mitä haluaa. Sekin on tietynlaista hyvään suuntaan motivointia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.


Hauska tarina, mutta alle 18v saa hammashoidon ilmaiseksi julkisella.

Oikomishoitoa ei välttämättä saa kunnallisella puolella ja se tulee tosi kalliiksi itse maksettuna.

Esteettistä oikomishoitoa ei saakaan, kuten ei esteettistä kirurgiaakaan. Purentavian tai liiallisen ahtauden takia oikomishoidon kyllä saa julkisella ilmaiseksi.

Silmälasit sen sijaan ovatkin toinen juttu. 8 vuotta täyttäneen lasit pitää maksaa kokonaisuudessaan itse, ja ne pitää uusia usein.


Ei purentavian takia suinkaan aina saa kunnallisella puolella oikomishoitoa. Omassa kunnassani vain aivan vaikeimmat purentaviat oikeuttavat hoitoon. Suurin osa ei täytä näitä kunnan asettamia kriteerejä ja silloin lapsi joko saa kärsiä purentaviastaan tai vanhemmat maksavat hoidon yksityisellä.

Myös täällä pohjoisessa ei saanut lievän purentavian takia ilmaista oikomishoitoa. Yksityisen kautta hoidettiin, koska aiheutti päänsärkyä. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Missä asut? Meillä neiti oli vastaavassa oikomishoidossa 9-16 vuotiaana ja se kaari on edelleen pitämässä hammasrivin paikoillaan. Kunnallisessa hammashoitolassa erikoishammaslääkärillä kustannus 18 vuotiaaksi saakka 0 euroa.

Helsingissä asutaan. Oikomahoitoa tarjotaan todella vaihtelevasti eri kunnissa. Helsingissä sitä ei tarjota jos ei ole todella vakavasta ongelmasta kyse, enempi vaan katsellaan vinksin vonksin olevia hampaita ja toivotaan että ne oikenevat itsestään. Oikomahoito on kuitenkin parempi tehdä silloin kun lapsi kasvaa, eikä vasta aikuisena, kun on päässyt töihin ja tienaa rahaa niin että on varaa hoidattaa hampaansa kuntoon.

Olen nähnyt Oralin vastaanotolla pojan, jonka etuhampaat sojottivat melkein suoraan eteenpäin. Isällään oli duunarivaatteet päällä, joku sähköasentaja tms tuli mieleen. Tuo oli jotenkin pysäyttävä näky ja on jäänyt mieleen, vaikka tästä on yli kymmenen vuotta. Että jollain voi ollakin hampaat niin vinossa, ja että ilmeisesti julkisella puolella ei hoideta. Niin surullista. Samaan aikaan olin kuitenkin niin iloinen siitä, että pojan vanhemmat kuitenkin olivat päättäneet, että pienistä tuloista hoidetaan pojan hampaat kuntoon. Kuinka paljon mahtaa olla niitä perheitä, joilla tähän ei olisi ollut mahdollisuutta, koska rahat ovat niin tiukassa ja oikomahoito kallista? Miltä se tuntuu pienituloisesta yksinhuoltajasta, kun näkee että oman lapsen hampaat ovat sikin sokin ja sojottavat minne sattuu, mutta julkisella puolella ei hoideta ja itsellä ei ole varaa? En haluaisi yhdenkään vanhemman joutuvan tuohon tilanteeseen, siksi mainitsin mahdollisesta oikomahoidon tarpeesta. Se voi sattua oman lapsen kohdalle, tai sitten ei. Ja kunnasta riippuu, hoidetaanko vai ei. Näissä asioissa eivät lapset ole yhdenvertaisia. 

Meillä oikomahoidon tarve johtui leuan ahtaudesta. Lapsen isällä oli myös ahdas leuka ja hänellä ongelma ratkaisiin niin, että alhaalta kulmahampaiden välistä otettiin yksi hammas pois ja sillä hyvä. Hänellä on kulmahampaiden välissä kolme hammasta. Käsi ylös, kuka haluaa lapselleen tällaisen kokonaisedullisen ratkaisun tilanteessa, jossa hampaat eivät mahdu leukaan? En usko että nykyisin tuollaista edes harrastetaan, ennemmin annetaan niiden hampaiden kasvaa sikin sokin. Meidän lapselta jouduttiin poistamaan yläleuasta kaksi (rauta)hammasta ja niiden takana olevia hampaita siirrettiin eteenpäin. Alaleukaan hampaat mahtuivat, mutta niitä piti oikoa ja linguaalikaari varmistaa, etteivät ne pääse menemään vinksalleen. En todellakaan harmittele sitä loputtomalta tuntuvaa rahanmenoa mikä tästä kaikesta seurasi, vaan pikemminkin olen kiitollinen että meillä oli siihen varaa. Paha mieli on niiden nuorten puolesta, joiden hampaat jäävät hoitamatta, kun vanhempien maksukyky ei riitä.


Mekin asutaan Helsingissä ja poika nyt 14 v on ollut oikomishoidossa 11 vuotiaasta lähtien, juurikin leuan ahtauden vuoksi, hampaita on poistettu 4 ja raudat olleet jo pari vuotta, syksyllä saa pois ja sitten tulee kaari. Myös hampaita on siirretty hänellä, ei olleet vinkisinvonksin olleenkaan kun hoito alkoi. Itseasiassa suorat ja nätit hampaat olivat, tuli yllätyksenä, että hoito aloitetiin, hyvä että aloitettiin, koska hampaat eivät olisi mahtuneet suuhun ilman hoitoa. Ihan kunnallisella puolella on hoidossa, ei makseta siitä mitään, paitsi tietenkin verojen muodossa

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Missä asut? Meillä neiti oli vastaavassa oikomishoidossa 9-16 vuotiaana ja se kaari on edelleen pitämässä hammasrivin paikoillaan. Kunnallisessa hammashoitolassa erikoishammaslääkärillä kustannus 18 vuotiaaksi saakka 0 euroa.

Helsingissä asutaan. Oikomahoitoa tarjotaan todella vaihtelevasti eri kunnissa. Helsingissä sitä ei tarjota jos ei ole todella vakavasta ongelmasta kyse, enempi vaan katsellaan vinksin vonksin olevia hampaita ja toivotaan että ne oikenevat itsestään. Oikomahoito on kuitenkin parempi tehdä silloin kun lapsi kasvaa, eikä vasta aikuisena, kun on päässyt töihin ja tienaa rahaa niin että on varaa hoidattaa hampaansa kuntoon.

Olen nähnyt Oralin vastaanotolla pojan, jonka etuhampaat sojottivat melkein suoraan eteenpäin. Isällään oli duunarivaatteet päällä, joku sähköasentaja tms tuli mieleen. Tuo oli jotenkin pysäyttävä näky ja on jäänyt mieleen, vaikka tästä on yli kymmenen vuotta. Että jollain voi ollakin hampaat niin vinossa, ja että ilmeisesti julkisella puolella ei hoideta. Niin surullista. Samaan aikaan olin kuitenkin niin iloinen siitä, että pojan vanhemmat kuitenkin olivat päättäneet, että pienistä tuloista hoidetaan pojan hampaat kuntoon. Kuinka paljon mahtaa olla niitä perheitä, joilla tähän ei olisi ollut mahdollisuutta, koska rahat ovat niin tiukassa ja oikomahoito kallista? Miltä se tuntuu pienituloisesta yksinhuoltajasta, kun näkee että oman lapsen hampaat ovat sikin sokin ja sojottavat minne sattuu, mutta julkisella puolella ei hoideta ja itsellä ei ole varaa? En haluaisi yhdenkään vanhemman joutuvan tuohon tilanteeseen, siksi mainitsin mahdollisesta oikomahoidon tarpeesta. Se voi sattua oman lapsen kohdalle, tai sitten ei. Ja kunnasta riippuu, hoidetaanko vai ei. Näissä asioissa eivät lapset ole yhdenvertaisia. 

Meillä oikomahoidon tarve johtui leuan ahtaudesta. Lapsen isällä oli myös ahdas leuka ja hänellä ongelma ratkaisiin niin, että alhaalta kulmahampaiden välistä otettiin yksi hammas pois ja sillä hyvä. Hänellä on kulmahampaiden välissä kolme hammasta. Käsi ylös, kuka haluaa lapselleen tällaisen kokonaisedullisen ratkaisun tilanteessa, jossa hampaat eivät mahdu leukaan? En usko että nykyisin tuollaista edes harrastetaan, ennemmin annetaan niiden hampaiden kasvaa sikin sokin. Meidän lapselta jouduttiin poistamaan yläleuasta kaksi (rauta)hammasta ja niiden takana olevia hampaita siirrettiin eteenpäin. Alaleukaan hampaat mahtuivat, mutta niitä piti oikoa ja linguaalikaari varmistaa, etteivät ne pääse menemään vinksalleen. En todellakaan harmittele sitä loputtomalta tuntuvaa rahanmenoa mikä tästä kaikesta seurasi, vaan pikemminkin olen kiitollinen että meillä oli siihen varaa. Paha mieli on niiden nuorten puolesta, joiden hampaat jäävät hoitamatta, kun vanhempien maksukyky ei riitä.

Mulla on alhaalla kolme etuhammasta, siitä ei ole ollut mitään haittaa, eikä kukaan ole ikinä edes huomannut asiaa jos en ole kertonut. Joten käsi nousee pystyyn täältä. Kokonaisedulliseksi ratkaisuksi en sitä kuitenkaan kutsuisi, sillä olin oikomahoidossa yhteensä lähes kymmenen vuotta, ensin poistettiin kaksi ylhäältä ja kaksi alhaalta, ja muutaman vuoden päästä vielä tämä viides.

Erittäin hyvää työtä, julkisella kaikki.

Tämä ohiksena itse aiheeseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No otetaan esimerkkinä vaikka teinin kengät.

Saattaa kasvaa helposti kolme kokoa syksystä jouluun.

Sitten pistät uusiksi koko kenkävaraston mukaanluettuna luistimet, laskettelumonot/lumilautakengät, sisäpelikengät.

Ja kun ihan pelkissä Vikingin Goretex -kengissä hinta pompsahtaa 30 € ylöspäin kun koko menee yli 34. Puhumattakaan jostain laskettelumonosta, jossa vaikuttaa jo laskijan painokin niin, että pitää hakea miesten mallistosta kenkää ja hinta on heti vähintään kaksinkertainen keveään junnumalliin.

Kaikissa vaatteissa sama. Ei tartte mennä kuin KappAhliin, niin koon 134 cm kohdalla hinnat pompsahtavat kympillä ylöspäin.

Kirppiksiltä ei ihan oikeasti tahdo löytää käyttökelpoista vaatetta varsinkaan teinipojille, ellei ole ihan määrättömästi aikaa niillä luuhata.

Harrastukset nyt ei tietty ole välttämättömiä. Mutta sitten ei kannata edes pikkulapsena aloittaa sellaisia lajeja joihin ei sitten isompana ole varaa, esim. vaikka taaperon luistelukoulun vaihduttua yksinluistelun kilparyhmään ei puhuta enää siitä, että kausi maksaa 150 € vaan että kuukausi maksaa 500 € ja luistimet 600 €. Prinssifudis ei olekaan enää 100 € /kevät-kes'-syksy, vaan 7 000 € per vuosi jne. Paha siinä on sano lahjakkaalle että kuule sun pitää ruveta suunnistamaan ja lenkkeilemään, tässä sulle kirppikseltä lenkkarit.


Tämä pojan äitinä oli pahin, kasvupyrähdysvuosina koko vaate-ja kenkävarasto uusiksi joka vuosi. N. Vuodet 11-15. Ei ollut varaa talviurheiluvälineitä ostaa uusia jos vuosi. Toppatakit ja goretexit oli pakko.

Helpotti n. 15 v, kun päästiin Dressmannin asiakkaiksi, ja Tokmannin, ja jalka lakkasi kasvamasta.

Poika ei välitä merkkivaatteista.
Moposta sanoin, että ei ole varaa.
Hän saa sukulaisilta joulu- ja synttärirahoja, jotka säästää ja ostaa elektroniikkaa. Samoin stipendit, ja pienet palkat joita saa vuoden mittaan, kesätöistä ja nurmikonleikkauksista ja varastonmaalaamisista.
Osaa kilpailuttaa netissä ja ostaa Torista.

Valitettavasti vaatetta tai muutakaan ei enää ole löytynyt hänelle pikkulapsiajan jälkeen. Pojat kuluttavat vaatteet niin loppuun.

Ruuasta on helpoin säästää. Olen opetellut leipomaan ja kokkaamaan kaiken alusta, ja ostan halvinta ruokaa. Lidl on ollut pitkään halvin. Ei mitään valmisruokia, ei edes kastikeaineksia, puolivalmisteet on todella kallita kun alkaa vertaileen.

Ennen kaikkea, en osta itselleni mitään. Ei kampaajaa (tukka kasvanut pitkäksi eikä väriä), ei vaatetta, ei lehtiä, ei konsertteja, teatteria, baaria, kosmetiikkaa ym. Ym.
Jos kengät hajoavat niin sitten, ja kun lihoin takeista ulos. Kirpparilta löytyy takkeja, ja pojalta jäi pieneksi.

Mitään ei kotiin osteta ennen kuin edellinen hajoaa. Joten matot on saatu 90-luvulla ja on kudottu 80-luvulla, ruokapöydän juuri ostin Torista. Sieltä saa hyvää, ehjää epämuodikasta tavaraa ihan todella halvalla.

Pluspuolena, hain ja sain uuden työpaikan, ja palkka nousi 800 euroa. Kävimme äkkilähdöllä lomalla, maalasimme pari huonetta ja maksoin pojalle siitä palkkaa. Loput käytän hänen lukioonsa, kun se nyt alkaa.

Kun hänen isänsä ostaa hänelle kengät tai polkupyörän tai talvitakin, karhuaa minulta hinnasta puolet. Vanhemmuus tosiaan tuo ihmisestä esiin puolet, joista lapsettomina ei tiennyt mitään. Ex on aina ajatellut, että lapsi on vähän enemmän minun vastuu ja minun projekti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä paljoa enempää, mutta todennäköistä on, että kulut ovat isommat kuin pienemmällä lapsella.

Pieni lapsi voi tuoda "tuloja tullessaan":

Bussissa pääsee aikuinenkin ilmaiseksi, kun lapsi on rattaissa. Teinille taas lippu voi maksaa jopa aikuisen lipun verran.

Vaatteita vauvalle ja taaperolle saa yleensä tuttavapiiriltä ihan ilmaiseksi niin kierrätettynä tai uutena. Kengät maksavat vähemmän. Teinille ei löydy vaatteita oikein edes kirpputorilta, ja ne nykyteinien kenkien koot 42- maksavat hurjan paljon enemmän kuin taaperoilla.

Ruoka: teini syö noin 10-30 kertaa enemmän kuin taapero.

Hygienia: sampoot, hoitoaineet,hiustenmuotoilutuotteet, partakone, ladyshaver, dödöt, kasvojenpesuaineet finninaamaan, meikit

Taaperolta voi leikata helpommin hiukset itse, kokeilepa ehdottaa teinipojalle, että nyt äiti leikkaa rahan säästö syistä pata-kampauksen pojalle :)

Silmälasit. Sama juttu kuin keski-iässä. Jos murrosikäinen tarvitsee laseja, niin niitä voi joutua uusimaan vuosittain. Ja tietenkin tarvitaan varalasit.

Oma huone: tämä on nykyään aika must teinille. Taapero voi viihtyäkin vanhempien kanssa samassa makuuhuoneessa.

Harrastukset: taaperolla riittää leikkipuistot, ehkä kerran viikossa muskari yms. Se mikä maksaa taaperolla koko vuoden, maksaa teinillä kuukauden. Niinkin halpa harrastus kuin partio tuo niitä sivukuluja: retket, leirit, partiopaita, merkit, makuupussi, alusta yms. 

Urheiluvälineet: eipä saa enää kierrätettynä samalla tavalla suksia, luistimia, kypäriä, pyöriä...

Vapaa-aika ja kaverit: pelikoneet, pelikonsolit, pelit; leffat; seurakunnan tai nuorisotoimen pikkuhintaiset retket, leirit ja tapahtumat; lanit, 

Sivistys ja kulttuuri:  museokäynnit, teatteri, konsertit, baletti. Näiden lippujen hinnat ovat teineillä korkeammat kuin taaperoilla tai alle kouluikäisillä.

Vakuutukset.

Lukion tai ammattikoulun kustannukset

Muuta: Ajokortti, mopo, kielikurssi, valmennuskurssit, kuljetukset kesätöihin, jotta lapsi saa työkokemusta, perheen yhteinen matkustus, vaihto-oppilasvuosi...


Missä hikiällä te asutte? Meidän teinit kulkee pyörällä kesätöihin.
Taapero syö yhden perunan mutta teinipoika ei todellakaan vedä 30 perunaa. Mieti nyt itsekin. 10-30 hampurilaista tosta noin vaan?
Mopo tarpeeton, kielikurssi samoin. Vaihto-oppilasvuosi? Älä viitsi.
Kulut pysyvät kurissa kun osaa sanoa teinille ei. Joskus yö teltassa tyttökaverin kanssa voi olla mieleenpainuvampi kuin vaihto-oppilasvuosi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.


Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Tämä. Olen 190 cm mies. En muista, että olisin teininä syönyt jotenkin runsaasti. Meillä oli kotona ruoka-ajat, jolloin kaikki oli paikalla syömässä. Koulussa syötiin aina.


Tarkistapas nyt kuitenkin äidiltäsi.
Puhutaan ajasta kun olit 13-16, en usko että muistatkaan, montako perunaa ja lihapullaa otit lautaselle, tai santsasitko.

Ennen makaronilaatikosta meillä syötiin neljä annosta, nyt poika syö yksin ne kolme ja minä edelleen yhden. Sama vuoka, sama resepti. Työkaverit sanovat ihan samaa omista teineistään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.


Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Einesperheistä eli ns. rozkawäestä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.


Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Einesperheistä eli ns. rozkawäestä.

Meidän 13v on nyt 170 cm pitkä ja on jo pari vuotta syönyt moninkertaisia annoksia muihin perheenjäseniin - mukaan lukien 190-senttinen ja satakiloinen isänsä. Esim. eilen teini söi aamulla annoksen puuroa marjojen kanssa sekä kaksi ruisleipää juustolla ja kurkulla ja ison lasillisen smoothieta. Ruoaksi oli kanaa, perunoita ja salaattia, söi 10 perunaa, kaksi kanafilettä ja lautasellisen salaattia. Välipalaksi veti proteiinirahkan, ennen treenejä vielä lautasellisen puuroa. Iltapalaksi veti ensin lautasellisen rahkaa ja marjoja sekä kaksi leipää. Kävi vielä tekemässä pari leipää ja lautasellisen puuroa ennen nukkumaanmenoa. Usein syö kyllä kaksi lämmintä ateriaa mutta treenien takia ei ehtinyt, kun kesälomalla on myöhäisempi rytmi.

Joskus saattaa vetäistä nälkäänsä puolet leipäpaketista, jos mitään nopeaa syötävää ei ole tarjolla. Ruokakulut ovat kasvaneet huimasti kahden viime vuoden aikana.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä paljoa enempää, mutta todennäköistä on, että kulut ovat isommat kuin pienemmällä lapsella.

Pieni lapsi voi tuoda "tuloja tullessaan":

Bussissa pääsee aikuinenkin ilmaiseksi, kun lapsi on rattaissa. Teinille taas lippu voi maksaa jopa aikuisen lipun verran.

Vaatteita vauvalle ja taaperolle saa yleensä tuttavapiiriltä ihan ilmaiseksi niin kierrätettynä tai uutena. Kengät maksavat vähemmän. Teinille ei löydy vaatteita oikein edes kirpputorilta, ja ne nykyteinien kenkien koot 42- maksavat hurjan paljon enemmän kuin taaperoilla.

Ruoka: teini syö noin 10-30 kertaa enemmän kuin taapero.

Hygienia: sampoot, hoitoaineet,hiustenmuotoilutuotteet, partakone, ladyshaver, dödöt, kasvojenpesuaineet finninaamaan, meikit

Taaperolta voi leikata helpommin hiukset itse, kokeilepa ehdottaa teinipojalle, että nyt äiti leikkaa rahan säästö syistä pata-kampauksen pojalle :)

Silmälasit. Sama juttu kuin keski-iässä. Jos murrosikäinen tarvitsee laseja, niin niitä voi joutua uusimaan vuosittain. Ja tietenkin tarvitaan varalasit.

Oma huone: tämä on nykyään aika must teinille. Taapero voi viihtyäkin vanhempien kanssa samassa makuuhuoneessa.

Harrastukset: taaperolla riittää leikkipuistot, ehkä kerran viikossa muskari yms. Se mikä maksaa taaperolla koko vuoden, maksaa teinillä kuukauden. Niinkin halpa harrastus kuin partio tuo niitä sivukuluja: retket, leirit, partiopaita, merkit, makuupussi, alusta yms. 

Urheiluvälineet: eipä saa enää kierrätettynä samalla tavalla suksia, luistimia, kypäriä, pyöriä...

Vapaa-aika ja kaverit: pelikoneet, pelikonsolit, pelit; leffat; seurakunnan tai nuorisotoimen pikkuhintaiset retket, leirit ja tapahtumat; lanit, 

Sivistys ja kulttuuri:  museokäynnit, teatteri, konsertit, baletti. Näiden lippujen hinnat ovat teineillä korkeammat kuin taaperoilla tai alle kouluikäisillä.

Vakuutukset.

Lukion tai ammattikoulun kustannukset

Muuta: Ajokortti, mopo, kielikurssi, valmennuskurssit, kuljetukset kesätöihin, jotta lapsi saa työkokemusta, perheen yhteinen matkustus, vaihto-oppilasvuosi...


Missä hikiällä te asutte? Meidän teinit kulkee pyörällä kesätöihin.
Taapero syö yhden perunan mutta teinipoika ei todellakaan vedä 30 perunaa. Mieti nyt itsekin. 10-30 hampurilaista tosta noin vaan?
Mopo tarpeeton, kielikurssi samoin. Vaihto-oppilasvuosi? Älä viitsi.
Kulut pysyvät kurissa kun osaa sanoa teinille ei. Joskus yö teltassa tyttökaverin kanssa voi olla mieleenpainuvampi kuin vaihto-oppilasvuosi.

Jotkut asuvat hikiällä, siksi ei kesätöihinkään pääse omin keinoin.Naapurin tyttö on 40 km päässä kotoaan kesätöistä. Sinne ei pääse bussilla, ja pyörällä olisi pikkuisen liikaa.

Oma lapsi ei taaperona jaksanut syödä yhtäkään perunaa kokonaan.  Sukulaispoika 16 kun on ollut kylässä viikon, niin 15 perunaa menee helposti mahaan pihvin ja salaatin lisäksi. Jos käytiin hampurilaisella, niin taaperona oma lapsi haukkasi 4-5 haukkua, söi 4-6 ranskalaista ja joi koko maidon. Itselleni en tuolloin koskaan ostanut hampurilaista, koska tiesin, että saan syödä hampurilaisesta 4/5. Joten todellakin kun käytiin hampurilaisella, niin tuo samainen 16-vuotias sukulaispoika söi enemmän kuin oma lapsi taaperona: Isoin hampurilainen, isot ranskalaiset, lisäksi pirtelö. ja kyllä tämä oli noin 30 kertainen annos siihen mitä oma lapsi taaperona söi hampurilaispaikassa.

Kuten varmaan huomasit, niin mopo, kielikurssi yms olivat niissä muissa kuluissa. Taaperollakin on muita kuluja kuten vappuilmapallo, pääsiäismuna yms.  Nämä kulut eivät ole pakollisia, mutta monen lapsen tai nuoren elämään kuuluvia. Pääasia on kuitenkin, että jo se peruselämä on nuorella paljon kalliimpaa kuin pikkulapsen elämä.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat