Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (158)

Vierailija

Mulla oli aika huono ruokahalu, mutta yhteen juttuun oli himo silloin (eikä koskaan enää raskauden jälkeen): Sellaiseen läpinäkyvässä muovirasiassa myytävään kerroskiisseliin, jossa oli punaista jotain sileää marjakiisseliä ja vaniljakiisseliä päällekkäin.

Vierailija

Olin ponnistelematta lähtöpainossani 2 kk synnytyksestä, ja kokoa pienempi. 173 cm pituutta ja koon 34 minimekko sujahti päälle.

Ei ollut mitään outoja mielitekoja, ei oksettanut, ei tullut raskausarpia jne.

Innokkaasti alapeukutitte ainoaa joka ei kaksin käsin vedellyt mässyä, mutta tässä on toinen. Ja minäkin olen lukenut jopa naistentautien ja synnytysten kurssimateriaalista, että nämä mieliteot ovat psyykkisiä. Niillä ei ole mitään pohjaa esim. kalkin- tai raudanpuutteen muodossa. Asiaa on tutkittu laajasti yli 50 vuotta, mutta harhaluulot elävät sitkeästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Salmiakki ja coca cola. Söin pussillisen salmiakkia (sitä Fazerin salmiakinmuotosta) alkuraskaudessa, auttoi pahoinvointiin.
Cocists sitten aloin juomaan jossain vaiheessa, kai se korvasi aluksi kaljan ja lonkeron, jota olin aiemmin kitannut kaikki viikonloput, mutta siihen muodostui sitten oikein himo. Muutoin en limsaa juo koskaan.

Raskausviikolla 28 äiti 19v

Alkoholia on tehnyt hirveästi mieli tässä ensimmäisessä raskaudessani ja niinpä minä olenkin ollut lähes koko raskausajan humalassa.

Vierailija

Loppuraskauksissa oon himoinnut porkkanoita (oisko ollut A-vitamiinipuutos tai jotain, mutta niitä söin tosi paljon, varsinkin niitä miniporkkanoita). Lakua ja salmiakkia on tehnyt mieli, mutta niitähän ei paljoo saa raskaana syödä, ja mämmiin oikein rakastuin kun olin raskaana :D

Vierailija

Rakastin Oulun Kallioparkin tuoksua, vähän teki mieli nuolla seiniä siellä... en nuollut kuitenkaan.

Sitten kun äitiyspakkaus tuli... söin sitä vaahtomuovipatjaa.

Vierailija

Mulla noin puolivälissä raskautta tökkäsi täysin normisuodatinkahvi, jota yleensä juon. Ei alkanut ällöttää, mutta yhtään ei tehnyt mieli. Sen sijaan aloin himoita yhtä tiettyä pikacappuccinoa ja sitä sitten join monta kuppia päivässä. Kun raskauden jälkeen maistoin taas samaa cappuccinoa, se olikin todella pahaa. Ihmeellisesti maku muuttuu!

Vierailija

Mulla oli mielihalu päästä pois kotoa. Kotona kaikki otti päähän ja oli huonosti.

Miehen piti kustantaa muutamakin lomaviikko raskauden aikana, kun oksetti kaikki koti ja hajut ja samat vanhat huonekalut ja kaikki.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun painoin Kyproksen Tamtan paksuksi, niin hänen rupesi vain entistä enenmmän tekemään mieli nauttia siemennestettäni.

Kyllä jollain mielikuvitus se vaan laukkaa.

Vierailija

Suola.

Otin sormisuolaa tai herbamarea kämmenelle ja nuoleskelin niitä. Siitä tuli ikäänkuin pakkomielle. Otin vierailta salaa suolaa kun olimme kyläilemässä ja jos en ollut kotona saatoin miettiä että enää tämän ja tämän verran aikaa kun pääsen kotiin ja saan suolaa.

Tiedän, kuulostaa ihan hullun touhulta. Olen oikeasti ihan normaali ja tuo suolan himokin on historiaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Rakastin Oulun Kallioparkin tuoksua, vähän teki mieli nuolla seiniä siellä... en nuollut kuitenkaan.

Sitten kun äitiyspakkaus tuli... söin sitä vaahtomuovipatjaa.

Oliko se hyvää? En ole koskaan maistanut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Suola.

Otin sormisuolaa tai herbamarea kämmenelle ja nuoleskelin niitä. Siitä tuli ikäänkuin pakkomielle. Otin vierailta salaa suolaa kun olimme kyläilemässä ja jos en ollut kotona saatoin miettiä että enää tämän ja tämän verran aikaa kun pääsen kotiin ja saan suolaa.

Tiedän, kuulostaa ihan hullun touhulta. Olen oikeasti ihan normaali ja tuo suolan himokin on historiaa.

Minulla oli aivan sama. Ihan sietämätön suolan himo. Ja se oli ainoa himo koko raskausaikana, en mitään makeaa tai sellaista tykännyt syödä. Mutta suolaa! Suolaa suoraan kämmeneltä. Pelkkää suolaa lautaselle ja sitä sitten nuoleskella. Sipsien päältä nuolla pelkät suolat ja loppusipsi roskiin.

Selvisikö sinulle koskaan mikä puutos tuo suolanhimo oli?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastin Oulun Kallioparkin tuoksua, vähän teki mieli nuolla seiniä siellä... en nuollut kuitenkaan.

Sitten kun äitiyspakkaus tuli... söin sitä vaahtomuovipatjaa.

Oliko se hyvää? En ole koskaan maistanut.

No siis, olihan se! Ihanan kuminainen/sienimäinen koostumus ja makukin kohdillaan. Tykkäsin eritoten siitä karheasta tunteesta nielussa kun palan nielaisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suola.

Otin sormisuolaa tai herbamarea kämmenelle ja nuoleskelin niitä. Siitä tuli ikäänkuin pakkomielle. Otin vierailta salaa suolaa kun olimme kyläilemässä ja jos en ollut kotona saatoin miettiä että enää tämän ja tämän verran aikaa kun pääsen kotiin ja saan suolaa.

Tiedän, kuulostaa ihan hullun touhulta. Olen oikeasti ihan normaali ja tuo suolan himokin on historiaa.

Minulla oli aivan sama. Ihan sietämätön suolan himo. Ja se oli ainoa himo koko raskausaikana, en mitään makeaa tai sellaista tykännyt syödä. Mutta suolaa! Suolaa suoraan kämmeneltä. Pelkkää suolaa lautaselle ja sitä sitten nuoleskella. Sipsien päältä nuolla pelkät suolat ja loppusipsi roskiin.

Selvisikö sinulle koskaan mikä puutos tuo suolanhimo oli?

Minä imeskelin karkean merisuolan palasia. Laitoin niitä joskus jopa taskuun jotta voisin napata sieltä huomaamattomasti palan kun himo iskee.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat