Sivut

Kommentit (53)

Vierailija

Minun täytyy myöntää, että stressaan lapsen kaverisynttäreistä. Mitä jos synttärit on huonot ja lapsen kaverit alkavat sen takia kaihtaa lastani? Jos he alkavat pilkata häntä hänen selkänsä takia? Siitä on vain pieni askel päin naamaa huutelemiseen, kunnon kiusaamiseen ja syrjäyttämiseen. Edessä koko koulutie kiusaatuna?

Pärjään kyllä silloin, jos meille kutsutaan kaveri leikkimään. Ei huolta. Olen sopuisa ja tarjoilen syömistä ja ratkon alkavat kiistat nopeasti ja hellästi. En halua meille kahta kaveria yhtäaikaa, koska silloin käy helposti niin, että kaksi alkaa leikkiä yhteistä leikkiä ja yksi jää ulos. Tietyt kaverit eivät myöskään ole meille tervetulleita, koska he tulevat meille leikkimään lapseni tavaroilla eivätkä lapseni kanssa. Yhden kaverin äiti haluaa tunkea meille lapsensa pikkusisaruksetkin, vaikka emme edes tunne enkä ole tosiaankaan kiinnostunut olemaan lapsenvahti sillä välin, kun isommat leikkivät keskenään.

Olen järjestänyt lapsen kaverisynttärit Leo's Leikkimaassa, uimahallissa ja minigolf-radalla. Lapsi on esittänyt seuraavaksi toiveeksi merenneitouinnin, siis muutaman tunnin pituisen kurssin, jossa muksut saavat opetella polskuttamaan koivet pyrstössä. Juuh, sellaista siis etsimään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei onneksi ole koskaan pidetty kotisynttäreitä. Olemme olleet Hoplopissa, Superparkissa, Rushissa, Megazonessa, futiskentällä, leffassa, Raxissa, keilaamassa, hohtogolfissa.... milloin missäkin. Näitä lapseni aina toivovat synttäripaikoikseen ja näissä kaveritkin pitävät omansa.
Kätevää, kun koti pysyy siistinä ja lapset saavat riekkua ja liikkua pari tuntia mielin määrin noissa liikunnallisissa paikoissa ainakin. Olen siis ilmeisen onnekas, kun koko tuttavapiiri on samanhenkistä.

Ja riittävän varakkaita.

Ei tuo mitenkään ylettömän kallista ole.

Normaalien kotisynttäreiden (ei siis tuollainen aloituksessa kerrottu hässäkkä) budjetti on maksimissaan satanen. Viidellä kympilläkin tekee jo ihmeitä.

Viimeksi lasten synttärit oli Megazonessa ja hinta oli 250€. 

Jos jaat noi synttärit, se on enää 125. Ja aika säästyy.

Mä en ihan rehellisesti sanoen ymmärrä, miten synttärit jaetaan. Onko joku lähtöolettamus, että kaikkien lapsilla on joku samaan aikaan vuodesta syntynyt kaveri, joka haluaa synttärit samaan paikkaan ja jota ei haittaa ajatus jaetuista synttäreistä?

Ja jos kavereita saa kutsua vain puolet normaalista, niin eihän siihen porukkaan mahdu edes kaikki, joiden synttäreillä lapsi on vuoden mittaan käynyt. Entäpä vieraat, pitääkö heidän ostaa lahja kummallekin synttärisankarille, vaikka toinen olisi vain hyvänpäiväntuttu?

Meidän lapset eivät ole mielestäni mitään materialisteja, mutta veikkaan etteivät ilahtuisi synttärien jakamisesta.

Materialisti sinä juuri olet.

Materialistit haluavat lahjoja ja mittaavat asioita sen mukaan mitä niistä saa.

Nyt taidat vähän sekoilla. En halua koskaan lahjoja, joulunakin toivon että lahjarahani osoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Mutta lapset ansaitsevat mielestäni ihan omat synttärit, omana syntymäpäivänä ja omien toiveiden mukaan. Ei lahjojen, vaan kokemuksen vuoksi.

Ei lapsi sitä määrää missä ja minkälaiset juhlat hänelle järjestetään.

Missähän asioissa sinun mielestäsi lapsi saa käyttää sananvaltaa, jos ei tässä?

Vierailija

Täydellinen äitisuoritus. Jep. Olen isä ja teen kyllä osani synttäreitä. Jotka eivät ole suorittamista ja joita ei esitellä somessa.

Meemi

Kirjoitus ei ole marttyyritarina eikä kummallinen, kuten edelliset kommentoijat väittävät. Se on täysijärkinen äidin itseironinen kolumni, jonka sanoma on se, että onneksi ei tarvitse olla täydellinen, jos ei tahdo. Kirjoitus kritisoi huumorin keinoin juuri nykyistä kilpavarustelua ja saattaa sen naurettavaan valoon.

Vierailija

Onneksi omat lapset ovat jo aikuisia. Siihen aikaan, kun he olivat kaverisynttärivaiheessa, järjestelyt eivät olleet tällaista kilpavarustelua kuin nykyisin. Riitti, että oli kakku, karkkia ja sipsejä. Jotain leikkejä leikittiin ja sen jälkeen keksivät itse leikkinsä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onneksi omat lapset ovat jo aikuisia. Siihen aikaan, kun he olivat kaverisynttärivaiheessa, järjestelyt eivät olleet tällaista kilpavarustelua kuin nykyisin. Riitti, että oli kakku, karkkia ja sipsejä. Jotain leikkejä leikittiin ja sen jälkeen keksivät itse leikkinsä.

Älä huoli, ei ne ole nytkään. Muuta kuin jossain ihme kuplassa mihin itse, ystäväni tai lasteni ystävät eivät kuulu.

Aikansa kutakin

Kun lapset olivat
pieniä, järjestin kotisynttäreitä,
vähän myöhemmin ulkoistettuja
synttäreitä ja noin 10 v
lähtien päätettiin, että synttäreihin
käytettävä raha käytetään
lapseen itseensä esim uusi puhelin.
Tämä systeemi on ollut meillä
hyvä. Synttärit olivat mukavia ja
nyt vanhempana niistä
ei enää ole stressiä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat