Kommentit (9)

Vierailija

Luokassa on 5 meluavaa lasta. Oikeasti lapsi ei välttämättä saa asiaansa sanottua. Varsinkaan, jos asia on sellainen, johon opettaja saattaa suhtautua jotenkn epäilevästi. Lisäajan tarve voi liittyä esim. siihen, että lapsi jännittää koetta kohtuuttomasti tai ei pysty keskittymään rauhattomassa luokassa. Sellaisen asian selvittäminen opettajalle on kyllä aika paljon vaadittu esim. 7-8 vuotiaalta. Itselle ainakin olisi ollut vaikeaa tällainen keskustelu opettajan kanssa. Mielestäni vanhempia on nimitelty jo tarpeeksi. Itsellä on ainakinihan todella korkea kynnys ottaa yhteyttä lapseni opettajaan, koska curling vanhemmuus. Asian täytyy olla todella painava, että minä otan yhteyttä. Koulustakaan ei paljon mitään kuulu. Olen täysin pimennossa 8 vuotiaan lapsen koulun sujumisesta. Arviointikeskustelussa sitten asiat ladataan pöytää 15 minuutissa.

Mielestäni ongelma ei ole liian huolehtivat vanhemmat. Vaan se, että nykyajan lapsilta vaaditaan hirveän vaativia asioita. Jo pöiväkodista lähtien laaditaan tavoitteita kehitykselle, seurataan ja verrataan ikätasoon, käydään vasukeskusteluja, vaaditaan itsenäisyyttä, osaamista jne. Olen ollut vasu-keskustelussa, jossa sain kuulla mm. että 2-vuotias lapseni leikkii väärin, koska haluaa leikkiä koko ajan vain autoilla. Ja että hän syö pikkuleivän tunkemalla sen kerralla suuhun, kun muut lapset haukkaavat palan kerrallaan. Ja sitä rataa vasu-keskustelu sujui negatiivisessa tulituksessa vailla mitään positiivista huomiota lapsesta.

En ole mielestäni helikopteri tai ruohonleikkuri. Tiedän, että myös pettymykset ovat tärkeitä lapselle. Mutta vähän armoa meille vanhemmillekin, pliis!! Parhaamme yritämme, ihan varmasti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luokassa on 5 meluavaa lasta. Oikeasti lapsi ei välttämättä saa asiaansa sanottua. Varsinkaan, jos asia on sellainen, johon opettaja saattaa suhtautua jotenkn epäilevästi. Lisäajan tarve voi liittyä esim. siihen, että lapsi jännittää koetta kohtuuttomasti tai ei pysty keskittymään rauhattomassa luokassa. Sellaisen asian selvittäminen opettajalle on kyllä aika paljon vaadittu esim. 7-8 vuotiaalta. Itselle ainakin olisi ollut vaikeaa tällainen keskustelu opettajan kanssa. Mielestäni vanhempia on nimitelty jo tarpeeksi. Itsellä on ainakinihan todella korkea kynnys ottaa yhteyttä lapseni opettajaan, koska curling vanhemmuus. Asian täytyy olla todella painava, että minä otan yhteyttä. Koulustakaan ei paljon mitään kuulu. Olen täysin pimennossa 8 vuotiaan lapsen koulun sujumisesta. Arviointikeskustelussa sitten asiat ladataan pöytää 15 minuutissa.

Mielestäni ongelma ei ole liian huolehtivat vanhemmat. Vaan se, että nykyajan lapsilta vaaditaan hirveän vaativia asioita. Jo pöiväkodista lähtien laaditaan tavoitteita kehitykselle, seurataan ja verrataan ikätasoon, käydään vasukeskusteluja, vaaditaan itsenäisyyttä, osaamista jne. Olen ollut vasu-keskustelussa, jossa sain kuulla mm. että 2-vuotias lapseni leikkii väärin, koska haluaa leikkiä koko ajan vain autoilla. Ja että hän syö pikkuleivän tunkemalla sen kerralla suuhun, kun muut lapset haukkaavat palan kerrallaan. Ja sitä rataa vasu-keskustelu sujui negatiivisessa tulituksessa vailla mitään positiivista huomiota lapsesta.

En ole mielestäni helikopteri tai ruohonleikkuri. Tiedän, että myös pettymykset ovat tärkeitä lapselle. Mutta vähän armoa meille vanhemmillekin, pliis!! Parhaamme yritämme, ihan varmasti.

Tarkoitin 25 meluavaa lasta (eikä 5).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokassa on 5 meluavaa lasta. Oikeasti lapsi ei välttämättä saa asiaansa sanottua. Varsinkaan, jos asia on sellainen, johon opettaja saattaa suhtautua jotenkn epäilevästi. Lisäajan tarve voi liittyä esim. siihen, että lapsi jännittää koetta kohtuuttomasti tai ei pysty keskittymään rauhattomassa luokassa. Sellaisen asian selvittäminen opettajalle on kyllä aika paljon vaadittu esim. 7-8 vuotiaalta. Itselle ainakin olisi ollut vaikeaa tällainen keskustelu opettajan kanssa. Mielestäni vanhempia on nimitelty jo tarpeeksi. Itsellä on ainakinihan todella korkea kynnys ottaa yhteyttä lapseni opettajaan, koska curling vanhemmuus. Asian täytyy olla todella painava, että minä otan yhteyttä. Koulustakaan ei paljon mitään kuulu. Olen täysin pimennossa 8 vuotiaan lapsen koulun sujumisesta. Arviointikeskustelussa sitten asiat ladataan pöytää 15 minuutissa.

Mielestäni ongelma ei ole liian huolehtivat vanhemmat. Vaan se, että nykyajan lapsilta vaaditaan hirveän vaativia asioita. Jo pöiväkodista lähtien laaditaan tavoitteita kehitykselle, seurataan ja verrataan ikätasoon, käydään vasukeskusteluja, vaaditaan itsenäisyyttä, osaamista jne. Olen ollut vasu-keskustelussa, jossa sain kuulla mm. että 2-vuotias lapseni leikkii väärin, koska haluaa leikkiä koko ajan vain autoilla. Ja että hän syö pikkuleivän tunkemalla sen kerralla suuhun, kun muut lapset haukkaavat palan kerrallaan. Ja sitä rataa vasu-keskustelu sujui negatiivisessa tulituksessa vailla mitään positiivista huomiota lapsesta.

En ole mielestäni helikopteri tai ruohonleikkuri. Tiedän, että myös pettymykset ovat tärkeitä lapselle. Mutta vähän armoa meille vanhemmillekin, pliis!! Parhaamme yritämme, ihan varmasti.

Tarkoitin 25 meluavaa lasta (eikä 5).

Tai jopa 35 tai 45, nim. Itselläni ekaluokkalainen jolla yhdistelmäluokka eli yli 40 oppilasta ja kaksi opettajaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luokassa on 5 meluavaa lasta. Oikeasti lapsi ei välttämättä saa asiaansa sanottua. Varsinkaan, jos asia on sellainen, johon opettaja saattaa suhtautua jotenkn epäilevästi. Lisäajan tarve voi liittyä esim. siihen, että lapsi jännittää koetta kohtuuttomasti tai ei pysty keskittymään rauhattomassa luokassa. Sellaisen asian selvittäminen opettajalle on kyllä aika paljon vaadittu esim. 7-8 vuotiaalta. Itselle ainakin olisi ollut vaikeaa tällainen keskustelu opettajan kanssa. Mielestäni vanhempia on nimitelty jo tarpeeksi. Itsellä on ainakinihan todella korkea kynnys ottaa yhteyttä lapseni opettajaan, koska curling vanhemmuus. Asian täytyy olla todella painava, että minä otan yhteyttä. Koulustakaan ei paljon mitään kuulu. Olen täysin pimennossa 8 vuotiaan lapsen koulun sujumisesta. Arviointikeskustelussa sitten asiat ladataan pöytää 15 minuutissa.

Mielestäni ongelma ei ole liian huolehtivat vanhemmat. Vaan se, että nykyajan lapsilta vaaditaan hirveän vaativia asioita. Jo pöiväkodista lähtien laaditaan tavoitteita kehitykselle, seurataan ja verrataan ikätasoon, käydään vasukeskusteluja, vaaditaan itsenäisyyttä, osaamista jne. Olen ollut vasu-keskustelussa, jossa sain kuulla mm. että 2-vuotias lapseni leikkii väärin, koska haluaa leikkiä koko ajan vain autoilla. Ja että hän syö pikkuleivän tunkemalla sen kerralla suuhun, kun muut lapset haukkaavat palan kerrallaan. Ja sitä rataa vasu-keskustelu sujui negatiivisessa tulituksessa vailla mitään positiivista huomiota lapsesta.

En ole mielestäni helikopteri tai ruohonleikkuri. Tiedän, että myös pettymykset ovat tärkeitä lapselle. Mutta vähän armoa meille vanhemmillekin, pliis!! Parhaamme yritämme, ihan varmasti.

ennen näki todistuksesta miten se koulu on mennyt. Tuleehan nyt sanalliset arviot. Poika teki itsenäisesti tehtävät ja todistus kertoi että loistavasti menee.

Vierailija

Pieni silottelu tekee vain hyvää. Lapsi oppii nopeasti, kun häntä opastaa kotona henkilökohtaisesti. Miten  voi kirjoittaa sujuvampaa ja vaihtelevampaa tekstiä? Minkälaista vastausta opettaja odottaa? Voitko harjoitella esiintymistä luokan edessä kotona, jotta et jännitä niin paljoa? Saa onnistumisen kokemuksia, vaikka olisikin ujo, sillä ne luokan rempseimmät voivatkin jäätyä. Eivät harjoitelleet kotona! Identiteetit alkavat heitää häränpyllyä.

Arvosanaksi saa 9-10. Koko peruskoulun oppimäärä helposti hallussa. Lapsen aikaa ei kulu tehottomasti miettimiseen, että missä on vika, kun ei tule parempia arvosanoja. Ehtii ottamaan rennosti, olemaan ystävien kanssa ja harrastamaan. Akateemisten vanhempien lapset vain pääsevät koulussa helpommalla!

Witun wilma

Meillä kotona on positiivinen pedagogiikka jossa keskitytään onnistuneisiin ja yrittämiseen ja suhtaudutaan rennosti unohduksiin ja mokiin ettei niitä tarvitsisi jännittää .Esim unohteluun ja myöhästymisiin voidaan pohtia ajoissa olemisen taitoja tai muistamisen taitoja sen sijaan että alleviivataan myöhästymiset ja unohtelut ..mutta kouluissa on Witun wilma missä turhautuneet opettajat purkavat turhautumisensa ja keinottomuutensa negatiivisiin merkintöihin vissiin tajuamatta ettei negatiiviset merkinnät johda positiivisiin tuloksiin joita kai toivottais ?

Sisälukutaito

Siis tottakai saa auttaa jos lapsi sitä esimerkiksi pyytää tai vaihtoehtoisesti menet ja näytät hieman miten ongelman voisi ratkaista ilman, että teet kaiken työn lapsen puolesta silloinkin kun hän ei apua pyydä. Ruohonleikkurivanhemmuudessa on lähinnä kyse ylenpalttisesta tien siloittamisesta lapsen elämän kaikilla osa-alueilla, minkä seurauksena olisi loppujen lopuksi se, että lapsi oppii että hänen vanhempi voi ratkaista kaikki pienenpienetkin ongelmat hänen puolestaan. Aina. Silloinkin kun ei tarvitsisi.

Lapsi ei siis tätä kautta oppisi itse lainkaan varsinaisia ongelmanratkaisutaitoja kun ei saa tutkia ja kokeilla asioita ihan itse.

Voin kokemuksesta myöskin kertoa, ettei vanhempien koulutustasolla ole välttämättä lainkaan korrelaatiota sen kanssa, miten he pärjäävät koulussa. Olen nähnyt sekä laiskoja ja taitamattomia akateemisesti koulutettujen kersoja, keiden vanhemmat puuttuvat kaikkeen lapsen tekemään koulutyöhön, eivätkä anna tilaa lapsen omalle oivaltamiselle tai oma-aloitteisuudelle. Yhtälailla olen opettanut ns. duunarivanhempien muksuja, jotka jättävät kaikki taakseen innokkuutensa ja sinnikkyytensä ansiosta. Yleistää ei kuitenkaan kannata.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat