Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Voisiko se Vauvalehden toimitus kertoa syyn näille artikkeleille? Kyllä se varmasti on jo tiedossa, että joka ikinen asia mitä me vanhemmat teemme on jonkun mielestä väärin.
Tarvitseeko sitä vahvistaa näillä negatiivisilla jutuilla, vai voisiko asioita tarkastella positiivisemmin (vrt. näitä asioita vanhemmat haluaisivat oppia toisilta vanhemmilta/näitä asioita vanhemmat ihailevat toisissa vanhemmissa)?

Ensimmäisen lapsen kanssa se jatkuva muiden kritiikki oli aika murskaavaa, kun olit joko liian tiukka tai liian lepsu, olit joko joustamaton diktaattorivanhempi tai lapselle kaiken päätäntävastuun jättävä vapaa kasvattaja. Vaikka oikeasti jälkikäteen ymmärrettynä olin hyvin tavallinen, virheitä tekevä vanhempi ilman ideologiaa, mutta muut tuomitsivat vain näkemiensä lyhyiden hetkien perusteella.

Vierailija

Mua vituttaa vanhemmat leikkipuistoissa, jotka eivät kiellä lapseltaan mitään. Kerran yhden miehen poika kiipeili vilkkaassa leikkipuistossa liukumäkeä ylös ja isä vain vieressä hymyili. Suorastaan toivoin, että joku laskisi sieltä kovaa vauhtia päälle, että oppisi sitten kantapään kautta. Eikä kiipeilijä ollut missään taaperoiässä vaan joku 5-6 vuotias.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen toistaiseksi lapseton, joten en sen suuremmin kommentoi, mutta... ne käytöstavat!

Se, että lapsi ei tervehdi, ei kiitä tai muuta olennaista. Möllöttää vaan hölmön näköisenä. :D Itse olen kohtelias tilanteesta riippumatta ja tämän opetan muksullenikin, jottei tämä näytä täydelliseltä juntilta pienestä lähtien.

Minua ärsyttää se, että ujoa lasta ei ensin haluta ymmärtää, ja sitten ei enää edes nähdä. Että jos lapsi on hiljainen, ja joutuu hetken keräillä rohkeutta sanoa se huomenta tai kiitos, aikuinen ei malta odottaa. 

Olen itse suhteellisen avoin ja aina kohtelias, ja kaksi lastani kolmesta kyllä osaavat käytöstavat, vaikka eivät ole niitä lapsia jotka juttelevat estottomasti kenelle vain. Keskimmäinen lapseni on paljon varautuneempi ja hiljaisempi, ja joskus hän ei vain saa vastattua kysymykseen vaikka varmasti haluaisi. Tuemme häntä parhaamme mukaan, mutta on todella ärsyttävää, että sitten kun lapsi uskaltaisi puhua jollekin, häntä ei edes nähdä - ne äänekkäät ja "reippaat" lapset vain kuullaan ja heidän kanssaan kommunikoidaan. 

mielensäpahoittaja

Oonko oikeesti ainoo jota vituttaa se että pitää koko ajan arvostella ja motkottaa muiden kasvatus tavoista?! mitähän vittua sitten jos toiset tekee asiat erillä lailla turha motkotus ja ärsyyntyminen ei vaikuta yhtään mitään siitä saa vaan pahanmielen itselleen. Te ette vaalitettavassti voi vaikuttaa millään lailla siihen miten muut kasvattavat lapsensa. Mie en ainakaan edes kerkeä alkaa vahtaamaan mitä muut tekee jos olen muksujeni kanssa leikkipuistossa. miksi pitää niin kytätä mitä muut tekee? huolehtikaa perkele siiitä omasta pesueesta. ja vaikka jankattaisiinki varovaisuutta mitä sitten? ei oo vaarallista lasta muistutella.

BabyAnn

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää se, että ujoa lasta ei ensin haluta ymmärtää, ja sitten ei enää edes nähdä. Että jos lapsi on hiljainen, ja joutuu hetken keräillä rohkeutta sanoa se huomenta tai kiitos, aikuinen ei malta odottaa. 

Olen itse suhteellisen avoin ja aina kohtelias, ja kaksi lastani kolmesta kyllä osaavat käytöstavat, vaikka eivät ole niitä lapsia jotka juttelevat estottomasti kenelle vain. Keskimmäinen lapseni on paljon varautuneempi ja hiljaisempi, ja joskus hän ei vain saa vastattua kysymykseen vaikka varmasti haluaisi. ;

Eksäni on kolmesta lapsesta keskimmäinen ja oli lapsena kovin ujo. Aikuisista oli tosi suloista kun pikkupoika ujostelee ja menee piiloon verhojen taakse kun vähän puhutellaan. Hänelle tavallaan ylläpidettiin sitä ujon roolia söpösti kiusoittelemalla 'ujopiimää' sen sijaan että olisi rohkaistu tilanteissa jossa pitää puhua tuntemattomalle. Aikuisena hänen ei ole helppoa puhua tunteistaan, eikä hän mielestään edes kovin hyvin osaa sanoittaa niitä. Monen seurustelun jälkeen aika vähän tiesin hänen sielun maisemastaan, koska hän ei osannut avautua minulle, paitsi sitten humalassa. Hyvä että edes joskus.
Kai lapsi saa olla ujo, eikä sitä pidä yrittää pusertaa hänestä ulos, mutta vanhemman kannattaa kuitenkin auttaa selviytymään tilanteista ujoudesta huolimatta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun vanhemmat eivät opeta lapsiaan tervehtimään naapureitaan. Ihme mölliäisiä, kun eivät osaa päivää sanoa. Tollottavat vaan, kuin heikkolahjaiset. Tänäänkin naapurin toisella kymmenellä olevat mukulat tulivat vastaan tiellä, eivätkä sanoneet mitään ohi mennessään. Isänsä ajoi perässä ja morjesti. Voisiko tuonikäistä jälkikasvua jo opettaa tervehtimään, vai milloin se opetus aloitetaan? Aikani tervehdin noita lapsia itse ensin, mutta nyttemmin olen luovuttanut.

Tervehditkö itse lasta? 

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat