Sivut

Kommentit (185)

Vierailija

Ei tarvitse panikoida eikä olla lukion suorittanut selviytyäkseen näistä. Asia kerrallaan, jostain löytyy kirjalista hankittavista kirjoista, pojan annat hoitaa kurssiasiansa ja opot auttavat tarvittaessa kurssiasioissa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, jos nyt aloittaisit siitä, että lapsesi ihan itse kysyy koulussa , jos joku asia on epäselvä. Jos ei osaa niin on korkea aika opetella toimimaan jo kouluasioissa itsenäisesti.

Kyllä ekaluokkalaista voi auttaa. Asiat on hänellekin sekavia ja jännittäviä aluksi.

Totta kai saa ja pitää auttaa. Se tuo turvallisuudentunnetta ja hyvää mieltä. Aivan kaikenikäisiä pitää ja saa auttaa. Olisi vihdoin aika päästä suomalaisille tyypillisestä "sinun pitää pärjätä yksin" -mentaliteetista. Sillä luodaan vain yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä. Apua pyytämällä oppii, ettei tarvitse pärjätä yksin ja osaa varmaan myös auttaa muita. Nyky-yhteikunnassa vuorovaikutus korostuu entisestään myös työelämssä, samoin empatia. Niitä on hyvä harjoitella myös kotona tai etenkin kotona. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, jos nyt aloittaisit siitä, että lapsesi ihan itse kysyy koulussa , jos joku asia on epäselvä. Jos ei osaa niin on korkea aika opetella toimimaan jo kouluasioissa itsenäisesti.

Kyllä ekaluokkalaista voi auttaa. Asiat on hänellekin sekavia ja jännittäviä aluksi.

Totta kai saa ja pitää auttaa. Se tuo turvallisuudentunnetta ja hyvää mieltä. Aivan kaikenikäisiä pitää ja saa auttaa. Olisi vihdoin aika päästä suomalaisille tyypillisestä "sinun pitää pärjätä yksin" -mentaliteetista. Sillä luodaan vain yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä. Apua pyytämällä oppii, ettei tarvitse pärjätä yksin ja osaa varmaan myös auttaa muita. Nyky-yhteikunnassa vuorovaikutus korostuu entisestään myös työelämssä, samoin empatia. Niitä on hyvä harjoitella myös kotona tai etenkin kotona. 


Huoh. On ero auttaa ja hoitaa kaikki toisen puolesta. Voi auttaa neuvomalla keneltä kannattaa koulussa kysyä jotain ja tutkia kirjallistaa yhdessä, mutta jos äiti soittaa kouluun ja selvittää mitä kursseja poika ottaa jne niin miten ikinä oppii tekemään mitään itse?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jamera ei muuten ole edullisin paikka hankkia kirjoja. Eikä edes kantisalella Suomalainen.

No mikä sitten on? Mua voi sitten ärsyttää ihmiset, jotka vain arvostelevat, mutta eivät jaa tietoa, koska sitähän tuo ap pyysi, apua.

Prototyyppi
Seuraa 
Liittynyt31.10.2015

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jamera ei muuten ole edullisin paikka hankkia kirjoja. Eikä edes kantisalella Suomalainen.

No mikä sitten on? Mua voi sitten ärsyttää ihmiset, jotka vain arvostelevat, mutta eivät jaa tietoa, koska sitähän tuo ap pyysi, apua.


Nettikirppikset?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, jos nyt aloittaisit siitä, että lapsesi ihan itse kysyy koulussa , jos joku asia on epäselvä. Jos ei osaa niin on korkea aika opetella toimimaan jo kouluasioissa itsenäisesti.

Kyllä ekaluokkalaista voi auttaa. Asiat on hänellekin sekavia ja jännittäviä aluksi.

Totta kai saa ja pitää auttaa. Se tuo turvallisuudentunnetta ja hyvää mieltä. Aivan kaikenikäisiä pitää ja saa auttaa. Olisi vihdoin aika päästä suomalaisille tyypillisestä "sinun pitää pärjätä yksin" -mentaliteetista. Sillä luodaan vain yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä. Apua pyytämällä oppii, ettei tarvitse pärjätä yksin ja osaa varmaan myös auttaa muita. Nyky-yhteikunnassa vuorovaikutus korostuu entisestään myös työelämssä, samoin empatia. Niitä on hyvä harjoitella myös kotona tai etenkin kotona. 


Huoh. On ero auttaa ja hoitaa kaikki toisen puolesta. Voi auttaa neuvomalla keneltä kannattaa koulussa kysyä jotain ja tutkia kirjallistaa yhdessä, mutta jos äiti soittaa kouluun ja selvittää mitä kursseja poika ottaa jne niin miten ikinä oppii tekemään mitään itse?

Sanon tähän alkuun kirosanan: akateeminen. Silti oli melkoinen viidakko raivattavana, kun tutustuin nykylukion aloittamiseen.

Autoin naapurin poikaa, joka aloittaa maanantaina lukion. Hain tietoa koulun sivuilta ja yleistä infoa, mitä aineyhdistelmiä kannattaa ottaa ja mitä eri yliopistot painottavat, jos on jo tietoa jatko-opiskelusuunnitelmista.

Parhaat sivut linkitin hänelle ja potkin vähän peffalle, että rupeaa toimimaan. Hän kävi opon luona tekemässä kurssivalintoja, mutta oli hyvä olla jotain ennakkotietoa.

Lukioon menijä on usein vielä huolettomassa iässä ja uskovat, että aina ehtii. Ja niinhän sitä ehtiikin. Siellä on monia muita samassa tilanteessa, mutta vanhempien ei pidä tehdä niitä lapsen puolesta.

Huoltajan on kuitenkin syytä lukea kaikki info myös hyvin, että on kartalla ja osaa mahdollisesti neuvoa.

Itse olen käynyt lukion ilman vanhempien apua, koulun nimen sentään tiesivät :). Mutta ajat ovat muuttuneet ja luokaton lukio on oppilaalle vaativampi, kun ei edetä enää yhdessä luokka kerrallaan, jossa sai tiedon aina opettajalta.

Nyt sinun täytyy hakea tietoa monesta eri lähteestä ja seuloa, mikä kodkee itseäs, aivan kuin yliopistossa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, jos nyt aloittaisit siitä, että lapsesi ihan itse kysyy koulussa , jos joku asia on epäselvä. Jos ei osaa niin on korkea aika opetella toimimaan jo kouluasioissa itsenäisesti.

Kyllä ekaluokkalaista voi auttaa. Asiat on hänellekin sekavia ja jännittäviä aluksi.

Totta kai saa ja pitää auttaa. Se tuo turvallisuudentunnetta ja hyvää mieltä. Aivan kaikenikäisiä pitää ja saa auttaa. Olisi vihdoin aika päästä suomalaisille tyypillisestä "sinun pitää pärjätä yksin" -mentaliteetista. Sillä luodaan vain yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä. Apua pyytämällä oppii, ettei tarvitse pärjätä yksin ja osaa varmaan myös auttaa muita. Nyky-yhteikunnassa vuorovaikutus korostuu entisestään myös työelämssä, samoin empatia. Niitä on hyvä harjoitella myös kotona tai etenkin kotona. 


Huoh. On ero auttaa ja hoitaa kaikki toisen puolesta. Voi auttaa neuvomalla keneltä kannattaa koulussa kysyä jotain ja tutkia kirjallistaa yhdessä, mutta jos äiti soittaa kouluun ja selvittää mitä kursseja poika ottaa jne niin miten ikinä oppii tekemään mitään itse?

Sanon tähän alkuun kirosanan: akateeminen. Silti oli melkoinen viidakko raivattavana, kun tutustuin nykylukion aloittamiseen.

Autoin naapurin poikaa, joka aloittaa maanantaina lukion. Hain tietoa koulun sivuilta ja yleistä infoa, mitä aineyhdistelmiä kannattaa ottaa ja mitä eri yliopistot painottavat, jos on jo tietoa jatko-opiskelusuunnitelmista.

Parhaat sivut linkitin hänelle ja potkin vähän peffalle, että rupeaa toimimaan. Hän kävi opon luona tekemässä kurssivalintoja, mutta oli hyvä olla jotain ennakkotietoa.

Lukioon menijä on usein vielä huolettomassa iässä ja uskovat, että aina ehtii. Ja niinhän sitä ehtiikin. Siellä on monia muita samassa tilanteessa, mutta vanhempien ei pidä tehdä niitä lapsen puolesta.

Huoltajan on kuitenkin syytä lukea kaikki info myös hyvin, että on kartalla ja osaa mahdollisesti neuvoa.

Itse olen käynyt lukion ilman vanhempien apua, koulun nimen sentään tiesivät :). Mutta ajat ovat muuttuneet ja luokaton lukio on oppilaalle vaativampi, kun ei edetä enää yhdessä luokka kerrallaan, jossa sai tiedon aina opettajalta.

Nyt sinun täytyy hakea tietoa monesta eri lähteestä ja seuloa, mikä kodkee itseäs, aivan kuin yliopistossa.

po: koskee itseäsi

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aika ihmeissäni näistä kommenteista, että anna ite hoitaa ja pärjätä. Pari lukiotytön äitiä, jotka siis tunnen, toimivat näin. Eipä kyllä tullut tukea kirjarahojenkaan muodossa. Toiselta jäi lukio kesken. Toisesta ei tullut ylioppilasta. Lukion aloittava on vielä alaikäinen. Lisäksi se on ihan uutta peruskoulun jälkeen. Sitäpaitsi paljoa tukea ei näihin asioihin välttämättä tule kavereiltakaan. He voivat olla ihan samassa veneessä.

Ilkeämieliseltä nuo kommentit tuntuivat siksikin ,että muistelen aikaa, kun meille ja tuttavaperheille syntyi lapsia. Kyllä muuten oli mummot asialla. Häärättiin ristiäisiä, osteltiin vauvatarvikkeita...vaikka ja mitä.

Nyt mä vähän nostan nokkaani tässä kohtaa:D
Olin se, jota tuettiin keskimääräistä vähemmän. Että sitä vaan, että olette itsekin saaneet tukea... äidin huoli on semmoinen aina. Ne ajattelevat. Vai voisko olla, ettei nämä piittaamattomat edes huomaa, mitä ovat itse saaneet. Nyt mun lapset on teinejä, mutta edelleen autan ja tuen taustalla. Itse hoitavat omat asiansa. Mä keskityn vaan tilanteiden mukaan kertomaan, miten homma menee.

Hyvää lukion alkua ap. On nuorella hyvät lähtökohdat.


Olen täsmälleen samaa mieltä. Se, että auttaa alkuun ekalla luokalla ja muutenkin hankalissa paikoissa ei tarkoita, että tekee kaikki asiat nuoren puolesta. Minusta tämä on sitä kuuluisaa kodin tukea koulunkäynnille. Toisissa perheissä sitä saa ja toisissa joutuu pärjäämään, miten pärjää. Se näkyy tuloksissa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aika ihmeissäni näistä kommenteista, että anna ite hoitaa ja pärjätä. Pari lukiotytön äitiä, jotka siis tunnen, toimivat näin. Eipä kyllä tullut tukea kirjarahojenkaan muodossa. Toiselta jäi lukio kesken. Toisesta ei tullut ylioppilasta. Lukion aloittava on vielä alaikäinen. Lisäksi se on ihan uutta peruskoulun jälkeen. Sitäpaitsi paljoa tukea ei näihin asioihin välttämättä tule kavereiltakaan. He voivat olla ihan samassa veneessä.

Ilkeämieliseltä nuo kommentit tuntuivat siksikin ,että muistelen aikaa, kun meille ja tuttavaperheille syntyi lapsia. Kyllä muuten oli mummot asialla. Häärättiin ristiäisiä, osteltiin vauvatarvikkeita...vaikka ja mitä.

Nyt mä vähän nostan nokkaani tässä kohtaa:D
Olin se, jota tuettiin keskimääräistä vähemmän. Että sitä vaan, että olette itsekin saaneet tukea... äidin huoli on semmoinen aina. Ne ajattelevat. Vai voisko olla, ettei nämä piittaamattomat edes huomaa, mitä ovat itse saaneet. Nyt mun lapset on teinejä, mutta edelleen autan ja tuen taustalla. Itse hoitavat omat asiansa. Mä keskityn vaan tilanteiden mukaan kertomaan, miten homma menee.

Hyvää lukion alkua ap. On nuorella hyvät lähtökohdat.


Olen täsmälleen samaa mieltä. Se, että auttaa alkuun ekalla luokalla ja muutenkin hankalissa paikoissa ei tarkoita, että tekee kaikki asiat nuoren puolesta. Minusta tämä on sitä kuuluisaa kodin tukea koulunkäynnille. Toisissa perheissä sitä saa ja toisissa joutuu pärjäämään, miten pärjää. Se näkyy tuloksissa.

Olen töissä lukiossa ja kyllä täällä yleisesti harmitellaan jos jonkun vanhemmat (lue: äiti) on turhan innokkaasti hoitamassa lapsensa asioita. Yleensä ne nuoret saavat asiat paljon kätevämmin hoidettua itse. Kova kuhina on nyt ekoina päivinä ollut opojen ovilla. Samoin ovat isoissa lösseissä keskenään ihmetelleet mistä (netistä) mitäkin löytyy tms.

Vierailija

Eri paikkakunnilla lienee erilainen käytäntö, joissakin lukioissa antavat paperille printatun luettelon mitä kirjoja tarvitsee.
Ja joskus opettaja on käskenyt hankkia eri kirjan kuin mikä näkyy netissä koulun sivuilla kirjaluettelossa. On sekavaa kyllä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aika ihmeissäni näistä kommenteista, että anna ite hoitaa ja pärjätä. Pari lukiotytön äitiä, jotka siis tunnen, toimivat näin. Eipä kyllä tullut tukea kirjarahojenkaan muodossa. Toiselta jäi lukio kesken. Toisesta ei tullut ylioppilasta. Lukion aloittava on vielä alaikäinen. Lisäksi se on ihan uutta peruskoulun jälkeen. Sitäpaitsi paljoa tukea ei näihin asioihin välttämättä tule kavereiltakaan. He voivat olla ihan samassa veneessä.

Ilkeämieliseltä nuo kommentit tuntuivat siksikin ,että muistelen aikaa, kun meille ja tuttavaperheille syntyi lapsia. Kyllä muuten oli mummot asialla. Häärättiin ristiäisiä, osteltiin vauvatarvikkeita...vaikka ja mitä.

Nyt mä vähän nostan nokkaani tässä kohtaa:D
Olin se, jota tuettiin keskimääräistä vähemmän. Että sitä vaan, että olette itsekin saaneet tukea... äidin huoli on semmoinen aina. Ne ajattelevat. Vai voisko olla, ettei nämä piittaamattomat edes huomaa, mitä ovat itse saaneet. Nyt mun lapset on teinejä, mutta edelleen autan ja tuen taustalla. Itse hoitavat omat asiansa. Mä keskityn vaan tilanteiden mukaan kertomaan, miten homma menee.

Hyvää lukion alkua ap. On nuorella hyvät lähtökohdat.


Olen täsmälleen samaa mieltä. Se, että auttaa alkuun ekalla luokalla ja muutenkin hankalissa paikoissa ei tarkoita, että tekee kaikki asiat nuoren puolesta. Minusta tämä on sitä kuuluisaa kodin tukea koulunkäynnille. Toisissa perheissä sitä saa ja toisissa joutuu pärjäämään, miten pärjää. Se näkyy tuloksissa.

Olen töissä lukiossa ja kyllä täällä yleisesti harmitellaan jos jonkun vanhemmat (lue: äiti) on turhan innokkaasti hoitamassa lapsensa asioita. Yleensä ne nuoret saavat asiat paljon kätevämmin hoidettua itse. Kova kuhina on nyt ekoina päivinä ollut opojen ovilla. Samoin ovat isoissa lösseissä keskenään ihmetelleet mistä (netistä) mitäkin löytyy tms.

Niinpä niin, mutta kotona ei voi koskaan keskustella liikaa asioista. Vain siten oppii keskustelemaan, vaihtamaan mielipiteitä, tekemään kompromissejä jne. Kodissa tärkeimpiä asioita on huolenpidon ilmapiiri. Niin typerää asiaa ei saa olla, ettei nuori uskalla sitä kotona kysyä. Mitäpä se nyt voisi koulua haitata, jos nuoren vanhempi on vallankin lukion alussa paljonkin mukana tukena. Siten ne siivet kasvavat. Niillä on sitten hyvä lentää. Enkä nyt tarkoita sitä, että nuori ei tekisi mitään, vaan lähinnä keskusteluapua ja tukea vanhempien taholta. Väitän yhä, että Suomessa on yhä vallalla yksin pärjäämisen ihannointi ja senkin takia ihmisiä jätetään selviämään yksin jo aika nuorina. Sellaisesta ei ole mitään hyötyä vallankaan tässä ajassa.

Vierailija

Kyllä meilläkin lukiolainen hoitanut asiansa itse. Toki apua on tarjottu ja varmistettu, että asiat tehdään ajallaan, mutta lapsi halunnut tehdä itse.
Rahaa annettiin koulutarvikkeita ja ja kirjoja varten. Kävi ne alkuviikolla hakemassa.

Alakoulussa jo alkoi itse hakemaan tarvitsemansa koulutarvikkeet kaupasta ja yläkoulussa ei puhettakaan, että olisi ottanut äitiä tai isää mukaan 😄

Vierailija

Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jamera ei muuten ole edullisin paikka hankkia kirjoja. Eikä edes kantisalella Suomalainen.

No mikä sitten on? Mua voi sitten ärsyttää ihmiset, jotka vain arvostelevat, mutta eivät jaa tietoa, koska sitähän tuo ap pyysi, apua.


Nettikirppikset?

Ei jaksa vaivaa ostaa kirjaa sieltä ja toista täältä ja ajaa kymmeniä kilometrejä ja sopia ja säätää myyjien kanssa. Sitä paitsi nyt on vaikea saada uuden OPSin kirjoja käytettynäkään, kun viime vuonna meni kaikki kirjat uusiksi.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat