Sivut

Kommentit (225)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vinkuvinku kun en minä vie kun en itsekään saa mitään niin ethän sinäkään vie, en kyllä tajua miksi kukaan vie...

No älä sinä anna lahjaa. Minä annan. Tarvitsetko tukijoita päätöksellesi? Minä en.
Minun lapsi on viimeiset 3 vuotta viettänyt päiväkodissa aikaa joka arkipäivä klo. 8.00-15.30, hänestä on huolehdittu hyvin, ruokittu ja annettu nukkua, saanut haleja ja päässyt retkille lähes joka viikko jonnekkin.

Nyt häneltä loppui eskari ja pian loppuu koko päiväkoti lopun iäksi. Kyllä ehdottomasti halusin viedä työntekijöille kiitokseksi pienen lahjan. Näistä ihmisistä on tullut tärkeitä lapselleni ja minullekin ja myös he ovat kiintyneet lapseeni. Kyllä kevätjuhlassa kyyneleet virtasivat 😅.

Minä vein lahjat, koska se tuntui minusta hyvältä ja luontevalta. Ei kukaan lahjoja käsi ojossa odottanut, mutta halusin antaa. Tiedän, että saavat palkkaa, mutta tämä oli henkilökohtainen ele, kiitoksen ele minulta äitinä ihmisille, jotka ovat auttaneet kasvattamaan tytöstäni aivan mahtavan pienen ihmisen.
Näistä syistä minä annoin lahjan.

Lapsesi ei ole ollut koskaan lomalla?
Ihan järkyttävää.

Hommaa mieluummin lapsellesi jotain kivaa siitä hyvästä että olet työntänyt hänet joka arkipäivä kolmen vuoden ajan päiväkotiin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin opettajana joskus nolottaa todella paljon, kun muistamiset kohdistuvat pelkästään opettajaan. Työskentelen erityispuolella, mutta lukuisat koulunkäynnin ohjaajat eivät saa mitään muistamista koskaan vanhemmilta. Tekevät myös todella arvokasta työtä. Muistakaa kaikkia luokan aikuisia :)

Olen henkilökohtainen avustaja luokassa. Vietin vuoden erittäin vaikeasti kehitysvammaisen lapsen kanssa. Olin aamulla häntä vastassa, syötin ja toteutin perushoidon. Lisäksi avustin tunnilla. Saattelin päivän päätteeksi kyytiin.

Kevään päätteeksi lapsen vanhemmat toivat ison kukkakimpun opettajalle, enkä saanut edes kiitosta työstäni. Silloin tuntui, ettei työtäni arvostettu yhtään. Kortti ja kiitos olisivat todellakin riittäneet minulle.

Tämän jälkeen olen aina muistanut antaa kiitoksen lapseni ryhmän kaikille aikuisille. Ja kortitkin olemme askarrelleet :)

Kai sä olet ihan töihin mennyt tohon hommaan?
Sä teet työtä. Ymmärrätkö?
Jos teet joskus jotain erityisen hyvin saatat saada kiitosta, mutta se on työtä siinä missä muutkin työt.
Väärä asenne sulla jos odotat kiitosta ja lahjoja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En minäkään lahjo. Tänä vuonna olin ainoa joka ei osallistunut vanhempien kimppalahjaan. Mä vaan ajattelen niin että he saa palkan työstään ja se siitä. Jos lapseni olisi erityisen vaativa ja hidas oppimaan, voisin harkita ylimääräistä muistamista koska lapseni olisi vaatinut ylimääräistä työtä.

Miksi???
Kyllä opettaja tietää alalle tullessaan että kaikki lapset ei ole samanlaisia oppijoita.
Eikä oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi teetä ylimääräistä työtä. Se on opettajan työtä.

Vierailija

Opettajien työ on todella henkilökohtaista. Opettaja on voinut ratkoa esim juuri sinun lapsen kiusaamistapauksia ja nähnyt vaivaa ryhmäyttämiseen todella paljon sekä viettänyt unettomia öitä juuri sinun lapsen vuoksi. Lisäksi opettaja on voinut suunnitella, toteuttaa todella hienoja oppimiskokonaisuuksia ja oikeasti eriyttänyt sinun lapselle sopivia juttuja. Opettaja on todennäköisesti askarrellut myös sinun lapselle synttärikortin. (On myös mahdollista että opettaja ei ole tehnyt yhtään mitään näistä.) Kuitenkin outoa että joku ajattelee, että opettaja ei ansaitse kiitosta vuoden päätteksi. Eikö teidän omilla työpaikoilla kukaan koskaan kiitä tai kehu hyvästä työstä? Mielestäni se on ihan perus tapakasvatusta, että kiitetään kortilla. En minäkään opettajana kaipaa mitään älyttömiä lahjoja.

Vierailija

Minusta on ihanaa antaa lahjoja ihmisille jotka ovat elämässäni ja tärkeitä. Esimerkiksi lapseni hoitajalle. En ymmärrä miksi jotkut siitä niin hermostuvat.

1010101

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi halusi piirtää kuvat eskariopettajille ja laitettiin ne kehyksiin ja lapsi sitten vielä koristeli kehykset ja kylkeen keksipaketti.

Luuletko että sillä opella on joku 400 hehtaarinen masoleumi, jossa kaikkien menneiden, nykyisten ja tulevien lasten lahjoittamat mittaamattoman arvokkaat taideteokset ovat esillä?

Ei tarhan tädeillä tietenkään kaikkien lasten taideteokset ole näytillä. Ainoastaan erityislahjakkaiden tulevaisuuden toivojen.


Salli mun nauraa. Meidän lasta pitivät erityistä tukea tarvitsevana. Itse olimme eri mieltä. Ja nyt lapsi on luokkansa paras monessakin aineessa. Joten kyllä todella ovat lahjansa ansainneet kun niin ammattitaitoisia ovat, että kun vanhempien pärstäkerroin ei miellytä, lahjakas lapsi ollaan laittamassa ns. apuluokalle!

No johan on, olen pahoillani puolestanne. Ehkä olivat katteelisia kun omat lapset eivät ole yhtä lahjakkaita ja naamioivat sen tuolla tavalla. Hyvä, että pidät lapsesi puolia.

689

Juu kukaan ei tarvi syntymäpäivälahjoja tai nimpparilahjuksia eikä mitää turhaan krääsää joulunakaan. Nehän on vain päiviä muiden joukossa. Miksi silloin pitäsi odottaa jotain lahjuksia, Nahjukset.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Opettajien työ on todella henkilökohtaista. Opettaja on voinut ratkoa esim juuri sinun lapsen kiusaamistapauksia ja nähnyt vaivaa ryhmäyttämiseen todella paljon sekä viettänyt unettomia öitä juuri sinun lapsen vuoksi. Lisäksi opettaja on voinut suunnitella, toteuttaa todella hienoja oppimiskokonaisuuksia ja oikeasti eriyttänyt sinun lapselle sopivia juttuja. Opettaja on todennäköisesti askarrellut myös sinun lapselle synttärikortin. (On myös mahdollista että opettaja ei ole tehnyt yhtään mitään näistä.) Kuitenkin outoa että joku ajattelee, että opettaja ei ansaitse kiitosta vuoden päätteksi. Eikö teidän omilla työpaikoilla kukaan koskaan kiitä tai kehu hyvästä työstä? Mielestäni se on ihan perus tapakasvatusta, että kiitetään kortilla. En minäkään opettajana kaipaa mitään älyttömiä lahjoja.

Samaa mieltä. Lapsi kannattaa omalla esimerkillään opettaa kiittämään toisia. Ehkä hän sitten osaa ekasta työharjoittelustaan lähtiessään kiittää perehdyttäjäänsä ja työkaveria avusta jne. Se on tärkeää pääomaa.

Valitettavasti joistakin oppilaista huomaa kotikasvatuksen puutteen. Keväällä hyvästelin ensimmäisen kerran urallani luokan, jolta yksikään oppilas ollut koskaan toivottanut minulle takaisin hyvää viikonloppua/lomaa/päivänjatkoa tms. Kolmen vuoden jälkeen he poistuivat luokasta minua vilkaisemattakaan, vaikka välimme olivat ihan hyvät ja monta heistä olin auttanut ja jotkut olivat itkeneetkin minulle surujaan. En syytä näitä teinejä vaan vanhempia, jotka eivät kiittämään ja hyvästelemään opeta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei kai yksikään vanhempi oikeasti luule, että varhaiskasvattajat tai opettajat oikeasti välittäisivät näistä kullannupuista yhtään enempää kuin työ vaatii?! Herranjestas! Ne tekee vaan työtään, ei ne halua kotiinsa mitään tuherroksia tai tekeleitä, joista tulee koko ajan työ mieleen. Ei ihme, että työkseen toisten kakaroita hoitavat tai opettavat, "kutsumusammatissaan nautiskelevat" uupuvat taakkansa alle.

Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan kaikkien opettajien ja hoitajien kohdalla! Itse opetan yläasteella, ja aina on haikea mieli kun ysit keväällä lähtevät pois. Kiva, kun jotkut tulevat vielä seuraavanakin vuonna koululle moikkaamaan, jos on ollut lyhyt päivä amiksessa / lukiossa.

Kullakin oppilaalla on yläasteella varmaan 15 opettajaa vähintään, ei me tietenkään odoteta mitään lahjoja. Mutta kyllä se lämmittää mieltä, jos joku jotain tuo. Hauskinta on saada muistaminen, joka ulkopuoliselle vaikuttaisi järjettömältä lahjalta, mutta joka liittyy minun ja luokan yhteiseen historiaan, sisäpiirivitseihin tms. Esim. kerran pari oppilasta toi viimeisenä koulupäivänä kilon porkkanoita, jotka liittyivät minun ja tämän kyseisen luokan yhteiseloon. Se oli niin söpöä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat ja opet saa palkkaa työstänsä, eikä tarvitse lahjoja. Kaikenlainen lahjominen pitäisi lopettaa.

Lahja on kiitos. Lahjominen on vaikutusyritys. Ne ovat kaksi eri asiaa. Lahjomisen voikin lopettaa, mitään kalliita juttuja ei virkamies edes saa ottaa vastaan. Joku euron kukkanen sen sijaan on ihan kiva kiitos.

Miksi siitä, että ihminen tekee työnsä pitäisi kiittää lahjalla? Kiitätkö sinäkin esim. lähikaupan kassaa vuosittain kukkasella siitä, että hän on tehnyt työnsä ja palvellut sinua?

Ei ole tietystikään pakko kiittää lahjalla, mutta se voi olla mukavaa. Elämässä on kiva tehdä asioita, joista toiselle tulee hyvä mieli, vaikka niitä ei olekaan pakko tehdä. Itse olen saanut siivoojana joululahjan firmalta, joka oli asiakkaani. Olen saanut jopa lehdenjakajana joululahjan asiakkaalta. Erään asunnon oveen oli teipattu konvehtirasia ja lappu, jossa luki hyvää joulua lehdenjakalle. Kesätöissä olen ollut firmassa, jossa annettiin kesän lopuksi lahjat kaikille kesätyöntekijöille. Lahjojen antaminen ei ole pakollista, mutta näistä kaikista tuli hyvä mieli ja muistan ne edelleen - vuosien jälkeen.

Vierailija

Ite oon lastenhoitaja päiväkodissa, ja kyllä se lämmittää sydäntä kun lapsi loman alkaessa tuo pienen lahjan tai itsetehdyn kortin ja antaa halin. Tai sitten vain antaa sen halin. Auttaa jaksamaan rankassa työssä, kun saa pieniä muistutuksia siitä että kyllä ne mun työtäni arvostaa ja tykkää musta, vaikka välillä saa kuulla olevansa ”maailman tyhmin” kun en anna pelata mun kännykällä tai leikkiä työpaikan avaimilla.

Vierailija

Kiitos riittää mielestäni. Tänä keväänä amiksessa porukalla ostimme pienen muistamisen, kaikki laittoivat 3 e ja meitä oli 6. Joten mielestäni aika kohtuullista, säilyvän muiston ope sai eikä ollut liioiteltu, että hänen olisi ollut vaikea vastaanottaa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat