Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Mä olen niiin hemmetin kyllästynyt näihin suomalaisiin perhejuhliin, joissa istutaan kuumissaan sohvanreunalla, juodaan pienestä kupista kahvia ja syödään voileipäkakkua ja täytekakkua palat, ja lähinnä odotetaan että koska kehtaa lähteä pois. Ihmiset on vaivautuneita ja hiljaisia, small talk taipuu vain harvalta. Kaikki rippijuhlat, ylioppilasjuhlat, viisikymppiset, lasten sukulaissynttärit ja kihlajaiskahvit samalla kaavalla. Antakaa konkreettisia vinkkejä, mitä voi tehdä toisin? Miten juhlista saisi vähän rennommat ja kivemmat?

  • ylös 63
  • alas 4

Sivut

Kommentit (66)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ei ole kiinni juhlien järjestelyistä vaan niistä ihmisistä jotka siellä juhlissa ovat. Jos teidän suvussa ja tuttavapiirissä ei ole hyvät ja rennot välit, ei sitä tunnelmaa tekemällä rennoksi saa.

  • ylös 90
  • alas 1
Vierailija

Laittamalla lapset johonkin hoitoon.

Lapset pilaavat aina juhlatunnelman huomiohakuisuudellaan ja tarvitsevuudellaan.

  • ylös 23
  • alas 44
Vierailija

Kyllä se on ihan vissi totuus, että juhlat ei ole juhlat ennenkuin vieraat ovat vähintään promillen humalassa. Mieluiten ylikin.

Terveisin

Hää- ja syntymäpäiväjuhlien ammattilainen vuosien kokemuksella. 

  • ylös 25
  • alas 20
Vierailija

Alkukilistykset kuoharilla ja pullo kuuleriin pöydälle, josta halukkaat saa santsata. Ongelmaisinkaan setämies ei känniä ehdi kuoharilla kiskoa, mutta tunnelma rentoutuu kyllä lasillisen ja parin jälkeen. Lisäksi jotain rentoa taustamusiikkia soimaan sopivan hiljaisella volyymilla. Vaikuttaa yllättävän paljon yleisfiilikseen.

  • ylös 45
  • alas 3
Vierailija

Luulen, että vieraisiin tulee olla rennot välit jo valmiiks, ja yhteyttä pitää muutenkin kun pari kertaa vuodessa näissä "pönötysjuhlissa".

  • ylös 51
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Alkukilistykset kuoharilla ja pullo kuuleriin pöydälle, josta halukkaat saa santsata. Ongelmaisinkaan setämies ei känniä ehdi kuoharilla kiskoa, mutta tunnelma rentoutuu kyllä lasillisen ja parin jälkeen. Lisäksi jotain rentoa taustamusiikkia soimaan sopivan hiljaisella volyymilla. Vaikuttaa yllättävän paljon yleisfiilikseen.

Pirkko-täti on kännissä kahdesta kuoharilasista ja kolmannen jälkeen häntä ei kestä kukaan.

  • ylös 36
  • alas 0
Vierailija

Jos tuttavapiiriin kuuluu pari sosiaalista ja iloista small talkin taitajaa, niin heidät kannattaa kutsua juhliin, vaikka et ehkä muuten kutsuisikaan. Rentous ja hyvä tuuli tarttuu ja tuollaiset kaikkien kanssa puhumista keksivät minglaajat ovat kahvikekkerien fiiliksen kannalta tärkeitä.
Sitten kannattaa myös miettiä, voisiko sen sohvan reunalla kököttämisen sijaan tehdä jotain aivan erilaista. Mä olen joskus vienyt tällaisen jäykän ja vakavamielisen porukan pihalle, on paistettu tikkupullaa ja makkaraa, pelailtu mölkkyä ja heitetty tikkaa, ja tunnelma oli heti aivan erilainen kun oli jotain konkreettista tekemistä.

  • ylös 40
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinni juhlien järjestelyistä vaan niistä ihmisistä jotka siellä juhlissa ovat. Jos teidän suvussa ja tuttavapiirissä ei ole hyvät ja rennot välit, ei sitä tunnelmaa tekemällä rennoksi saa.

Tämä.

Jos ei ole porukkaa suvussa tai ystäväpiirissä jotka aidosti viihtyvät yhdessä ei siinä isommat kahvikupit tai paremmat tarjoilut auta.

Meillä on paljon juhlia (jos ei ole niin järjestetään!) ja illanistujaisia ja vaikka mukana on ehkä joku sellainenkin ketä kaikki eivät tunne tämä pääsee heti porukkaan mukaan ja viihtyy varmasti. Ei ole ollenkaan epätavallista että päivälliselle tullaan klo 16-17 ja viimeiset vieraat nousevat pöydästä 04 aamulla:D

Jopa apen hautajaiset oli monen mielestä parhaimmat juhlat pitkään aikaan, niin hauskaa meillä lopulta oli. Illalla tilattiin vielä pizzat läheisestä pizzeriasta, istuttiin ulkona nauttimassa kesäillasta ja  muisteltiin appea.

  • ylös 32
  • alas 2
Vierailija

Hyvien juhlien resepti:
- jonkun verran alkoholia
- puhelias emäntä tai isäntä tai vieras, joka viihdyttää tarvittaessa kaikkia
- jotain kivaa tekemistä
- hyvää syötävää, myös allergisille

  • ylös 24
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luulen, että vieraisiin tulee olla rennot välit jo valmiiks, ja yhteyttä pitää muutenkin kun pari kertaa vuodessa näissä "pönötysjuhlissa".

Niinpä. Meilläkin lanko vaimoineen on sitä mieltä, että esim. lastemme rippi- ja ylioppilasjuhlat olivat pönöttämistä. Kaikilla muilla oli kyllä kivaa ja muu suku sekä kaverit viihtyivät pitkään. He ovat vain luonteeltaan aivan erilaisia ihmisiä kuin me muut ja kokevat jo juhlavaatteisiin pukeutumisen hyvin vastanmieliseksi.

  • ylös 22
  • alas 1
Vierailija

Ihan ensimmäisenä se, että juhlittavan persoona näkyy järjestelyissä, erityisesti tarjoiluissa. Tunnelman kannalta tärkeää on myös se, ettei yritetä olla jotenkin hienompia kuin oikeasti ollaan.

  • ylös 16
  • alas 1
Vierailija

Sekä juhlien järjestäjillä että vierailla on omat velvollisuutensa, mutta jos kommentoin vieraan näkökulmasta, että mitä emännän/isännän kannattaisi tehdä vieraan viihtyvyyden eteen, jotta saadaan sitä rentoa tunnelmaa ja kaikilla on edes semihauskaa.

-synttärisankari tervehtii vieraita ja kiittää lahjasta. Ei niin, että muksu pelaa pleikkaa huoneessaan vieraiden tullessa, juoksee hakemaan lahjan sanaakaan sanomatta ja palaa sitten taas pelaamaan. Jos lapsi ei itse vielä tajua, on vanhemman tehtävä opastaa häntä kohteliaisuuteen.

- emäntä/isäntä ei vietä aikaa keittiössä bestiksen kanssa, vaan seurustelee jonkin aikaa jokaisen vieraan kanssa, muutenkin kuin huudellen pari sanaa sieltä keittiöstä tai parvekkeelta röökin lomassa. Myöskään se ei ole kohteliasta vieraita kohtaan, että vieraiden saapuessa isäntäväki on vielä kalsareissa, leipomassa tai koristelemassa kakkua (ellei kakun koristelu ole yksi ohjelmanumeroista?)

-tarjoiluilla pyritään ottamaan huomioon erityisruokavaliot, niistä voi vaikka pyytää ilmoittamaan kutsussa.

- taustamusiikki on hyvä idea, se täyttää ne kiusalliset hiljaiset hetket

- isäntäväen tehtävä on varmistaa, että kaikki vieraat tuntevat toisensa ja esitellä heidät tarvittaessa. Ja jos tietää, että kummatkin harrastavat esimerkiksi ratsastusta, tai on muuta yhteistä, voi siitä mainita samalla ja näin murtaa jäätä.

-valaistukseenkin voi kiinnittää huomiota, ja jättää se kirkas kattolamppu pois ja sen sijaan käyttää pehmeämpää valaistusta.  Ripustaa vaikka valoketjuja ympäri tilaa.

  • ylös 18
  • alas 2
Vierailija

Tuntuu, että eri suvut (siis miehen ja minun) vaan on niin erilaisia, että tehtävä on mahdoton. Erikseen kummankin suku on ihan ok.

Mun äitini on kursailun mestari. Kun haluaisin väen kahvi- tai jopa ruokapöytään, ei kutsua noteerata ensin ollenkaan. Sitten pikkuhiljaa alkaa se töniminen anopin kanssa, että kumpi menee ensin. No tässä menee helposti kymmenenkin minuuttia, eli ole siinä sitten rentona.

Anoppi istua nököttää koko ajan kuin kusi sukassa, ei paljon puhua pukahda eikä varsinkaan liiku mihinkään. On ihan puhelias ihminen kotonaan, mutta jotenkin jännittää/ujostelee mun sukua. Kun sitähän vois vaikka vähän liikkua juttelemassa eri ihmisille, mutta kun ei. Kun ottaa jonkun tuolin niin siinähän pysyy.

Meillä on kiva pihakin, osin katettu, ja jos sää suosii, toivoisin että osa väestä siirtyisi sinne, siellä on yleensä vähän rennompaa. Mutta ei, kun sitäkään ei jotenkin voi tehdä ellei erikseen kehoteta.

Tyttären yo-juhlat järjestettiin tyttären pyynnöstä keskustan kahvilassa, missä kavereiden oli helpompi poiketa. Ne olikin aika kivat juhlat, varsinkin nuorisolla oli kivaa kahvilan takapihan terassilla. Mutta sisällä, vaikka oli noutopöytä, anoppi istui kuin tuoliinsa takertuneena yhdessä pöydässä ja mun äitini toisessa. Kun voishan sitä mennä välillä jutteleen toiseenkin pöytään, mutta ilmeisesti kumpikin odotti, että toinen tekee siirron. Ja kyllä, yritin minäkin saada heitä yhteen.

No tämä nyt ei vastannut ap:n kysymykseen, mutta oli pakko purkautua.

  • ylös 12
  • alas 1
Vierailija

En tiedä, koska meijän suvun juhlat ei oo noin ankeita. Eikä tarjolla oo edes alkoholia alkumaljaa enempää. Ehkä me sit vaan ollaan sosiaalusempia ja tuttavallisemmissa väleissä keskenämme.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla