Väsynyt vauvataaperon mamma

Vertaistukea, neuvoja ja vinkkejä? Toivoo kesällä kokonaisen ekan vuoden täyttäneen vauvataaperon äiti.

Olemme kahdestaan pikkuisen kanssa. Jo raskausajasta alkaen olemme olleet ilman miestä, hän eikä hänen perheensä ei ole lainkaan kuvioissa eikä ole edes yhteystietojansa enää.

Olemme terveitä ja onnellisia pienen rakkaani kanssa näin. Hän tapaa minun vanhempiani lähes viikottain, ainakin 2-3 iltaa kuussa joten saan vapaata. Se vapaa menee kyllä sängyssä tai sohvalla makaamiseen, mutta pyrin nähdä ystäviäni kyllä ja käydä salilla (kiitos lapsiparkit!)

Paitsi tämä ainainen pää kolmantena jalkana juokseminen pienokaisen perässä. Kun olen viemässä likavaippaa parvekkeelle roskikseen, hän on sillä aikaa kontannut vessaharjan luo. Kun syötän hänelle itse tekemääni ruokaa, jonka olen pilkkonut ja keittänyt ym. niin ei maistu, vaan avaankin sitten lopulta hikisenä ja väsyneenä purkkiruoan. Kun hän kiipeää joka ikiselle hyllylle ja laatikolle ja pistää suuhunsa kaiken.

Keittiön lattian ja syöttötuolin siivoaminen viisi kertaa päivässä. Pyykkiä kaksi kertaa päivässä. Kylppärin lattian pesu kolmesti viikossa vähintään.

Herätyksiä yöllä on 1-4 kertaa. En saa heti unta takaisin, mutta vauvataapero saa omassa huoneessaan kyllä. En aio ottaa takaisin omaan huoneeseeni häntä, kun hän oppi hiljattain omaan huoneeseensa.

Huh. Ja huh uudelleen. Kipitän pitkin kotia tukka putkella. Olen oikeasti selkä hiessä välillä.

Aivan kohta jatkuvat työt äitiys- ja vanhempainvapaan jälkeen. Ja alkaa päiväkoti. Miten selvitä täysjärkisenä, onko odotettavissa sairastelukierre kun aloittaa päiväkodissa juuri yksi vuotta täytettyään?

Kokemuksianne ja vinkkejänne arjessanne pinnalla pysymisestä, kiitos! Jaksamista teille kaikille ja ihanaa loppukesää :)

Kommentit (4)

Vierailija

Moi! Ihana sana: vauvataapero <3 Ymmärrän tuskasi, olen viettänyt samanlaista elämää puoli vuotta, tosin minulla on mies. Itseä harmittaa kun ei ole mitään elämää, päivät olen vaan kotona, ikinä ei pääse mihinkään kun vauva ei juo pullosta, oppi juuri seisomaan vaikka ikää vasta 6 kk! Mikä tarkottaa että mulla ei oo enää mitään lepohetkeä. Mutta neuvojahan sä halusit, etkä valitusta :)

Järkkää koti niin että minimoit mahdolliset ongelmat. Vessaharja piiloon/hyllylle, alimpiin kaappeihin vauvan leluja, ei esim veitsiä, vaipparoskis helpompaan paikkaan, jne.. Sulla on tosi hyvä kun omat vanhemmat auttaa, mulla äiti kuollu, isä ja anopit asuu kaukana. Varmasti helpottaa ku pääset töihin ja saat muuta ajateltavaa! Koko ajan helpommaks menee: yöheräämiset vähenee, taapero oppii asioita, oppii joskus kuivaksi, jne.. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta koita nauttia tästä lyhyestä ajasta! Ja hyvää loppukesää sinullekin! :)

Vierailija

Ensimmäinen kommentoija lisää: teen myös itse vauvan soseet ja ne menee pitkin pöytää, lattiaa, naamaa, hiuksia, mutta ei nieluun. Turhauttaa. Suosittelen Ella's kitcheniä, ne maistuu hyvälle, niitä vauvakin on syönyt vähän. Meillä myös sormiruokailu: keittiö ei ole ikinä siisti, mutta so what!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Eikö taaperoisen liikkumista voi rajata? Meillä ei pysty keittiöön ja ongelma on kiipeily pöydille ja itsepäisyys. 1,5-vuotias. Ketterä.
Kaapeissa on lapsilukot. Mutta esim. Hellanturvasuojan hän saa pois ja levyjä päälle. Osassa huoneissa ovet kiinni ja hakasetkin ylhäällä lisäksi.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla