Tilanneviesti

Keskustelu Aihe vapaa-alueella on suljettu aikavälillä 23:00 - 07:00.

Sivut

Kommentit (235)

Vierailija

Uusperheen äiti, täysin samoilla linjoilla kanssasi. On katsottava kokonaisuutta, ei ainoastaan yksittäisiä perheenjäseniä. Äidin väsyminen kummassakaan päässä tai missään kodissa ei ole kenenkään etu edes lasten harrastusten nimissä. Asioita voi ja pitää pystyä järjestään monella eri tavoin, kompromisseja etsien ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla,sitä on uusperheen pyörittäminen. 

Ja toden totta, uusperhettä ja sen kaikkia kuvioita on todella vaikea ymmärtää,ellei itse ole sitä elänyt . Se on fakta. Ihan samalla tavalla esim. on vaikea lapsettomana täysin ymmärtää,mitä arki ja elo voi olla,kun on lapsi talossa. 

Vierailija

Perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi menee yksittäisen harrastuksen edelle, ilman muuta. Mutta todellako vanhempien lasten vieminen harrastuksiin kun he kuitenkin jopa asuvat muualla joka toinen viikko ja lasten normaali elämä leikkeineen isäviikolla on riski perheen hyvinvoinnille?

Perheen hyvinvointi on tärkeintä, kyllä, mutta se ei myöskään voi olla taikasana, jonka sanomalla puoliso voi edellyttää toiselta mitä vaan. Kohtuuttomiin vaatimuksiin ei varmasti kukaan suostu, vaikka tuo käsite "perheen hyvinvointi" mainittaisiin. Muutenhan kuka vaan voisi vaatia mitä vaan mainitsemalla nuo sanat. Kohtuuttomat vaatimukset eivät ole ok ja varmasti ovat joissain tilanteissa johtaneet jopa eroon. Muutoinhan se parisuhteen osapuoli joka keksii käyttää noita sanoja, saisi päättää kaikesta. Itse en haluaisi sellaista avioliittoa.

Vierailija

Jos laitettaisiin väsynyt uusperhettä pyörittävä äiti, ehkä hiukan katkera ex-vaimo, ydinperhettä pyörittävä nainen ja hiukkasen pihalla oleva uusperheen isä pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan tästä samasta aiheesta,niin tulos olis kutakuinkin juuri tämä,mikä tässä keskustelussa on nähty. 

Ja sille keskustelulle ei loppua näkyisi. 

Tsemppiä kaikille ihan valtavasti! :)

Vierailija

Voi luoja sentään. Tästä perheen hyvinvoinnista. Niin. Se AP ja hänen jaksamisensa KUULUU vauvoineen siihen perheeseen ja siihen perheen hyvinvointiin. Ei sitä voi sivuuttaa. Eikä se ole kohtuuton vaatimus huomioida hänenkin jaksamisensa tässä kaiken muun ohessa. Miten se sitten tapahtuisi,niin tässähän näitä ideoita on tullut runsain mitoin. 

Ja tosiaan,se fakta on,että isän ei ole pakko kuskata ketään äiti-viikolla yhtään mihinkään,se on äidin hommia,kun on ero tullut niin sitä se on. Yhteyttä voi lapseen pitää niin monella tavalla silloinkin,kun ei nähdä. Toivottasit äitikin pitää yhteyttä lapsiinsa samoin isä-viikoilla ja huolehtii harrastuksiin viemisistä ,muutenhan lapset ovat täysin äidittömiä isä-viikoilla...

Ja tosiaan se,että AP väsyy,ei ole kyllä näiden vanhempien lapsienkaan etu eikä edistä heidän hyvinvointiaan tässä uusperheessään eikä se edistä kyllä tätä uutta parisuhdettakaan eikä vauvan hyvinvointia. Se ei ole mikään taikasana vaan ihan tosiasia. Niitä voi lukea lehdestä,kuinka yksinäiseksi itsensä kokenut väsyneellä äidillä on päässä napsahtanut. Että ei puhuta mistään pikkuasioista mun mielestäni eikä mistään prinsessa-hommista. Vaan ihan siitä,että AP:n jaksaminen on vaakalaudalla. Täytyyhän sille jotain pystyä AP:n miehen tekemään. Ihan KAIKKIEN lasten tähden .

Vierailija

Mä en jaksaisi suurperheen elämää joten 2 lasta on meille maksimi. Ap on valinnut tehdä lapsen perheeseen, johon kuuluu jo 2 lasta. Nyt perheeseen kuuluu 3 lasta ja aika hullunmyllyä se kolmilapsisen perheen elämä varmasti on. Äitiviikko ja isäviikko taitaa tarkoittaa sitä, että vanhemmalla on oikeus silloin saada pitää lapsi luonaan. Ei sitä että toisen viikolla se toinen vanhempi ei jatkaisi vanhemmuuden juttuja, kuten vaikka harrastusta, joka on perinteisesti ollut sen vanhemman ja lasten yhteinen juttu. Ap elää kolmilapsisen perheen arkea omasta valinnastaan. Jos ei halua sitä niin mikään pakko ei ole tehdä lapsia lisää perheeseen, jossa on jo kaksi lasta. Mut jos tekee ni ei voi kuvitella, että kolmilapsisen perheen arki muuttuis yksilapsisen perheen arjeksi. Mä ainakin voin myöntää, ettei minusta ois siihen. Siksi kaksi lasta saa riittää.

Qx155

Jos esim. kyseinen äiti ei niitä asioita hoida niin hyvä että juoksee ne hoitamassa. Tasapuolisesti välittävä isä luo välittävän tunteen myös uudelle lapselle kunhan lapsi kasvaa. Isä voi auttaa paljon vauvan kanssa mutta on parhaimmillaan kun yksin naiselle suodut ominaisuudet väistyvät.

Ex-yh

Minun mielestäni tuli hiukan nenäkkäitä vastauksia, ainakin tuo että viimeistään nyt olisi aika kasvaa aikuiseksi. Pienen vauvan äiti saattaa olla valvomisesta hyvinkin uupunut, hormonitoiminta on muuttunut synnytyksen jäljiltä, ja sen myötä mieliala saattaa heitellä , joillakin äideillä "baby blues". On luonnollista, että silloin kaipaisi toiselta aikuiselta tukea. Olisiko sukulaisia tai ystäviä lähellä, jotka voisivat auttaa esim. käytännön töissä tai antamalla vertaistukea? Ainakin sellaisia nettipalstoja on, joissa vauvaperheen asioita käsitellään.

Meikäläinen yksinhuoltajaäiti sai aikanaan kaupungilta kodinhoitoapua, mutta miten mahtaa olla nykyään tilanne.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi lähteä työkomennukselle tai sairastua vakavasti ym. Sen sijaan ei voi sanoa vanhemmille lapsille, että koska on uusi lapsi, teidän pitää lopettaa harrastus aivan samoin kuin meidänkään ydinperheessä vanhempi lapsi ei lopeta harrastusta nuoremman synnyttyä mutta tuttu harrastuspaikka voisi jäädä jos muuttaisimme, sairastuisimme vakavasti ym. Hyvä vanhempi ei käske lasta lopettamaan harrastusta sillä perusteella, että vanhempi ei halua viedä harrastukseen vaan olla vauvan kanssa. Harrastukset on kehittäviä monella tavalla, esim liikunta, musiikki jne.
Isällä on enemmän aikaa ap:lle ja vauvalle kuin ydinperheen isällä, koska äitiviikoilla on vain harrastuksiin vienti eikä lapsille tarvitse jakaa huomiota kuten ydinperheessä jossa lapset ovat koko ajan paikalla.

Öööö kuka sanoi että harrastukset pitää lopettaa??!
Se saamaton äitikin vois niitä kekaroita välillä kuskata myös, vai?:)

alussa äiti ja vauva on v

Voisitte mennä kaikki yhdessä esim. uimahalliin, jossa isommat saisi peuhata isän kanssa ja sinä vauvan kanssa totutella veteen (ja välillä vaihdat isän vauvan kanssa ja menet isojen kanssa)  ja lopuksi vaikka kahvilaan, jossa isommat saisi välipalan ja vauva maitoa. Tämmöinen olisi yhteistä "yhdistävää" koko perheen tekemistä. Samoin kotisaunassa kävisin koko poppoon kanssa niin että vauva voisi istua vaikka vadissa tai pienempää kylvetetään ammeessa - ei niin että vauva yksin kylvetetään.

Isompia lapsia houkuttelisin auttamaan vauvan hoidossa esim. tuomalla puhtaan vaipan tai bodyn/viemällä likaisen tai etsimällä tutin tai heijaamalla sitteriä kun katsovat telkkaria tai isompi pitää sylissä vauva kun vanhemmat tekevät ruokaa/siivoavat että pääsitte eroon tuosta äiti+vauva ja isä+isot kaavasta kohti yhteistä uusperhettä. Onhan vauva myös isompien sisarrus!

Mun exä ei "osannut" olla vauva- eikä taaperoikäisen poikamme kanssa ja se oli tosi uuvuttavaa että äitinä olin käytännössä yksin (turvaverkkoa ei ollut lähellä) vastuussa hoidosta ja kasvatuksesta - toivoa on teilläkin koska kun poika alkoi puhumaan ja kommunikoimaan enemmän niin sitten "isän rooli vasta löytyi" ja he alkoivat potkia palloa yhdessä, lämmittää mökkisaunaa, kantoivat puita liiteristä, onkivat jne. Ja nykyään touhuavat yhdessä pyörälenkkejä, skeittausta jne.  jopa enemmän kuin minä..

Vierailija

En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että naiset kadottavat itsensä vauvan myötä. Syntymähetkestä lähtien ei enää ole ystäviä, ei sukulaisia, ei elämää, on vain se vauva ja äidin tarpeet. Ne menevät kaikessa kaiken edelle ja vauvan hoitamisen sijaan miehen tulee opetella lukemaan naisensa ajatuksia. Naista ei saa jättää yksin, hän on väsynyt ja turvaton ja hormonihuuruissa. Lisäksi hän on täysin avuton, koska ei saa nukuttua ja turvaverkko pettää tämän tästä, koska mies ei tottele.

Siis tämä sama nainen, joka vielä puoli vuotta aikaisemmin osasi, pystyi ja kykeni vaikka mihin, on yllättäen vauvahuuruissa ja elää oman napansa ympärillä itkien omaa aikaa ja huomiota. Ei ole enää ystäviä, ei ole apua.

Itse en tajunnut elää noin kapeaa elämää, vaan ymmärsin, että vauva tulee aika lailla valmiiseen maailmaan, jossa sitä odotti minun kanssani moni muukin. Miksi umpioida itsensä kotisohvalle, kun voi tehdä vaikka mitä. Kateus miehen lapsia kohtaan osoittaa sen, että ei ap ennen lapsen syntymääkään täysillä valoilla ajanut.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat