klo 11:04 | 12.12.2015
Olen eronnut puoli vuotta sitten ja nyt tavannut yhden miehen kanssa muutaman kerran lähinnä seksin merkeissä. Tapaamiset sovitaan jossain vaiheessa viikkoa/ kuukautta luhyellä varoitusajalla. Jutellaan paljon ties mistä, oikeastaan kerrottu elämäntarinat toisillemme. Pitkin viikkoa laitetaan kuulumisia työstä ja voinnista ja kaikesta. Ehdotan itse tapaamista myös eli siinä mielessä homma toimii.
Nyt on tullut ongelmaksi se, että olen kiintynyt tuohon mieheen täysin ja olen kertonut siitä hänelle. Hän pitää minusta, mutta ei vielä tiedä, mitä haluaa elämältä. Mitään nuoria ei enää olla, vaan 40v mittarissa. Kyllä meni vaikeaksi koko kuvio. Onko kellään teistä samaa kokemusta?
Sivut
Miehet lämpeää hitaammin tunnepuolella. Kyllä tuossa vielä on parisuhteensaumaa hyvinkin.
Onko se mies vapaa? Jos haluat sen itsellesi, niin älä ala ahdistelemaan. Lämpenee jos lämpenee.
On vapaa. Arvostan kyllä rehellisyyttään, että miettii asioita. On paljon työperäistä stressiä ja muuta huolta. Otin kyllä riskin kertoessani tunteistani ja olisihan hän voinut siinä vaiheessa laittaa pelin poikki. Olemme kertoneet toisillemme hyvinkin arkaluonteisia asioita, joten ei tässä pelkästä fyysisestä kontaktista kyse ole ollut.
Mun mukaan panosuhde on sellainen, jossa harrastetaan seksiä sopimuksesta ja ei jäädä turhia jaarittelemaan.
Mulla oli yli vuoden ajan tuollainen suhde. Tavattiin, kun pystyttiin kuukauden välein ja lopulta meistä tuli pari. Tiedän kyllä heitäkin, joilla panosuhde pysyy panosuhteena eli ei mitään jutteluita tai puheluita siinä välissä.
Eiköhän aika monet suhteet ala nykyään petipuuhien kautta. Jos haluaa pelkän panosuhteen, on osattava pitää tunteet kurissa.
Mikä ihmisten mielessä on vinoutunutta, jos ekana paneskellaan ja sitten suhde? Eikö sen pitäisi olla toisin päin.
Veljeni tapasi naisen ja meni tämän kanssa sänkyyn muutama tunti tapaamisesta. Ja ovat nyt jakaneet samaa sänkyä 10 vuotta. Avioliitossa ja lapsia on.
Tuollaisiako panosuhteet ovat?
Entä ne miljoona muuta :)
Voisin alkaa panosuhteeseen , jos ei muuta suhdetta löydy. Miksi tuhlata tärkeä osa elämää, kun kerran viriilissä iässä oleva ihminen olen.
Mun kohdalla en tiedä, mikä suhde tää on. Sovitaan tapaaminen ja yleensä siihen kuuluu seksiä. Jaetaan kaikki kuulumiset, laitellaan pitkin viikkoa viestejä (minä turhankin kaipaavia ja välillä varmaankin ahdistavia ja kiukkuisia, kun kaipaan tuota miestä), sitten taas sovitaan uusi tapaaminen, kun molemmille aikataulut sopii.Vapaita ollaan molemmat. Pitää varmaankin hillitä itseni ja lopettaa liika ruikutus, sillä varmasti kukaan mies ei halua sellaista kuulla. Toki latelee se mullekin päin aina, kun veemäinen päivä ollut töissä tai muuten.
No ei osa naisista kelpaa kuin panosuhteeseen. Ei yksikään mies ole koskaan halunnut oikeaa suhdetta kanssani.
Tuttavapiirissä suhteita alkanut monilla tavoilla. On ollut varattuja nettideittipalstan kautta tavanneita, jotka aloittaneet salasuhteessa seksin parissa ja nyt vuosia myöhemmin ovat naimisissa. Sitten tavattu jossain baarissa, menty samaan punkkaan ja aloitettu yhteinen taival. Mä en ole mikään moralisoimaan kenenkään ratkaisuja. Olen nykyään vapaa, tapaan vapaata miestä seksin parissa. Toivon kyllä muutakin tältä suhteelta, mutta liian innokas en uskalla olla, kun tuo mies on hitaampaa ja pohtivampaa lajia.
Heikolla olet. Panosuhteessa ei ole mitään sääntöjä. Jos kuvittelet että on niin petät vain itseäsi. Homma perustuu helppouteen ja siihen, että kumpikin tai ainakin toinen on "aina valmis", jos toinen osapuoli niin haluaa.
Jatkat samaan malliin ja miehellä joko herää tunteet, tai sitten ei herää.
Antaisin miehelle aikaa, koska alkuun on ilmeisesti sovittu, että mitään enempää ei ole. Mies
No, varmaan ihmisistä kiinni tuokin. Niin monta erilaista suhdetta kuin on ihmisiäkin.
Minä olisin halunnut, jos joskus oltaisiin tavattu.
Niin jokainen mies on uhonnut, pillun takiahan kaikki jaksavat lässyttää.
Minulla oli ensin vuoden ajan "pelkkä seksisuhde", teoriassa. Oikeasti viestiteltiin kaikki maan ja taivaan väliltä, mutta tapaamiset pelkkää seksiä, pois lukien yksi viikonloppureissu, jonka aikana "leikittiin" oikeaa pariskuntaa. Sitten kysyin, että alettaisko seurustella. Alettiin. Nyt seurusteltu 2 vuotta ja ollaan tosi rakastuneita. Yhdessä ei asuta, eikä ole tarkoituskaan. Mulla lapset, miehellä ei eikä haluakaan.
Sivut