Mikä siinä nyt ahdistaa. Tavara on vain tavaraa ja milloin tahansa voi tulla myös vaikka tulipalo tai murtovaras ja viedä kaiken. Miksi pitäisi omistaa enemmän kuin tarvitsee?
Tätä kirjaa lukiessa pitää muistaa, että sillä on oma kohderyhmänsä. Jos ei tavarapaljous ahdista, niin kirjaa ei kannata lukea. Se lienee äärimmäinen työkalu niille, jotka tuntevat kärsivänsä täyttyvistä kaapeista ja varastoista eikä tavaroille riitä enää paikkoja.
Jos kirjan lukeminen aiheuttaa ahdistusta, niin suosittelen jättämään kesken.
Mikä siinä nyt ahdistaa. Tavara on vain tavaraa ja milloin tahansa voi tulla myös vaikka tulipalo tai murtovaras ja viedä kaiken. Miksi pitäisi omistaa enemmän kuin tarvitsee?
Miksi sitä ei voi tajuta ilman kirjaa? Eikä mielestäni fiksua karsia myöskään vain karsimisen vuoksi vaan siksi, että joku on tarpeetonta tai rikki. Ja sitähän tekee ilman mitään opustakin.
Mua ahisti vaan se kaiken pois heittäminen. Ei siis sanakaan kierrätyksestä.
Ihan vapaasti saa kierrättääkin, jos raivaa kotinsa Konmari-menetelmällä.
Itse tein kyllä niin että heitin pois vaan, koska sitä roinaa oli niin jumalaton määrä, että olisi mennyt ikuisuus se kaikki saada myytyä kirppareilla, vietyä erillisiin kierrätyspaikkoihin jne. Raivasin viikon aikana kaiken, ja roskiin meni jätesäkkiä jätesäkin perään.
Koti on myös pysynyt järjestyksessä raivauksen jälkeen. Askeettiseen elämäänhän Konmari ei ketään ole ajamassa vaan omasta mielestä turhan tavaran poistamiseen, sellaisen tavaran joka ei tuo iloa itselle. Jos runsas määrä tavaroita tuottaa oikeasti iloa ja on tarpeen, saa ihan vapaasti pitää runsaan määrän tavaraa.
Mua ahisti vaan se kaiken pois heittäminen. Ei siis sanakaan kierrätyksestä.
Ihan vapaasti saa kierrättääkin, jos raivaa kotinsa Konmari-menetelmällä.
Itse tein kyllä niin että heitin pois vaan, koska sitä roinaa oli niin jumalaton määrä, että olisi mennyt ikuisuus se kaikki saada myytyä kirppareilla, vietyä erillisiin kierrätyspaikkoihin jne. Raivasin viikon aikana kaiken, ja roskiin meni jätesäkkiä jätesäkin perään.
Koti on myös pysynyt järjestyksessä raivauksen jälkeen. Askeettiseen elämäänhän Konmari ei ketään ole ajamassa vaan omasta mielestä turhan tavaran poistamiseen, sellaisen tavaran joka ei tuo iloa itselle. Jos runsas määrä tavaroita tuottaa oikeasti iloa ja on tarpeen, saa ihan vapaasti pitää runsaan määrän tavaraa.
Musta olis hirveen kiva kuulla, että mitä kaikkea heitit pois ja olisitko tarvinnut jotain niistä myöhemmin?
Mulla on nyt tuo kirja lukulistalla ja liikaa tavaraa, mutta kaikki tuntuu olevan tarpeellista. Usein käy just niin, että heitän jotain pois turhana ja hetkenpäästä huomaisin tarvitsevani juuri kys. tavaraa/vaatetta. Näin on käynyt esim. tiiliskivien, vaunujen hyttysverkon (meillä ei siis enää ole vaunuja käytössä), rikkinäisten vaatteiden kanssa.
Mikä siinä nyt ahdistaa. Tavara on vain tavaraa ja milloin tahansa voi tulla myös vaikka tulipalo tai murtovaras ja viedä kaiken. Miksi pitäisi omistaa enemmän kuin tarvitsee?
Miksi sitä ei voi tajuta ilman kirjaa? Eikä mielestäni fiksua karsia myöskään vain karsimisen vuoksi vaan siksi, että joku on tarpeetonta tai rikki. Ja sitähän tekee ilman mitään opustakin.
Mua ahisti vaan se kaiken pois heittäminen. Ei siis sanakaan kierrätyksestä.
No se nyt ei Japanissa ole niin edistynyttä kuin täällä. Kulttuuri selittää myös sitä, miksi metodi on niin askeettinen: Japanissa asunnot tuppaavat olemaan pieniä.
Kyllä sitä on lupa ihan itsekin soveltaa ohjeita omaan elämään sopiviksi.
Rakastan sitä, että saan luvan kanssa heittää pois kaiken mahdollisen, kuten olenkin jo vuosikaudet tehnyt "ilman lupaa".
'Con Mari' ,o con quién ? De que libro estas hablando ahora, que no té entiendo muy bien . Cuéntame ,por favor !
Ehdotus: älä lue.
Luen ihan kiusallani vaikka huomaan monessa kohdassa olevani eri mieltä hänen kanssa.
Haluatko multakin luvan?
Mikä siinä nyt ahdistaa. Tavara on vain tavaraa ja milloin tahansa voi tulla myös vaikka tulipalo tai murtovaras ja viedä kaiken. Miksi pitäisi omistaa enemmän kuin tarvitsee?
Tätä kirjaa lukiessa pitää muistaa, että sillä on oma kohderyhmänsä. Jos ei tavarapaljous ahdista, niin kirjaa ei kannata lukea. Se lienee äärimmäinen työkalu niille, jotka tuntevat kärsivänsä täyttyvistä kaapeista ja varastoista eikä tavaroille riitä enää paikkoja.
Jos kirjan lukeminen aiheuttaa ahdistusta, niin suosittelen jättämään kesken.
Miksi sitä ei voi tajuta ilman kirjaa? Eikä mielestäni fiksua karsia myöskään vain karsimisen vuoksi vaan siksi, että joku on tarpeetonta tai rikki. Ja sitähän tekee ilman mitään opustakin.
Mua ahisti vaan se kaiken pois heittäminen. Ei siis sanakaan kierrätyksestä.
Ihan vapaasti saa kierrättääkin, jos raivaa kotinsa Konmari-menetelmällä.
Itse tein kyllä niin että heitin pois vaan, koska sitä roinaa oli niin jumalaton määrä, että olisi mennyt ikuisuus se kaikki saada myytyä kirppareilla, vietyä erillisiin kierrätyspaikkoihin jne. Raivasin viikon aikana kaiken, ja roskiin meni jätesäkkiä jätesäkin perään.
Koti on myös pysynyt järjestyksessä raivauksen jälkeen. Askeettiseen elämäänhän Konmari ei ketään ole ajamassa vaan omasta mielestä turhan tavaran poistamiseen, sellaisen tavaran joka ei tuo iloa itselle. Jos runsas määrä tavaroita tuottaa oikeasti iloa ja on tarpeen, saa ihan vapaasti pitää runsaan määrän tavaraa.
Pitäisittekö jos lapsenne alkaisi heittää kotinne tavaroita pois niin kuin kirjan kirjoittaja teki?
Musta olis hirveen kiva kuulla, että mitä kaikkea heitit pois ja olisitko tarvinnut jotain niistä myöhemmin?
Mulla on nyt tuo kirja lukulistalla ja liikaa tavaraa, mutta kaikki tuntuu olevan tarpeellista. Usein käy just niin, että heitän jotain pois turhana ja hetkenpäästä huomaisin tarvitsevani juuri kys. tavaraa/vaatetta. Näin on käynyt esim. tiiliskivien, vaunujen hyttysverkon (meillä ei siis enää ole vaunuja käytössä), rikkinäisten vaatteiden kanssa.
No voi sen rikkinäisen myös korjata.
Selittäkää mikä tuo kommari kirja on.
No se nyt ei Japanissa ole niin edistynyttä kuin täällä. Kulttuuri selittää myös sitä, miksi metodi on niin askeettinen: Japanissa asunnot tuppaavat olemaan pieniä.
Kyllä sitä on lupa ihan itsekin soveltaa ohjeita omaan elämään sopiviksi.