Meidän 6-vuotiaan piti aloittaa koulu syksyllä ja koulun alkua ollaankin odotettu innolla. Koulussa on käyty tutustumassa esikoulun kanssa ja koulun aloituksen odotus on ollut jännittävää lapselle. Toki myös meille aikuisille, mutta meille aikuisille aloitus ei ole ollut niin jännittävää sillä takaraivossamme on koko ajan kolkuttanut ajatus, ettei Veeti ole valmis aloittamaan koulua. Mitään hätiköityjä päätöksiä emme ole tehneet vaan pyysimme ihan ensin Veetille kouluvalmiustestejä. Nämä saimmekin suhteellisen helposti sillä myös esikoulussa oli herännyt huoli pojan kouluvalmiuksista.

Kouluvalmiustestit saatiinkin suhteellisen helpolla ja niihin kuului muun muassa psykologin tapaamisia, sekä erilaisten lappujen täyttämistä. Samalla tutkittiin, onko Veeti vain Veeti vaikeuksineen, eli onko kyseessä vain luonteenpiirteet vai onko tarvetta jonkin näköiselle diagnoosille. Nämä tutkimukset jatkuvat edelleen, mutta kouluvalmiuksien suhteen on selvää ettei poika ole valmis kouluun.

Takaraivossamme on koko ajan kolkuttanut ajatus, ettei Veeti ole valmis aloittamaan koulua

Vielä psykologin ja esikoulun opettajan suosituksien jälkeenkin pohdimme tarkkaan erilaisia mahdollisuuksia, eli aloittaisiko Veeti sittenkin koulun erityisellä tuella vai lykkäämmekö koulun aloitusta. Kaikissa tuntui olevan omat hyvät ja huonot puolensa, joten päätös ei todellakaan ollut mikään helppo. Muutaman kerran ajattelin jopa, että olisipa helppoa kun joku voisi vain tehdä päätöksen puolestamme.

Juttelimme Jonin kanssa asiasta paljon ja punnitsimme eri vaihtoehtoja ja lopulta päädyimme siihen, että haemme koulun aloituksen lykkäämistä vuodella. Vielähän päätös ei toki ole tullut, mutta erinäisten ongelmien lisänä kun on vielä se, että poika on ihan loppuvuoden lapsi niin en usko asiassa olevan ongelmaa. Nyt sitten vain odotamme lopullista päätöstä asiasta.

Olisipa helppoa kun joku voisi vain tehdä päätöksen puolestamme

Ongelmia, jotka päätökseen johtivat avaan ehkä jossain vaiheessa enemmän, mutta vielä kun tutkimukset ovat kesken niin en näe tarvetta niitä avata enempää. Olemme myös jutelleet Veetin kanssa aiheesta, ettei hän aloitakaan koulua syksyllä kuten alunperin on ollut puhe ja onneksemme Veeti on ottanut asian ihan hyvin. Vielä varmaan kerkeää toki tulemaan pettymyksiä kun koittaa syksy, mutta sitten asiasta keskustellaan uudelleen lapsen kanssa.

Nyt tilanne on tosiaan tämä, ettei meillä olekaan vielä syksyllä kahta koululaista, mutta päätös on varmasti Veetin parhaaksi ja luotamme ammattilaisten suositukseen kun he sanovat ettei lapsi ole vielä kouluvalmis.

Kommentit (4)

Koiratäti
1/4 | 

En ole (vielä) vanhempi, niin en tiedä, mutta päätöksenne on minusta järkevä.

Olen itse syntynyt joulukuun lopussa, ja jälkiviisaasti ajattelen, ettei koulun aloittamisesta vuotta myöhemmin olisi ollut haittaa. Jos olisin mennyt kouluun -97 -syntyneiden kanssa, en olisi välttämättä ekaluokkalaisena tutustunut naapurissani silloin ja nyt asuneeseen parhaaseen kaveriini.

Asioilla on aina useita puolia ja sietämättömän sitkeä tapa järjestyä, kun niitä järjestää.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

28-vuotias neljän pojan ja yhden tytön äiti kirjoittaa arjestaan ja ajatuksistaan. Perheeseen kuuluu 02/2010, 12/2011, 06/2013, 06/2015 syntyneet pojat ja 05/2017 syntynyt tyttö. Yhdellä lapsista on dysfasia ja yhdellä ylivilkkautta. Lisäksi perheeseen kuuluu yksi koira jonka kanssa harrastaminen on koko perheen yhteinen juttu.

Yhteyden minuun saa sähköpostitse: mhaavisto1@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Sisältö jatkuu mainoksen alla