Yhteistyössä postauksessa mainitun Lapsimessujen ennakkotilaiden kanssa Messukeskus, Valio ja lukuisat näytteilleasettajat.

Kysymyspostauksessani toivottiin postausta normaalista päivästä ja nyt olisi vuorossa osa 1, eli vapaapäiväni. Oikeastaan yksi sellainen, jokainen päivä kun ei ole samanlainen. Kaikki kuvat eivät luonnollisesti ole juuri tältä päivältä, mutta jokainen kuva on normaalia arkeamme. Jokaista yksityiskohtaa tuskin muistan kirjoittaa, mutta kirjoitan suurinpiirtein. Jokaista vaipan vaihtoa ei siis esimerkiksi lue tekstissä, eli puuttuviin yksityiskohtiin ei kannata takertua.

Eletään erästä maanantaita ja minulla on poikkeuksellisesti vapaapäivä. Firman vaihdos nimittäin aiheutti yhden vapaapäivän väliin ennen kuin uudesta firmasta löytyi sopiva keikka. Herätyskello soi 6.45 niin kuin joka aamu, lapset pitää nimittäin saada ajoissa kouluun, eskariin ja päiväkotiin. Herättelen lapset vuorotellen ja annan Viivin jäädä vielä nukkumaan kun tyttö kerrankin nukkuu pidempään kuin herätyskello. Normaalisti Viivi herää ennen kelloa ja viettää aikaa tissilläni kun itse vielä jatkan uniani. Kolme lapsista herää suhteellisen helposti, mutta Veetin herättämiseen menee enemmän aikaa. Lopulta hänkin kumminkin herää ja sillä välin kun itse olen herätellyt Veetiä, on Niilo ja Eemil jo pukeneet päälleen Jonin avustuksella.

Sillä välin kun autan Veetiä valitsemaan vaatteita, tekee Eemil aamupalaa ja Joni vaihtaa Leevin vaippaa. Noin 7.45 koko lauma on valmiina lähtemään ja Joni lähtee viemään lapsia päiväkotiin ja eskariin. Päiväkotihan on Leeville, sekä Niilolle tukitoimi puhumattomuuden vuoksi, eli vapaapäiviä ei suositella ollenkaan. Tämän vuoksi he menevät päiväkotiin, vaikka minullakin olisi vapaa. Eemilille tämä aamu on tavallista haastavampi, yksi kenkä on hukassa ja koira söi pojan aamupalaleivät. Sillä välin kun Eemil etsii kenkäänsä niin minä teen pojalle nopeasti uudet leivät jotka hän saa syödä koulumatkalla jotta kerkeää. Tiukille meni, sillä Eemil lähti kouluun noin 7.50 ja aikaa koulumatkaan ei siis jäänyt pahemmin. Onnea onkin koulu lähellä.

Kun Eemil on saatu koulumatkalle, tahtoo Viivi jo aamupalaa. Laitan siis tytölle puuron ja sinne hedelmäsosetta sekaan ja Viivi syö hyvällä ruokahalulla kuten tavallista. Kun aamupala on syöty, siivoan keittiön ja viikkaan pyykit, sekä laitan uuden koneellisen pyörimään. Samalla yritän sopia noutoja ihmisten kanssa, jotka ovat varanneet minulta Facebook-kirppiksellä tavaraa. On muuten välillä yllättävän hankalaa myyminen...

Noin 8.45 Jonikin palaa päiväkodilta ja on käynyt kotimatkalla kaupassa. Kun hän pääsee kotiin, hän nappaa koirat ja lähtee koirien kanssa ulos. Itse jatkan siivoamista sillä sitä kyllä riittää ihan jokaiselle päivälle. Kymmenen aikaan kaverini pyytää minua kanssaan lenkille ja samalla vien hänelle yhden hänen minulta varaamansa tavaran. Vaikka Joni on juuri vähän aiemmin päässyt koirien kanssa kotiin, nappaan Windyn mukaani lenkkeilemään.

Lenkillä vierähtääkin ihan mukava tovi ja sääkin hellii. Kotiin päästyäni on Joni tehnyt ruuan valmiiksi ja Viivi nukkuu päiväunia. Kerkeän siis syömään rauhassa joka edelleen tuntuu luksukselta, vaikka se onkin huomattavasti yleisempää kuin vielä jokunen kuukausi sitten. Kerkeän juuri ja juuri syömään kun noin 12.10 meille ilmestyy ilmastoinnin huoltajat. Tästä oltiinkin onneksi varoitettu etukäteen, että sellaiset ovat tulossa ja osasimmekin odottaa heitä. Onneksemme kyseiset huoltajat olivat suhteellisen nopeita toimissaan sillä Elmo jostain syystä jännitti pelottavien laitteiden kanssa kotonamme ravaavia miehiä ja koiraa sai koko ajan valvoa jottei se juokse huoltomiesten jaloissa. Vähän ennen puoli yhtä Joni lähtikin sitten Viivin kanssa fysioterapiaan (jossa Viivi käy koska motoriset taidot laahaavat hieman jäljessä, tosin vain pari viikkoa, mutta koska neuvolasta on lähete laitettu niin siellä on käytävä vaikkei huolta olisikaan).

Eemilkin saapuu koulusta ja autan häntä läksyissä. Tai oikeastaan tarkastan ne, apua Eemil ei enää pahemmin läksyissä tarvitse. Oikeinhan kaikki tehtävät ovat ja Eemil saa luvan pelata hetken pleikkarilla ennen kuin sisarukset tulevat kotiin.

Eemilin pelatessa olen kaivanut esille kaikki kevät- ja välikausivaatteet joita onkin tullut hamstrattua aikamoinen pino. Ensin lajittelin kaikki koon mukaan ja sen jälkeen lähdin käymään läpi mistä luovutaan vai luovutaanko mistään. Ihan ensimmäisenä luonnollisesti laitoin pois menevien pinoon pieneksi jääneet vaatteet jotka eivät värimaailmaltaan sopineet Viiville kierrätettäväksi. Tämän jälkeen karsin vaatteet joita poikien ei ollut tullut pahemmin käytettyä. Pois laitettavat vaatteet pääsivät pesuun ja joku kaunis päivä kuvaan ne myyntiin kunhan saan siihen inspiraation.

14.40 aikoihin Joni jo saapuukin kotiin ja on käynyt matkalla hakemassa pojat päiväkodista. Kotiin tulleilla lapsilla on yllättäen nälkä, niinkuin joka päivä päiväkodin jälkeen vaikka ovatkin syöneet välipalan päiväkodissa. Pojat syövätkin siis banaanit ja menevät leikkimään. Itse alan vähitellen valmistautumaan Lapsimessujen ennakkotilaisuuteen jonne olen saanut kutsun blogini kautta. Samalla hoidan muutaman Facebook kirppiskaupan kun ihmiset noutavat varaamansa tavaroita. Koiratkin piti käyttää ennen lähtöäni luonnollisesti, joten tuli taas nautittua mahtavasta kevätsäästä.

16.10 lähteekin jo bussini kohti Valiota jossa on Lapsimessujen ennakkotilaisuus bloggaajille. Olin tarkoituksella katsonut aiemmin bussin paikalle sillä bussien aikataulut kun ei tunnetusti aina mene niinkuin pitäisi ja halusin varata hyvin aikaa paikalle löytämiseen. Olinkin paikalla hyvissä ajoin ja kerkesin juttelemaan muutamien bloggaajien kanssa ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuudessa saatiin syödä vatsamme täyteen Valion koekeittiön makoisia tarjottavia ja minä ainakin itse söin jopa liiankin paljon...

Tilaisuus kestikin pari tuntia, joten kotona olin vasta 19.35 aikoihin. Normaalisti pienimmät nukkuisivat jo siihen aikaan, mutta tällä kertaa he saivat valvoa kunnes pääsin kotiin. Leeville kun on hyvin tärkeää saada hali, pusu ja femmat ennen nukkumaanmenoa joten tätä ei viitsitty jättää välistä kun kyse ei ollut pitkästä nukkumaanmenoajan venymisestä. Kun pääsin kotiin, lapset ryhtyivät iltatoimille, Joni lähti nukuttamaan Leeviä ja itse lähdin nukuttamaan Viiviä.

Leevi nukahtikin nopeasti, mutta Viivi oli jostain syystä tavallista pirteämpi, vaikka hän ei ollut nukkunut edes toisia päiväuniaan. Viivi siis nukahtikin vasta vähän ennen yhdeksää jolloin Joni oli kerennyt jo laittamaan Niilonkin nukkumaan.

Seuraavaksi meni nukkumaan Veeti ja viimeisenä Eemil. Nyt kello on 21.49 ja minä lopettelen tätä kirjoitusta. Seuraavaksi avaan telkkarin, katselen sitä hetken ja sitten kutsuukin jo Nukkumatti jotta jaksan huomisen työpäivän.

Esimerkkipäiväksi osui tällä kertaa päivä jolloin Joni hoisi suurimman osan lapsiin liittyvistä jutuista ja minä keskityin kodinhoitoon. Roolit kumminkin vaihtelevat kumpi tekee mitäkin milloinkin. Seuraavaksi voisin yrittää kirjoittaa joko päivästä jolloin olen töissä (tietenkin avaamatta työpäivän juttuja jolloin jutusta tulee paljon lyhyempi) tai päivästä jolloin Joni on töissä (hän tekee edelleen satunnaisesti töitä) jolloin luonnollisesti päivän kulku on hieman erilainen...

Kommentit (1)

Arwen
1/1 | 

Oli todella mukava lukea päivästäsi. Toivottavasti teet jossain vaiheessa uudelleen tällaisen postauksen. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

28-vuotias neljän pojan ja yhden tytön äiti kirjoittaa arjestaan ja ajatuksistaan. Perheeseen kuuluu 02/2010, 12/2011, 06/2013, 06/2015 syntyneet pojat ja 05/2017 syntynyt tyttö. Yhdellä lapsista on dysfasia ja yhdellä ylivilkkautta. Lisäksi perheeseen kuuluu yksi koira jonka kanssa harrastaminen on koko perheen yhteinen juttu.

Yhteyden minuun saa sähköpostitse: mhaavisto1@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Sisältö jatkuu mainoksen alla