Minussa asuu pieni-pedantti-perkele, jonka elintila on jokaisen lapsen myötä kutistunut lisää. Kummasti suurpiirteisyys säästää hermoja isossa perheessä. Mutta jos luvan kanssa saa nysvätä yksityiskohtien kimpussa, niin kyllähän minä siitä nautin! Tähän tarpeeseen aikuisten värityskirjat käyvät täydellisesti! Mitä pienempää piiperrystä, niin sen parempi. Jos väritettävä ala on liian iso, niin ärsyttää. Parhaita on vähän reilun kynänkärjen levyiset alueet. Välillä pitää pysähtyä miettimään, millä värillä jatketaan - sekin on osa viehätystä, värien kanssa sommittelu. 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaikkia hienoja mindfulness-termejä näistä käytetään, mutta minusta kyse nyt on vaan värittämisestä, ja se on kivaa.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sen osasin arvata, että Pinkki haluaa myös värittää äitin värityskirjoja. Mutta sitä en osannut aavistaa, että pojatkin yhtäkkiä innostuisivat värittämisestä! Nämä kun ei ole koskaan tykänneet moisesta aktiviteetista, ja sutanneet vaan sinne tänne jotain söhryä. Mutta nyt, kun äiti on keskittynyt omaan värityskirjaansa, niin pojat ovat hakeneet omansa, ja tulleet pöydän ääreen värittämään myös. Ja yhtäkkiä nämä pysyykin suurin piirtein rajojen sisäpuolella! Hämmentävää. Onko tämä nyt se esimerkin voima? Muutamassa päivässä on uudet värityskirjat pojilla melkein läpiväritetty. Pitänee hankkia uusia. Äitillä valmistuu pikkasen hitaammalla tahdilla. Tilasin kaksi kirjaa Adlibrikselta (hinta reilu 6e kpl), ja niistä kyllä riittää nysvättävää pitkäksi aikaa!
 
Ootteko höyrähtäneet tähän?
 
 
 
Terkuin
Miima
 
 
Meillä podetaan ekaa tautia, johan tuota koulua olikin viikko. Pinkki on ollut kuumeessa, ja nyt olen itsekin kuumeillut tämän päivää. Toivottavasti menee viikonlopun aikana ohi, eikä tartu muihin!

Kommentit (10)

Vau, mitä tarkkuutta! Täällä on jo alkuinnostuksen jälkeen alkanut kyllästyttää väritystouhut. Kyllästyminen oli ihan odotettavissa, kun en ole koskaan ollut yksityiskohtien perään, vaan suuret linjat on mun juttu. Toki silloin tällöin voi rentoutua värityskirjan parissa, jos oikein alkaa vanne kiristää otsalohkoa :D

Kiva, että teillä on lapsetkin innostuneet värittämisestä. Onhan se kehittävääkin vissiin!

Pikaista paranemista! Meillä kans neiti sairasti jo heti koulun alettua yhden kunnon räkätaudin. Nyt vaan parannellaan enää rohtumia.

Kyllähän tämä puuha varmasti viehättää meitä yksityiskohtiin jumittajia enemmän :D Pitäisi vaan hankkia joku loota noille kamoille, koska niitten lojuminen pöydällä koko ajan on ikävää sekin, mutta jos ne korjaa jonnekin lipastoon jemmaan, niin sen tietää että homma unohtuu saman tien.
Yllätyin tosiaan kun pojatkin innostui, mutta hyvä niin - jospa se hienomotoriikka ja kynäotekin siinä samalla paranisivat :)
Kiitos, toivotaan että tauti menisi lyhyen kaavan mukaan! Kiva että teillä jo ohi!

Mä oon kans ajatellut, että voisi olla ihan mun juttu tuollainen värityskirja! Täällä asuu nimittäin samanlainen pedantti-Pirkko, joten tuossa sitä tarkkuutta saisi toteuttaa juuri niin paljon kuin haluaisi :D

Anonyymi

En mä jaksaisi keskittyä tommoseen.. Tuntuu että ei tää koskaan oo valmis, ku ei voi vaan silleen sutata isoa alaa :D

Meillä 5v poika on tosi taitava värittäjä..

Hih, mulla kestää monta päivää yhdessä kuvassa, kun eihän sen ääressä tuntikausia jouda istumaan. Mulle pointti on enemmän siinä nysväämisessä kuin valmiiksi saamisessa :-)
Hienoa että poika on teillä kiinnostunut värittämisestä, kun se tahdotaan leimata tyttöjen hommaksi! Mä koitan nyt pitää yllä tuota poikien kiinnostusta, pitäis hankkia uusia kuvia :-)

Mä olin kesäkuussa ystävän kanssa Turussa reissussa ja oli tarkotus käydä katsomassa turunlinnaa, istua jokirannassa ym turisteilua, mutta ostettiin värityskirjat ja nysvättiin hotellihuoneessa värittämässä :D tohon hommaan kun jää ihan koukkuun :)

Mahtavaa että pojatkin on innostunut :)

Meillä 4v poika värittää paljon; eipä juuri lainkaan mene viivojen yli kun niin tarkkaan nyssyttää. Nettihän on pullollaan ilmaisiakin värityskuvia; meillä pojan lemppareita on erilaiset Lego-aiheet!

Hih, kyllähän se on koukuttavaa, ja ilman häiriötekijöitä hommaan voi tosiaan uppoutua vaikka tunneiksi. Harvemmin vaan on sellaisia hetkiä :-D Tosiaan kiva kun pojatkin innostui, tekee niille hyvää!

Kiva että siellä on päästy jo pitkälle värityshommissa, se kun tosiaan on lapsille hyödyllistä! :-) Jos olisi printteri niin varmasti tulostaisin netistä kuvia! Pitääkin muuten käskeä poikien mummolassa printata kun sinne ollaan menossa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Sarkasmiin taipuvainen 4 lapsen äiti Miima pyörittää yhden aikuisen voimin lapsiarkea, lohtushoppailee pihisti, sinkkuilee, sisustaa Ikealla, kokeilee keittiössä ja sen sellaista. Niin joo, ja kirjoittaa niistä ja ihan mistä sattuu tänne blogiin.

Seuraa somessa
Facebook

Ota yhteyttä bloggariin
variepasuora@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012

Kategoriat