Pitkään odotettu joulukuu on saapunut, ja joulukalenterien kimppuun on päästy. Meillä on kovin innokkaita luukkujen avaajia. Tänäkin aamuna kuuntelin kuinka pojat kävi pariinkin otteeseen katsomassa kelloa, että joko saa nousta, kun olin sanonut että 6.55 on herätys (kasin aamu) ja sitä ennen ei ole asiaa nousta eikä availla kalentereja.

Normaalit ihmiset tietty alkaa vasta jouluviikolla ihmetellä, että jaa joululahjat, pitäiskö ne hankkia. No minä en tietenkään ole normaali, ja sen lisäksi olen autoton, ja sen lisäksi mulla on hyvin vähän lapsetonta joulupukkiaikaa, joten on oltava hyvissä ajoin liikenteessä. Joulupukki on siis duuninsa jo hoitanut ja viimeistellytkin (eli paketoinut) edellisenä lapsivapaana viikonloppuna, sillä nythän on niin, että ensi viikonloppuna lähden voittamalleni risteilylle, ja sitten on yksi lapsellinen viikonloppu, ja sitä seuraavana lähdetäänkin jo joulureissuun! Että onneksi hommat on pulkassa, koska muuten olisivat jääneet pulkasta pois!

7-vuotiaan the lahjatoiveet ovat tänä vuonna hyvin Lego NinjaGo painotteisia. Veikkaan, että Herra Vihreä ei ihan kamalasti pety, jos paketista löytyy muuan Kohtalon alus. Joulupukki tuumasi, että pientä vaihtelua teemaan voisi tuoda Lego NinjaGo kirja, jossa on mukana myöskin rakentamista. Lisäksi poika toivoi rannekelloa.

5-vuotiaan the toive on punainen Pena vartija. Sellaisen pienemmän poliisi-Penan hän saikin kielijumppapalkintona, mutta tuo isompi ja punainen on nyt hirmu odotettu. Muitakin Lentsikoita ja Autoja oli toiveena. Herra Keltainen on myös melkoinen palapelihirmu, joten joulupukki ajatteli, että pari uutta varmaan olisi paikallaan. Palojen määrä oli jo pari vuotta sitten 100-160, eikä niitä viitsisi enää ostaa, mutta toisaalta kaikki 200-300 palan pelit ovat niin pienipalaisia, että ovat aika hankalia sitten kuitenkin (äidillekin). Nyt löytyi 250 palan jättipalapeli, joka varmaan on mieleen, eikä niin vaikeasti hahmotettava.

Herra Keltaiselle on enemmän paketteja, koska toiveet olivat yksinkertaisesti hyvin paljon edullisempia kuin Herra Vihreällä. Tästä puhuttiinkin jo etukäteen ekaluokkalaisen kanssa, että jos hän toivoo jotain todella suurta, niin paljon muuta ei sitten ehkä tulekaan. Poika oli sitä mieltä, että mieluummin yksi iso toivelahja kuin monta pientä ei-niin-mieleistä. Saa nyt sitten nähdä miten se todellisuudessa menee...

Vitosluokkalaisen Pinkin toiveina oli Pokemon-pehmoja, mikroskooppi tai joku zoom-härpäke puhelimeen/tablettiin sekä valoputous-kaiuttimet. Hällä on aina sellaisia toiveita, että saa vähän harrastaa etsimistä... Kuten viime vuonna jalkapallomaali, jota oli himppasen hankala löytää keskellä talvea... Tällä kertaa nuo Pokemonit on vähän haastavia, kun se ei ole mikään tämän hetken hitti. Saattaa olla, että pukki jotain onnistui bongaamaan kuitenkin.

Kasiluokkalainen poika on sitten hyvin haastava tapaus, kun ei oikein muuta toivo kuin rahaa. Olisi kiva laittaa jotain pakettiinkin, mutta mitä? Suklaata ja suklaata nyt ainakin ajattelin. Ehkä vielä suklaata? Passin hänelle hankin lahjaksi, mutta toimitus tietysti tulee jälkikäteen. Mitä te laitatte teineille pakettiin??

Meillä on joka vuosi tullut jouluksi myös lautapelejä koko perheen yhteiseksi iloksi, ja niin on tänäkin vuonna. Niitä sitten pelaillaan ahkerasti erityisesti lomalla. Aikuisia meillä ei ole tapana lahjoa, mutta ostin itselleni ruokapöydän tuolit joululahjaksi. Lisäksi on vahva epäilys, että saan Iso Herralta erittäin mieluisen lahjan, joten nyt pitäisi keksiä sitten joululahja miehelle, jolla on jo kaikkea. Äh, aikuisten lahjominen on vaikeeta, enkä ole siihen tottunut, kun vuosikymmenet menty ilman. Ideoita?

Missä vaiheessa hankit joululahjat, ja millaisia toiveita lapsilla oli tänä vuonna? Tykkäättekö, että lapset saa paljon paketteja, vai vähemmän ja kenties arvokkaampaa? Lahjotaanko teillä aikuisia?

Terkuin

Miima