"Kun voimat oudon maan
Sun veisi mukanaan
Mä missä lienenkin
Niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon
Yön pedot kaikotkoon
Sillä en sun särkyä anna mä en"

- Johanna Kurkela, Sun särkyä anna mä en

 

JOHANNA KURKELA: SUN SÄRKYÄ ANNA MÄ EN

 

 

Mun pienelle tyttärelle

Olen monta viikkoa miettinyt, mitä sinulle sanoisin, kun tavataan ensimmäistä kertaa. Eniten pelkään sitä, että me ei koskaan saada mahdollisuutta tutustua tai, että sä olet jo muualla, kun saan nähdä sinut ensimmäistä kertaa. Mä olen miettinyt ensimmäisiä sanoja, joita sinulle sanoisin erityisesti siinä tilanteessa, jos tietäisin niiden olevan viimeisiä sanoja, joita sinulle sanoisin. Pelkään, että en pysty sanomaan mitään. Enemmän kuin mitään muuta, mä toivon, että me saadaan kertoa toisillemme vielä lukemattomia määriä tarinoita.

 

Mä rakastan sua. Yli kaiken. Toivottavasti saan kertoa sen sinulle vielä monta kertaa.

 

Terkuin Äiti

 

Vauvalehden netissä oli juttu äidistä, joka kirjoitti esikoiselleen kirjeitä raskausaikana, ja se juttu sai mut muistamaan tämän kirjeen. Ajatukset oli mustia ja pelottavia, mutta äidin rakkaus oli kasvanut vatsan mukana valtavaksi. Nyt tuntuu onnekkaalta. Kirjoitin kirjeen kuukausi ennen tyttäreni syntymää. Olen onneksi saanut kertoa tyttärelleni joka päivä, kuinka paljon häntä rakastan. Yli kaiken. Toivottavasti saan kertoa sen vielä oman elämäni loppuun saakka.

 

"Niin katoavaa
On voimat ihmisen
Vain tuuli puhaltaa
Ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en"

- Johanna Kurkela, Sun särkyä anna mä en

 

Lue myös

Tärkeitä tavaroita ja maagisia ajatuksia, joista lapseni henki on riippuvainen

 

Parisuhde voimavarana kriisi keskellä, mutta entä sitten kun myrsky laantuu ja pitää opetella parisuhde uudestaan

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Uuden elämän selviytymisblogi kertoo selviytymisestä silloin, kun kaikki muuttuu. Selviytymisblogi kertoo erityisen vauvan odotuksesta, ja uusperheen arjesta pienen vaikeasti sydänvikaisen lapsen kanssa. Arki on täynnä iloja ja suruja, turhautumista ja intohimoja sekä pelkoa, ja epätoivon hetkiäkin. Ja rakkautta! Paljon rakkautta ja ajatuksia siitä, että elämän vaikeimmistakin asioista voi seurata paljon hyvää.

Blogia voit seurailla Facebookissa ja myös Instagram täytyy meidän perheen arjesta ja joskus juhlastakin

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019

Kategoriat