Seitsemän päivää kului ja nyt on menossa kymmenes päivä täysin kasviperäisellä ruokavaliolla. Olen miettinyt muutaman päivän ajan, että miten toimin jatkossa ja mitä haluan syödä.

 

Vegaaniviikon aikana painoni tippui 0.5kg, yleisvointini parani ja olen jaksanut lyhyilläkin unilla huomattavasti paremmin kuin ennen. Yllätykseksi huomasin myös jännän asian, nimittäin rintamaitoa on alkanut erittymään enemmän. En siis imetä yhtään sen enempää tai vähempää, mutta maitoa on alkanut tulvimaan turhankin paljon.

 

Ruokakin maistuu paremmalle. Salaattia on tullut syötyä ilman naaman irvistelyä eikä sen syöminen ole ollut enää pakkopullaa. Viikon aikana valmistin itse ruokaa vain kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla kasvissosekeittoa ja toisella tomaattista soijarouhekastiketta ja täysjyväpastaa. Olen syönyt enimmäkseen lihankorvikkeita, vihiksiä ja soijajugurtteja.

 

Kun viikko vegaanina tuli täyteen, olin hieman apea. En halunnut, että tämä loppuu ja opittavaa on vielä paljon. Olen paneutunut viikon aikana eettisyyteen, ravinnon terveellisyyteen ja omaan vointiini. Voisiko yhden viikon kokeilusta syntyä uusi elämäntapa? Jyllannin suomineito on ollut suurena apunani koko viikon ajan ja juttelin hänen kanssaan pitkälle yöhön asti eläinten oikeuksista ja siitä miten nykyään kansa sulkee mielestään pois tosiasiat. En paneudu siihen sen enempää, jokaisen tulisi itse tutkia asioita ja todeta asiat niinkuin ne on. Kukaan ei voi siihen toista pakottaa.

 

Syötänkö lapsilleni vegaanista ruokaa?

 

Vauvahan syö pitkään pelkkää maitoa, mutta maistelut aloittaessa luulen, että hänestä tulee sekasyöjä. Lehmänmaitoa en  käytä kummallekkaan lapselle juomana, kun kaurajuomasta saa kaiken mitä maidostakin ja esikoisella on taipumusta allergisoida maitotuotteista. Mieheni on silti täysi "sekaani" ja hän laittaa itselleen sekä esikoiselle ruuaksi lihaa. He kyllä välillä syövät kanssani kasvipohjaisia tuotteita, kuten papupihvejä ja vihannespiirakoita.

 

Miten siis jatkossa?

 

Aion jatkaa perehtymistä eläinten oikeuksiin sekä kasvisruokavalion terveellisyyteen, aivan mahtava joukko tukenani. Jatkan vegaanisella ruokavaliolla sekä alan itse valmistamaan enemmän kasvisruokia. Ehkä löytäisin myös semmoisia ruokia, mistä koko perhe pitää? Sen näkee sitten.

Kommentit (4)

Ilya's mama
2/4 | 

Vau! Minä olen ollut vegaani noin puoli vuotta. Paluuta entiseen ei ole. Meillä vuoden ikäinen poikakin on vegaani. Myös mieheni syö kotona vain vegaaniruokaa, vaikka onkin sekaani. Nykyään on helppo korvata liha maukkailla kasvistuotteilla. Tätä tekstiäsi lukiessa aloin puhkua innostusta. Muistan, miltä ensimmäiset viikot vegaanina tuntuivat. Oli vähän ummikko olo mutta samalla fyysinen olo parani koko ajan. Tsemppiä!

Eeva
4/4 | 

Voi miten hieno päätös, onneksi olkoon! Suosittelen tutustumaan myös ruuan ympäristövaikutuksiin, veganismi on nimittäin merkittävä ympäristöteko. Vegaaniliiton sivuilta löytyy tietoa vegaanilapsen ruokavalion koostamisesta, sieltä voit saada ideoita vauvan kiinteän ruuan kokeiluihin, vaikkei tavoitteenasi olisikaan täysvegaanius lastesi osalta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Uskallan väittää, että moni 21-vuotias ei vielä elä keskellä lapsiarkea.

Minä elän tätä arkea kolmen lapsen ja aviomieheni kanssa. Lapsiarkeni alkoi joulukuussa 2015 esikoispoikani synnyttyä ja tämän jälkeen sain vielä kaksi ihanaa tyttöä.

Blogissani pohdin nuoren vanhemmuuden haasteita ja kirjoitan laajalti meidän tavallisista, mutta vauhdikkaista päivittäisistä touhuistamme.

Yhteydenotot ja yhteystyöt: vahterajasmin@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017