Hehe.
Meidän pieni porkkana perhe.
Äiti on porkkana.
Isi on porkkana.
Vauva on porkkana.
Mutta mitä tekee äiti?
Äiti kyllästyy olemaan porkkana.
"onks tää sun veli "
Joo-o
Se on mun MIES.

Moni aina ihailee punapäitä ja pisamanassuja.
Mä tykkään mun pisamista.
Mut en mun porkkana tukasta.
Se on söpö lapsuuden kuvissa.
Ei enää, omasta mielestäni.
Oon jo kauan pitänytkin tyveä tummana, mutta antanut muuten pituudelta olla se porkkanapää.
Nauttinut siitä, että kasvojen lähellä on tumma sävy.
Harkitsin, yli vuoden taas vaihteeks tartunko tummaan vai en.
Tartuin.
Onneksi.
Oon iloinen. 

En tiedä viihtyisinkö oranssissa sävyssä, jos se olisi se sama mikä lapsena.
Viime aikoina, se on ollut lähes aidon punapään värinen sekä "purkki punapää"
En tykännyt kummastakaan.
Oli siis pakko kokeilla myös "yliampuva" punapäisyys ja oikein korostaa omaa sävyä, mutta juu ei.
Ei todellakaan.
Liian silmään pistävä.
Ihankun olisi värinpoisto  päässä kävellyt.
Katoppa vaikka
Kasvothan on luotu kun punapäälle.
On tumman ruskeat silmät.
Valkoinen heleä iho pisamilla.
Ei missään nimessä sellainen latino iho, minkä rinnalle sopis tummat hiukset.
Mutta ajattelin, että kerran sitä vaan eletään.
Ja kyllähän ruskeat silmät tummaan sopiin?
Hassu juttu, miten toivoin ylikaiken että pojastamme tulee punapää.
Ihailen aitoja punapäitä.
Mutta en osaa selittää, miksi en itse viihdy punapäänä.

Oon melkeen mustapää. 
Mutta TYKKÄÄN!
Mitä mieltä olette? Kuulutteko samaan kastiin kuin vanhempani, ketkä murisevat kun näkivät  uudet sävyn ? Sekä isovanhempani ketkä paasaavat 
"Sulla on niin upea oma oranssi tukka, lopeta se väreillä myrkyttäminen"
HOH HOIJAA.
Toisaalta ymmärrän täysin, en mäkään toivo että Niilo tulis kotiin vanhempana ja olis ns. tuhonnut upean oman sävynsä. Niinkuin mä tein ekan kerran jo 14- vuotiaana.
Halusin olla hevari.
Onneksi se vaihe kesti vain kaksi viikkoa.
Todella ristiriitaista, tiedän.
Terkuin pisamainen valkonaama ex. punapää.
Joka rakastaa punapäistä poikaansa
sekä 
miestänsä. 
Ylikaiken.

Kommentit (8)

Hiukset ne vaan on, ne kasvaa takasin ja värejä saa vaihdettua :) Kuhan ite oot tyytyväinen, muiden mielipiteillä ei oo niinkään väliä!

Oho, mite kirkkaalta nuo kuvat puhelimella näyttää, no jokatapauksessa se oli sellanen shokki väri, tosin ei ihan noin jäätävän räikee kun mun luuri näyttää :D joo moni kehu sitä, ite nauroin kun peiliin katoin omasta mielestä näytin hölmöltä.. :p

Mulle hiukset on tosi tärkee juttu, luin itselleni ammatinkin siitä vaikka en sille tielle jäänytkään. Siks on kiva kuulla muiden mielipiteitä "mikä ns. sopii ja mikä ei " :) mutta niinku sanoit jokainen saa itse päättää ulkonäöstään, niin oon aina tehnytkin :)

Toi tumma sopii tosi hyvin! :) Ja noi kaikki värit! :D Mulla itellä on pisamia, mutten tykkää niistä sitte yhtää! :D Muutenki oon niin lapsen näkönen, enkä yhtää ikäseni, pisamat viä oikeen korostaa sitä. :D
Mun sukulaiset ei onneks sano mitää jos värjää tukkaa. Mulla on luonnon kiharat, se on ainoo mistä sanoo, kun niitä suoristan :D kamala pehko.
Sulla on muutenki ihanan pitkä tukka!

Joo oon super happy, että mun kutrit on kasvanu vauhdilla (viime keväänä oli viel polkka) ja siitä et ne on paksut.. Oikeestaan on mullakin ollu vaiheita millon vihasin pisamiani, mut joka kevät oon tullu iloseks kun nään niiden lisääntyvän.. Silti meikkaan aika "paljon" sillon kun päätän meikata, enkä osaa olla "peittämättä" niitä :) tottakai ne aina näkyy, mutta tajusit varmaan mitä meinaan

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tiitukatriina blogin takana häärää (someriippuvainen) äiti, joka viettää vauhdikasta mamalifeä miesvaltaisessa perheessä. Kahden pojan 03/14 ja 11/16 ylpeä äiti, sekä tulevan insinöörin hääkuumeileva avovaimo. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

 

Ota yhteyttä bloggariin tiitutiiakatriina(at)gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram