Tänään lauantaina vaihtui raskausviikko 30. Matkaa jäljellä 6048000 sekuntia, 100800 minuuttia, 1680 tuntia ja 70 päivää. Se tekee yhteensä 10 viikkoa. Ja sehän on todella lyhyt aika. Aamulla herätessä todella tajusin, ettei vauvan syntymään ole enää kauaa. Pian voin siis lähteä pinnasänky ostoksille ja laittaa kotona vauvaa varten paikat kuntoon, ihanaa.

Vointi on hyvä ja masun kanssa viihtyminen jatkuu. Itse en suurta eroa huomaa kasvun kanssa, mutta olen useampaan otteeseen tällä viikolla kuullut "voi että miten sun masu on nyt kasvanut hirmusesti"
Hyvä vain, että kasvaa. Silloin pienokaisellakin taitaa olla kaikki hyvin. Ja niinhän sielä masussa kaikki oli todella hyvin viime torstaina, kun käytiin ylimääräisessä ultrassa. Askel on mammalla raskas, mutta eteenpäin mennään!

Onnellinen äiti.
Tältä me nyt sitten raskausviikolla 30 näytetään.

Kaikki loput joulahjat sain hankittua tänään shoppailu reissulla. Ostin myös itselleni etukäteis joululahjan. En ole kirjojen ystävä ja taisin lukea niitä vapaaehtoisesti viimeksi ala-asteella, mutta tämä kirja oli pakko saada. Tomi Takamaan kirjoittama kirja 875 grammaa Pirpanen tarina. Hieman sitä jo ehdin tutkiskella ja uskon, että oli ostamisen arvoinen. Kirja on pehmeä kantinen, ei liikaa sivuja ja mikä parasta se sisältää myös kuvia pirpanan matkanvarrelta. Minusta tuo pirpana on todella suloinen tyttö. Ja kirjasta huokuu miten onnellinen pirpanan isä on, kun keskoslapsensa sai onnellisen lopun ja he saivat tytön loppujenlopuksi onnellisesti kotiin. Hän myös vilpittömästi kirjoittaa pahoittelujaan niille kenen keskoslapset eivät matkastaan maailmassa selvinneet.Tuo tyttö on saanut ihanan iskän. Muistan itsekkin tykkänneeni viime keväänä facebookin rymästä 875g sen kummemmin sitä asiaa miettien. En todellakaan olisi uskonut, että luen tapahtumista kertovaa kirjaa oma esikoisemme masussa. Eihän minulla ollut edes hajua siitä kuinka paljon vauvan pitää painaa, että on täysin valmis saapumaan kohdusta maailmaan. Mä vaan tykkäsin, koska kuva pirpanasta oli niin liikuttava. Pirpanahan syntyi raskausviikolla 30, mutta oli viikkoihin nähden paljon pienempi. Itsekkin tulee välillä tokaistua "syntyispä jo", mutta todella toivon poitsun pysyvän masussa loppuun asti. Tulethan maailmaan vasta sitten, kun olet täysin valmis.


Onko kirja tai 875 grammaa kampanja teille tuttu? Millaisia tunteita se teissä herätti? :)

Kommentit (7)

Mä oon kans seuraillut facebookista tota 875grammaa, ja oon niin iloinen että kaikki päättyi lopulta hyvin!

On itellekin tuttua tuskailla raskauden lopussa että tulis nyt jo, ja toinen synnytyksistä on käynnistettykin kun meni niin paljon yli.. Mutta ehdottomasti niin päin parempi, kuin että syntyisi reippaasti etuajassa :((
Raskaus pukee sinua, näytät todella nätiltä. Ihanaa joulua sulle :)

eli hyvä lahja aivan varmasti :) ja viellä kun noista menee se muutama euro kummeille niin kivasti lämmittää mieltä näin joulunaikaan ;)

Aivan! Eli toivon todella että menis mielummin yli kuin alle ainakaan huomattavasti :) mäkin just kävin ihastelemassa pirpanan uutta kuvaa facebookissa, niin söpö tyttö! :) ja kiitos kehuista hirmuisesti. Hyvää joulua sinne myös :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tiitukatriina blogin takana häärää (someriippuvainen) äiti, joka viettää vauhdikasta mamalifeä miesvaltaisessa perheessä. Kahden pojan 03/14 ja 11/16 ylpeä äiti, sekä tulevan insinöörin hääkuumeileva avovaimo. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

 

Ota yhteyttä bloggariin tiitutiiakatriina(at)gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram