Ristiäiskutsut ovat viimein valmiit ja tylsän sadepäivän aikana tiputtelimme ne vieraiden postilaatikoihin, joten nyt on aika näyttää myös täällä minkälaiset meidän pojan ristiäiskutsuista tuli. Mitään ideaa kutsujen ulkonäöstä ei ollut vaan vasta korttipohjia ja muita askartelu materiaaleja ihastellessa kaupanhyllyllä kuva valmiista kutsusta alkoi pikkuhiljaa muovautua. Kova homma näiden näpertelyssä oli, mutta kyllä käsintehty kutsu on aina kiva.

Runo tai joku hauska rallatus on mielestäni mukava lisä ja tykkään liittää kutsuun kuin kutsuun sellaisen, mutta mikä sitten olisi sopiva ristiäisiin? Kait niitä muitakin osuvia runoja löytyy kuin se peppi pitkätossu- rallatus? Ei siinä siis mitään vikaa ole, mutta ei tällä kertaa meille sopiva. Runoja ja rallatuksia etsiskelin netistä , kunnes päädyin runoon mikä täällä blogissa on jo vilahtanutkin vauvan syntymäilmoitus postauksessa. Runoa on sen verran muokattu, että silkkitukka sanan korvaa tietysti punatukka.  Ja sehän meni näin :

 

Kymmenen pientä varvasta, pienen pientä ja somaa. Kymmenen pientä sormea, pienen pojan ikiomaa. Kaksi on silmää, nenä ja suu.
  Oi, kuinka siihen rakastuu.
On kodissa uusi kukka,
  pikkuinen punatukka.
 
 

 
 
Kuvan valitseminen kutsuun oli helppoa, pienet varpaat. Se vaan on niin syötävän suloista, vaikka se lähes jokaisen ristiäiskutsussa nykypäivänä esiintyykin. Pohdiskelin myös jos olisi sormiväreillä painanut pojan jalan tai käden kartonki pohjiin, mutta päädyin mustavalkoiseen valokuvaan.
 


 
Kutsuja väsätessä vierähti useampi tunti, enkä tosiaan niitä tehnyt yhdeltä istumalta. En ole koskaan ollut mikään askartelija, vaikka kodinsisustus juttuja tykkäänkin tuunailla. Nämä kuitenkin onnistuivat hyvin, vain yksi lensi roskakoriin epäonnistuessaan.Sormet syyhyten odotttelen jo muita ristiäisiin liittyviä valmisteluita, ihana päästä juhlimaan ja on mukava kun on taas jotain mitä odottaa.
 
 Mitäs pidätte?


Kommentit (16)

Vautsi!! Tosi hienoja! Mulla ei ikinä riittäis osaaminen saatikka hermot tollaseen näpertelyyn :D ja niin suloiset nuo varpaatkin :)

Anonyymi

Mistä löysit noita vaunutarroja??? Juuri tuollaisia olen hakenut jo kuukauden verran joka puolelta epätoivoisena :ooo

Kiitos:) ! Ja varmasti osaisit, kun nuo kaikki on ihan valmiita juttuja ei tarvii kun mielikuvitusta käyttää ja liimailla sekä leikkailla :)

Itseasissa nyt kun rupesin oikeen miettimään niin nuo vaunutarrat kävin ostaa tiimarista, kun oli kaikki tarjouksessa loppuunmyynneissä ja olin sillon viel raskaana...:) en osaa sanoa nyt et kuka muu vois myydä, kun ei sitä tiimaria sit enää oo..

Anonyymi

Voi itku :( tiimarista olen kuullut muidenkin noita ostaneen, olin jo varma että sä olit löytänyt niitä jostain muualta. Nooh, ei voi mitään :) kiitos kovasti vastauksesta!!

Netistäki yritin metsästää, mutta ei tosiaan löydy mistään.. toivottavasti löytäisit jostain :) noi kaikki muut askartelu materiaalit hankin suomalaisesta kirjakaupasta, siel oli kans paljon tarroja, mut en niitä niin tarkkaan tutkinut :p

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tiitukatriina blogin takana häärää (someriippuvainen) äiti, joka viettää vauhdikasta mamalifeä miesvaltaisessa perheessä. Kahden pojan 03/14 ja 11/16 ylpeä äiti, sekä tulevan insinöörin hääkuumeileva avovaimo. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

 

Ota yhteyttä bloggariin tiitutiiakatriina(at)gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram