Vanhempainvapaan viimeinen päivä tuli ja meni. Äitiysloma loppui ja lapsilukumme on tässä. Kiitos kotiäitivuodet 2013-2017. Tunteeni vaihtelevat haikean ja helpottuneen väliltä. Hirvittää ja helpottaa yhtä aikaa. Itkettää, vaikka odotan tulevaa innolla. Vaikka kotiäitivuodet jäävät pian historiaan tuntuu, että seikkailumme on kuitenkin vasta alussa, ei nimittäin mene kauaa kun pikkuveli ottaa jalat allensa. Se on menoa sitten. Milloin tuo kuopus oikein kasvoi kymmenkuiseksi? Toivottavasti nuo ensiaskeleet ajoittuvat vapaapäivilleni, sillä kuukauden päästä palaan töihin. Näiden kotiäitivuosien aikana on onneksi tullut "lomailtua" töissä, sillä töihin palaamisen kynnys tuntuu toistaiseksi matalalta.

Jäin kotiäidiksi, tai oikeastaan pitkälle sairaslomalle odottaessani esikoistamme loppuvuodesta 2013. Muistan tuon päivän edelleen. Makasin vuokrakotimme keittiön lattialla ja kellotin supistuksia ja aloin todella jännittämään tulevaa. Tuolloin perustin myös äitiydestä kertovan blogini, Baby Showerin. Mahtaakohan siellä ruudun toisella puolella olla vielä Baby Showerin lukijoitakin? Olisi mahtavaa kuulla, jos olette seurailleet lapsiperhearkeamme jo neljän vuoden ajan?

Tämän haikeuden keskellä kuitenkin hymyilyttää, elämä nimittäin helpottaa päivä päivältä. Pojat kasvavat kovaa vauhtia. Isoveli on kotiutunut päiväkotiin ja pikkuveli pääsee sukulaisemme hellään hoitoon. Tottakai tiedän, että tulen kiroaman niitä aamuja kun kiskon lapsia sängystä ja säntään polkupyörällä töihin. Tulen haukottelemaan iltavuoroissa ja viikonloppuvuorot koittelevat meitä kaikkia, mutta muutos on vain kohdattava. 

Kotiäitivuodet opettivat elämään hetkessä ja olemaan kiitollinen siitä mitä on. Jotenkin tuntuu, että kotiäitivuosien aikana tajusin, mitä varten elämä oikeastaan edes on? Aivan mahtavaa, että jaksoimme lähteä tähän rankkaan leikkiin vielä toisenkin kerran. Sisarusrakkaus on tällä hetkellä nimittäin niin käsinkosketeltavaa. Kiitos puolisolleni, vuodet eivät olleet kovinkaan helppoja. Kiitos kaikille ketkä olette kulkeneet rinnalla kotiäitivuosien ajan, apunne on ollut korvaamatonta. Suurimmat kiitokset menevät kuitenkin pojille, ilman teitä näitä vuosia ei olisi ollut. 

Suuret halit myös kaikille someseuraajilleni, kotiäitivuodet olisivat maistuneet ihan pahville ilman teitä! On ollut mieletöntä jakaa kotiäitiyden ilot ja surut kanssanne. Ja mitä viidenteen blogi vuoteen tulee niin tarkoitukseni olisi kyllä jatkaa. Saa nähdä minne väliin kirjoittelun sujautan? No onneksi tätä "monitoimikoneena" olemista on tullut harjoiteltua jo nelisen vuotta. Ei kai se sen vaikeampaa ole kuin hampaiden pesun, ruoanvalmistuksen, imuroinnin ja itkuisen lapsen hyssyttämisen yhdistäminenkään? En selvästikään taida oikein itsekään tietää mihin olen ryhtymässä. Sen näkee sitten, syssymmällä. On aika lähteä puskemaan kohti uusia tuulia haikein ja helpottunein fiiliksin. Tsemppiä kaikille saman uran valinneille. Maailman paras ja palkitsevin työ, vaikka se vaippaan törähtänyt tortun maku eksyy välillä suuhunkin.  

Joko siellä on kotiäitivuodet ohitse vai kenties vasta aluillaan? Millaiset muistot kotiäitivuosista jäi? Kuulutko niihin, ketkä voisivat jatkaa kotiäitiyttä loputtomiin vai kaipasitko jo töihin? 

 

Kommentit (4)

Tiitukatriina
Liittynyt23.10.2015

Sinä ihana olet jaksanut monta vuotta seurailla ja kommentoida. Mahtavaa, että saat pian itsekin kokea elämän mullistavan äitiyden, super onnellinen olen puolestasi ❤️

P.s tulipas hyvä mieli kun luin pari postausta kommentteineen sun blogista ja bongasin sieltä kommentin jossa kerroit lukevasi kahta mammablogia ja toinen oli meikäläisen!

nooramau

Täällä kanssa yksi baby shower-lukija :) harvemmin tulee kommentoitua mutta hiljaisena lukijana oon ollut varmaan melkeinpä alusta asti. En muista mistä sun blogin alunperin bongasin, ehkä Sallan blogin kautta tai joltain yhteiseltä facebook-kaverilta. Odotan innolla että päästäis osallistumaan kahvikerhoon!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tiitukatriina blogin takana häärää (someriippuvainen) äiti, joka viettää vauhdikasta mamalifeä miesvaltaisessa perheessä. Kahden pojan 03/14 ja 11/16 ylpeä äiti, sekä tulevan insinöörin hääkuumeileva avovaimo. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

 

Ota yhteyttä bloggariin tiitutiiakatriina(at)gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat