Kuva: Suvi Reijonen

Hei te ihanaiset blogini lukijat tai vain vaivihkaa blogini pariin eksyneet. Olen palaamassa pisteeseen A, sinne josta lähdinkin omin päin blogien ihmeelliseen maailmaan. Teen muutostyötä paraikaa ,joten kaikki ei ole vielä valmiina. Maltathan odottaa.

Kirjoitan jatkossakin välillä sydän verellä lapseni kuolemasta, ikävästä ja surusta. Välillä taas viljelen mustaa huumoria räkä poskella. Mitä se elämä onkaan kun opiskelee sairaanhoitajaksi, lapset kasvaa ja arki soljuu eteenpäin.

Edelleen syy kirjoittaa ootte te, vertaistuki ja toki oma hyvinvointini. 

Minut löydät jatkossakin Terkuin Ninni -blogista., vaikka alusta muuttuu, niin toivottavasti jutut ei.

Terkuin Ninni ❤️

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ei me tilattu kehitysvammaista ja hyvin sairasta lasta, mutta semmoinen saatiin. Ja sit hän kuoli, pienenä. Sit saatiin lainalapsi, vaikkei tilattu. Kuinka se meidän uusioperhearki nyt sitten pyöriikään, kun kotoamme löytyy ennestään kaksi tyttöä, invaliditeetin omaava mies, leijonaemo ja sijaislapsi.

Vahvoja tunteita, arjen selviytymistä, rankkoja aiheita, mustaa huumoria, syvää rakkautta. Se on sitä, meidän arkea.

terkuinninni@gmail.com

 

Teemat

Hae blogista