Muistan omasta lapsuudestani mummoni monivärisen, osin kullanhohtoisen nappirasian, joka kätki sisäänsä lukuisia aarteita. Pienet sormeni etsivät kauniita värejä, kiehtovia muotoja ja yksittäisiä ihanuuksia. Mummoni oli monipuolinen ja taitava käsityöihminen ja hän piti paljon myös askartelusta.

 

Hän asui vaarini kanssa kotimme, maalaistalon, yläkerrassa. Kipaisin vinttiin kymmenet kerrat päivässä ja lähes poikkeuksetta mummoni istui tekemässä jotakin käsityötä. Hänen kanssaan kävin kansalaisopiston savityökurssilla jo ennen kouluikääni, värjäsin kotirannassamme villalankoja luonnonmateriaaleilla ala-asteikäisenä ja askartelin joulukortteja yön pimeinä tunteina. Ja joka kerta vinttiin pinkaistessani ihastelin portaikossa olevia isoja nappitauluja, jotka mummoni oli saanut tuttavaltaan.

 

Napit ovat siis olleet aina mun heikkous. Eikä omena ole kauas puusta pudonnut, nappien lajittelu ja niistä askartelu ovat meidän tyttöjenkin toivotuimpia lempijuttuja askarteluhuoneessa.

 

 

Meillä on tehty lukuisia nappitauluja. Ensin yksi, jos toinenkin norsu, heti sen jälkeen sydämiä, perhosia ja ties mitä liskoja. Tehtiin kolmisin kotona ollessamme, pikkusiskon nukkuessa, serkun käydessä ja pyydettiin mukaan monet lapsikaveritkin. Tehtiin arkena, tehtiin viikonloppuna.

 

Idea on todella helppo. Canvaspohjalle tai vahvalle kartongille liimataan haluttuun muotoon leikattu paperi, esimerkiksi se norsu tai perhonen. Sitten vain paljon liimaa päälle ja nappeja, yhteen tai kahteen kerrokseen. Jos haluaa sommitella sisustuksellisen kauniisti, voi etukäteen yhdessä lapsen kanssa lajitella nappeja värisävyittäin tai sitten antaa lapsen olla juuri haluamallaan tavalla luova ja poimia juuri ne napit, jotka hän itse haluaa.

 

 

 

Kaunis ja erilaisen huomiota herättävä nappitaulu on muutoinkin askarteluna loistava, sillä sopii toteutettavaksi taaperoikäisestä alkaen heti, kunhan vain napit kädessä pysyvät ja on jonkinlainen taito laittaa niitä osoitettuun paikkaan. Meillä tytöt ovat tehneet näitä jo reilun vuoden ikäisestä, joten kokeilemaan vain! Varautukaa, tästä saattaa tulla teilläkin hitti.

 

- - - 

Teehetkien koti on blogi, joka avaa kurkistuksia perhearkeen 3-vuotiaan ja 5-vuotiaan tytön kotona. 

Blogin takaa löytyy lähes nelikymppinen Marika. Äiti ja vaimo, ystävä. Teetä ja kirjoja rakastava askartelija ja aktiivisesta tekemisestä pitävä ennakkoluuloton tutustuja. Ikuinen maailmanparantaja, joka uskoo, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Opintovapaalla asiantuntijatyöstään alkuvuoteen saakka, jolloin edessä on tasapainottelu työn ja perheen yhdistämisessä. 

Liitythän mukaan seuraamaan arkeamme Facebookissa tai kuvatarinoin Instagramissa

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu