Mökki-illat meren äärellä. Villasukat, myrskyävä meri ja viimainen tuuli - ja pino vain muutaman kerran luettuja lastenkirjoja.

Tänä kesänä ollaan saatu mökille seuraksemme useita ystäväperheitä ja samalla vierailujen lomaan on jäänyt mukavasti leppoisan suunnittelematonta aikaa. Kuopus tarttuu tällöin useimmiten kirjaan, esikoinen taas ehdottaa kalastamista tai uppoutuu nukkeleikkeihin. 

Mökkilukemisiksi ollaan kotoa pakattu poikkeuksetta reppu täyteen lastenkirjoja. Näistä on ajatuksia herättänyt erityisesti Virtaset-sarja.

Virtaset huvipuistossa / Anneli Kanto & Noora Katto (Karisto, 2018)

jatkaa Virtasten perheen arjen tarinoita tällä kertaa huvipuistoreissulla sarjan kymmenennessä kirjassa.

Perheen lapset lähtevät odotetulle kesäreissulle huvipuistoon. Kolmevuotias Kastehelmi ei pääsekään pituusrajan takia jokaiseen toivomaansa huvipuistolaitteeseen isompien sisarustensa tavoin ja pahoittaa siitä mielensä. Uhmaikäinen ja itsepäisen rohkea tyttö päättää lähteä karkuteille. 

Kirjassa käydään läpi laajalla skaalalla niitä lapsiperheen tunteita, mitä huvipuistoreissu herättää: odotusta ja malttamattomuutta, pettymyksiä, vanhempien hirvitystä rahankulutuksesta ja kieputusten aiheuttamaa pahoinvointia. 

 

Kun Virtasia on luettu useampana kirjana, ne eivät enää hätkähdytä kuten aiemmin. Silti hahmojen poikkeuksellinen ilmeikkyys ja ääri-ilmeet terävin hampain pistävät silmään. Laitan tämän aikuismaisuuteni piikkiin, sillä lapset eivät hampaita saati kärkkyyttä noteeraa.

Kirjassa rakennetaan tarinaa, jossa lasten on oltava kilttejä useat viikot ennen suunniteltua matkaa, että he ylipäätään pääsevät huvipuistoon. Kullakin lapsella on oma täytettävä vastuunsa kotitöissä ja kolmevuotiaalta Kastehelmi-kuopukselta edellytetään erityisen hyvää käyttäytymistä. 

Se, että lapsi saa elämyksen uhkailemalla ja kiristämällä, särähtää korvaan. Vaikka saatan arjessa itsekin sortua vaihtokauppaneuvotteluihin "tämä toteutuu vain, jos ensin toteutuu tämä", en osta kirjassa esitettyä tapaa. Sitä, että kivan yhteisen elämyksen takaa löytyy tietynlainen varuillaanolo. 

Samoin useamman kerran palataan huvipuistoreissujen kalleuteen ja pihistelyyn. Isä kauhistelee huvipuistolippujen hintoja ja lasten valitessa jäätelöt, todetaan, ettei tällä kertaa pihistellä. Jokainen vanhempi tietää, että huvipuistoreissulla on hintalappu. Useimmiten useamman satasen. En silti tiedä, jos se on asia, josta tarvitsee keskustella alle kouluikäisen kanssa, jolle nämä kirjat on suunnattu. Halutaanko kirjalla suunnata lasten ymmärrykseen taloudenhallinnasta, vai mikä on päämäärä?

Virtanen-kirjasarja sivuaa kuitenkin elävällä tavalla meistä jokaisen arkea; milloin pelätään pimeää, virvotaan ja suunnitellaan pääsiäistä tai mennään huvipuistoon. 

 

Ajatustenherättäjinä Virtasten kirjat kyllä toimivat kirja toisensa jälkeen. Se, että aikuisellekin jää lastenkirjasta ajatuksia, joiden kautta pohtia omia kasvatusperiaatteita, lienee arvokasta sinänsä. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu