Jokohan olisi se aika, jolloin uskaltaisi edes hipihiljaa kuiskata kesän tulleen ja tuoneen mukanaan auringon ja lämmön?

 

Viime viikkojen ja kuukausien sadepäivinä lapset ovat viihtyneet paljon sisällä askartelemassa ja maalaamassa. Näinä kauniina aamuina etenkin maalaamisesta valtavasti pitävä kaksivee on joutunut selkeästi valintatilanteen eteen, kun toisaalta tekisi mieli kirmata ulos aamuaikaisesta iltapalaan saakka ja toisaalta haluaisi viettää sen hetken maalaustarvikkeiden äärellä.

 

Kesän ja taiteelliset puuhat voi toki kivasti yhdistääkin. Siirrettiin näet pikkutaiteilijalle maalauspöytä puutarhaan.

 

Samalla kokeiltiin tekniikkana vesivärin valuttamista alaspäin pöytään roikkumaan kiinnitettyä paperia pitkin. Toimi - ja kokeilussa tuli kivalla tavalla esille värien sekoittumiset.

Seuraavaksi maalataan ulkona joukko kiviä leppäkertuiksi, perhosiksi, pöllöiksi ja barbapapoiksi. Ideoita hahmoihin ollaan jo mietitty ja kiviä on kannettu taskunpohjien aarteina kotiin useammallakin viime päivien luontoretkellä. Ulkoaskartelupisteessä puuhastelut siis jatkuvat. Mahtavaa, kesä on edes hetken täällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu