Päivä, jona haluaisit painaa stop-nappulaa ja valita pikakelauksen takaisin aamuun. 
 

Tai kuin leffassa - antaa näyttelijöille uuden roolin, jossa tauottoman kinaamisen ja mököttämisen sijaan hymyilyttäisi. Oltaisiin sovussa. 

 

Väärän jalan aamu. Päivä. Usein näin alkaneena iltakin.  

 

Aamu, jolloin harmittaa suihkusaippuapullon korkki, joka ei ensiyrittämällä aukea. Sisko, joka käy pussaamassa aamusuukot poskelle silloin, kun silmissä on vielä unihiekkaa. 

Ei lettejä, ei pompuloita hiuksiin. Ei tietenkään, peikkona päivään. 

 

Päivä, jolloin mikään leikki ei suju sisaruksilla yhdessä eikä erikseen. Toinen valitsee juuri ne lelut, joita toinen sinä hetkenä toivoisi. Tai ehdottaa leikkiä, mikä ei kiinnosta. Tietenkään. 

Ai niin, ja ne ulkohousut, joita ei tahtoisi pukea pakkaseenkaan. Hanskoista puhumattakaan, mutrut ja hankalat. Vääränvärisetkin. Riippumatta siitä, mitkä kymmenistä valitsee. 

Pyyhin hikihelmiä otsaltani ja kiristelen hampaitani. Puolisoni harvasanaisista vastauksista ja eleistä näen, että hän tekee samoin. Miettii, miten väärän-jalan-kierteen saa katkeamaan. Meistä kummankaan siinä onnistumatta. 

 

Ilta, jolloin hammaspesu venkoiluttaa, eikä tekisi mieli pukea pyjamaa. Ammeessakin saa leikkiä liian vähän aikaa, vaikka iho on jo ihan ryppyinen vaahtomeren keskeltä sukeltaessa. Iltapalan aikaan croissant ei maistu, eikä päärynää ole hedelmävadilla juuri sinä iltana, kun sitä toivoisi.  
Peitonreuna on kurtussa ja uninalle hukassa. Liian vähän valoa huoneessa. 

 

Hyvien öiden jälkeen huoneesta kuuluu heleä lapsen ääni: "Yks juttu vielä. Tänään on ollut hyvä päivä. Tykkään susta." 

Kuulen, kun lasten isä naurahtaa epäuskoisesti. Pyytää lasta toistamaan sanomansa. "Mä sanoin, että tänään on ollut hyvä päivä. Kai sä sen kuulit?" 

 

Kun välillä kuulee sanottavan, ettei tärkeintä ole matka vaan määränpää, niin olisiko tämä sitten sitä? Määränpäässä oloa hyvillä mielin. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu