Ystäväperheeseemme syntyi jokunen viikko sitten vauva. Pieni tuhiseva prinsessa, jota sylissä pitäessä aika katoaa. Pieni tuleva kummityttömme. Vauva, joka toi mukanaan keskustelut syntymästä ja synnytyksestä.

 

Tapaamme ystäväperhettämme viikoittain, joten lapsetkin ovat seuranneet raskausaikaa läheltä. Nolostelematta mitään he ovat lapsenomaiseen tapaansa pyytäneet ystäväämme nostamaan paitaansa ja näyttämään vatsaansa, jotta he voisivat silittää vauvaa tai tuntea liikkeet. He ovat pohtineet, miten vauva kasvaa, mistä se saa ruokaa ja miten kauan se oikein on vatsassa.

 

Vauvan syntymän lähestyessä ja etenkin pienen ihmisen synnyttyä meillä on käyty lukuisia keskusteluja siitä, miten vauvat syntyvät. Koska olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että lapsen on saatava tietää asioista totuudenmukaisesti, mutta ikäiselleen kuuluvalla tasolla, sain pyöritellä vastausta hetken mielessäni. Lopulta keskusteluissa päädyttiin siihen, että äidillä on vauvareikä, josta vauvat syntyvät. Jotkut vauvat saattavat myös syntyä vatsassa olevasta vauvaluukusta, jos vauvat ovat esimerkiksi vatsassa vielä syntymän hetkellä pää ylöspäin tai niille tulee vaikka lääkärin määrääminä tosi kiire päästä turvallisesti äidin ja isän syliin. 

 

(Ystävämme toi lainaan lapsuudenkirjansa "Så fungerar din kropp"/ Torgersen & Zahl.Olsen, josta nämä havainnolliset kuvat ;) )

 

Se, mikä oli osin aluksi omaa kiusaantuneisuuttani, olikin neljäveen kanssa kuitattu lähes huomaamatta. Hänelle vastaus riitti, mutta hän sai sen haluamallaan tavalla. Sivuuttamatta, vähättelemättä tai toteamatta, ettei asia kuulu vielä hänelle. Ylipäätään pohdin tuossa yhteydessä, milloin vanhemmalla on edes oikeus todeta lapselle, että tämä asia ei vielä kuulu sinulle, että jutellaan siitä sitten, kun olet isompi / koululainen / aikuinen / whatever-tekosyy. Sitä paitsi tässä yhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla kaikkialta ja pienen lapsen samanikäisillä kavereillakin isommista sisaruksista johtuen paljon enemmän kuin ehkä aina tiettyyn ikäkauteen tarvitsisi, näen parhaaksi kertoa asioista mahdollisimman paljon itse. Erityisesti niistä asioista, joista lapsi luontaisesti kiinnostuu ja kysyy.

 

Tästä synnytysasiasta hän on pohtinut, onko hänelläkin sellainen vauvaluukku, josta vauvat voivat sitten syntyä ja miksei hänen kaveripiirinsä pojilla ole sellaista. Lapsenomaisen luontevasti hän on tosin jatkanut, että pojilla ei voi olla vauvaluukkua, koska niistä tulee isiä ja tytöistä tulee äitejä.

 

Tytöt kuulivat muutama päivä sitten, että toinenkin läheinen ystävämme on raskaana. Eilen nukkumaan mennessään nelivuotias palasi hetkeksi raskauteen: "Äiti, miten ne vauvat menevät sinne vatsaan?" Ehdin jo henkäistä hetken ja todeta, että vauvat syntyvät siksi, että niiden vanhemmat toivovat kovasti niin. Enempää ei tällä erää kuitenkaan tarvittu, kun hän jatkoi, että niinhän mäkin toivoin Annikaa (lempinukkeaan) ja sitten se syntyi mulle. Tämä keskustelu siirtyy siis seuraavaan kertaan.

 

Miten te olette kertoneet lapsillenne siitä, miten lapset saavat alkunsa? Vielä tärkeämpänä pohdintana oikeastaan se, miten kertoa erilaisista tavoista tulla vanhemmaksi? Rakastelun mukavuudesta huolimatta kun aika monet tulevat vanhemmaksi muillakin tavoin keinohedelmöityksestä adoptioon ja jokainen tapa tulla vanhemmaksi on yhtä merkityksellinen.

 

- - - -

Blogiani voit seurata myös Facebookissa sekä lähes päivittäin päivittyvine kuvatarinoineen Instagramissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Kattilakoo
1/6 | 

Pinnalla oleva aihe meilläkin lähipiiriin syntyneiden pikkusisarusten johdosta. Itsekin kovasti pyrin olemaan totuudenmukainen, mutta jotenkin niin hankala avata 4- ja 5-vuotiaille pojille tätä kuviota. Varsinkin, kun tytöt serkkuja lukuunottamatta ovat just nyt jotain ihan hyiyökkamalaa. Toistaiseksi on riittänyt, että vauva alkaa kasvaa vauvasiemenistä, mutta että siihen tarvitaan siemeniä sekä äidiltä että isältä ja lisäksi runsaasti hyvää tuuria. Myös se, että siemenet päätyvät vatsaan useimmiten samaa reittiä kuin mitä vauva sitten tulee ulos, on käyty läpi. Käytännön toteutustavoista ei - onneksi - vielä ole kaivattu selvitystä 😅

Marikainen
Liittynyt16.6.2016

Nuo vauvansiemenet - moni tuntuu käyttävän sitä termiä. Jotenkin sekään ei sovi omaan suuhun, mutta mitä todennäköisimmin juuri saman nappaan käyttöön, kun keskustelunhetki tulee.

Ihan nappiin ei muuten mennyt itsellä sekään, kun kerroin, että vauvareikää tarvitaan oikeastaan vasta sitten aikuisempana. "No mutta äiti, voiko sitä jo nyt lapsena näyttää, että missä se on?" Jätin näyttämättä.

Aina välillä valkoiset ja vähemmänkin valkoiset valheet helpottaisivat.

Vauvansiemenet K-raudasta???
2/6 | 

Kerroin aikoinaan 4 vuotiaille pojallemme, että äidin vatsassa on vauva ja hänestä tulee isoveli. Poika kysyi hetken päästä: Miten se vauva on mennyt sun vatsaan?" Kerroin,että:" Isi antoi äidille vauvansiemenen ja se vauva kasvaa nyt äidin vatsassa. Poika mietti hetken ja kysyi isältään: " Isi hei. Haitko sä ne vauvansiemenet K-raudasta?" Ei jäänyt odottamaan vastausta. Poika nyt 24v, yhden pojan isä... joten tieto, mistä vauvansiemenet tulevat, on jo selvillä.

Mom of three
3/6 | 

Meillä on lapsille tarkoitettu kirja mistä vauvat tulevat. Oli kyllä tosi hyvä ostos ja neiti 5vn kyselyt loppui vauvojen teon suhteen siihen. Ainut vain että neiti halusi ottaa sen tarhaaan mukaan ja valistaa näin myös kavereitaan asiasta 😃.

Marikainen
Liittynyt16.6.2016

Jee, ihan loistava kuulla, että teillä on hyvä suositus kirjasta! Jos ennätät vilkaista sen nimen, haluaisin ehdottomasti meillekin tulevia keskusteluja varten.

Tarhakavereita kannattaa aina valistaa ;) Eihän sitä voi tietää, mitä kukin tietää jo.

kahden äiti
4/6 | 

Meillä poju 4v. :) "kun isi ja äiti rakastaa toisiaan tosi paljon, niin ne saa sit vauvan." Neiti 7v on jo koulussa kuullut kaikenlaista ja tuohon lisänä hänen kanssaan keskusteltu myös siitä, ettei vauvan saaminen ole aina niin helppoa ja välillä joutuu hakemaan lääkäriltä apua, että vauva pääsee mahaan. (Neiti tietää, että meidän lasten odotusta odottaessa on juostu lääkäriltä toiselle ja nautiskeltu pilleri poikineen). ...Ja jos ei lääkkeilläkään voi saada vauvaa, niin aina on mahdollisuus, että adoptoisi lapsen jostain kauempaa. Neidin kanssa ollut puhetta myös kuukautisista ja miksi naisilla kuukautiset on, miksi miehillä ei ole mitään vastaavaa ja mistä syystä äiti piti "vaippaa" housuissa, kun pikkuveli syntyi.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu