Jokaiselle on tärkeää olla tärkeä. 

Kolmevuotiaamme on löytänyt päiväkodin aloitettuaan ensimmäisen oman ystävän. Ikioman ja rakkaan. Ystävän, jonka kanssa kävellään käsi kädessä ja jota halataan aina tavatessa. 

Ystävän, jota vedetään päiväkodin pihalla pulkassa poskien hehkuessa vähintään yhtä paljon innostuksen punasta kuin talvipäivän raikkaudesta. 

Hän on löytänyt ystävän, jonka kanssa peitetään nukke nukkumaan pieneen sänkyyn ja istutaan vierekkäin piirtämässä päiväkodin pienillä tuoleilla.

Hän on löytänyt ystävän, joka on tärkeä ja jolle hän on tärkeä. Pienet kolmevuotiaat. 

 

Hän on saanut ystävän, jonka näkemistä odotetaan joka aamu ja josta jutellaan joka ikinen ilta päiväkotipäivän jälkeen. Siitä, miten laskettiin pulkalla yhdessä vaikka oli ahdasta tai siitä, miten päiväunille mennessä sängyt sattuivat vierekkäin. Siitä, miten tehtiin hiuksiin ponnareita ja lettejä. 

Ystävästään kertoessaan lapsemme nauraa, kikattaa ja innostuu silmin nähden. Hymy on onnellinen, levollinen.

 

Ystävä, jonka lapsemme on itse valinnut. Toinen pieni kolmevuotias.

 

Omanikäisiä ystäviä lapsillamme on ystäväperheiden kautta paljon. Majoja rakennetaan usein ja juoksuaskeleet tömisevät parketilla. Hekin ovat hurjan tärkeitä, mutta suhde heihin on alunperin syntynyt meidän vanhempien kautta. Meidän ystävyytemme on luonut edellytyksiä lastemme ystävyydelle.

Rakkaaksi tulleeseen päiväkotiystävään on suhdetta luotu itse; tutustuttu hissukseen, vilkuiltu vaivihkaa sivusilmällä ja haparoitu yhteisiä leikkejä. Ensin toisen seuraan hakeuduttiin sattumalta, sitten nopeasti määrätietoisemmin ja toistuvammin. He ovat rakentaneet omaa polkuaan, omalla tavallaan. Päiväkodin tukemana.

 

Tänään lapsi toi päiväkodista ystävältään saamansa ystävänpäivätervehdyksen. Posket intoa hehkuen hän vie omansa aamulla, jo päiviä sitten pakatun ja huolella valitun.

Ystävältä ystävälle. Siinä on jotakin liikuttavaa. 

 

Jokainen toivoo omaa ystävää. Kenelle Sinä olet tänään tärkeä?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti ja sielunkumppanin vaimo. Asiantuntijatyöstä opintovapaalla, toisenlaista arkea.

Sormet kimalleliimassa, keittiössä makujen matkassa, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marikainen -

Blogiarkisto

2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu

Instagram