Klovneriaa, jongleerausta, tanssia ja taikuutta, rakkauden akrobatiaa. Ja onneton klovni. 

Tänä vuonna Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkuksen teemana oli rakkaus. R-A-K-K-A-U-S. Mikä puhututtaisikaan meistä jokaista yhtä paljon. 

Kaapelitehtaalla majapaikkaansa pitävä Hurjaruuth oli meidän perheelle ennalta vieras. Talvisirkuksen olin kuullut mainittavan, mutten tiennyt, mitä odottaa. Nyt tiedän - ja tulevina vuosina myös odotan! Yllätyin kuullessani, että esityksen näkee n. 30 000 katsojaa vuosittain. 

Miten paljon liikettä ja moninaista vaihtelevuutta olikaan pystytty yhdistämään parituntiseen. Talvisirkuksen esiintyjät ovat toki kansainvälisiä, monipuolisia ja taitavia sirkusartisteja, joten heiltä oli lupakin odottaa näyttävää nykysirkusta. 

Cupido jousineen ja nuolineen hääräsi lavalla välillä siihen malliin tättähääränä, että omalta eläytymiseltäni pelkäsin hänen jousipyssynsä nuolen suuntaa.

Rakkautta oli ilmassa myös suuntaa näyttävän rohkeasti homohäiden myötä. Cubidon nuolesta saikin osuman oman rakkautensa kohdetta etsivä onneton klovni, joka löysi rakkaansa eturivin yleisön joukosta. Miten aitoa heittäytymistä muuten häneltä, perheenisältä, joka ensiempimisensä jälkeen laittoi kaiken peliin ja lähti leikkiin mukaan. 

Talvisirkuksen lavastuksessa oli tartuttu väreihin. Kattoon ripustetut himmelimäiset valot olivat levollisuudessaan vastapaino monien yksityiskohtien kirjavalle, mutta kiehtovalle viidakkomiljöölle. 
"Onpas paljon kauniita ruusuja", sai erityisen upea, lähes lattiankokoinen punainen ruusupeite vieressäni istuvan kuusivuotiaan huokaamaan. 

Talvisirkus toimi hyvin myös perheemme alle kouluikäisille katsojille. He nököttivät ystäväperheemme samanikäisten lasten vieressä tarkkaavaisesti seuraten. 

Tosin kun alussa olivat vastakkain tummiin ja värikkäisiin pukeutuneet lintujoukot keskinäistä taisteluaan käyden, mietin hetken, olenko varmasti tuonut lapseni oikeaan esitykseen. He eivät kuitenkaan tunteneet taistelusta välittävän, vaan seurasivat pikemminkin kiinnostuksella jatkuvaa liikettä.  


Show alkoi toinen toistaan näyttävimmillä esityksillä. Vaikka esitys oli vahva alusta loppuun, jäi alun taitavien esitysnumeroiden takia väliajan jälkeinen osio hieman vaisummaksi. Seurattavuus ja mielenkiinto säilyi silti läpi esityksen, ja loppuaplodien aikaan olisi toivonut vielä muutamia lisäminuutteja. 

Kaapelitehtaan ainutlaatuisessa miljöössä olisi koko perheen kulttuurielämykseen uppoutunut pidemmäksikin aikaa. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu