”Kuvat olivat puhtaat. Jo seitsemän vuotta”, päivitti tuttava kuulumisiaan Facebookiin.

”Pelkäsin, etten saisi jatkaa elämää. Pelkäsin, että lapseni menettävät äitinsä,” kirjoittaa omasta rintasyöpäkokemuksestaan Lakatut varpaankynnet-blogia pitävä työkaverini Kaisa.

”Viisi kirjainta mitä en olisi koskaan halunnut kuulla. Syöpä. Miten tästä eteenpäin?”, purki ajatuksiaan samana iltana kolmas.

 

Päivitykset pysäyttivät. Facebookin pääosin kevyt hömppäuutisfiidi tuntui yhtäkkiä kovin raskaalta. Toisten huoli tuntui sisimmässä. Takaraivossa jyskyttävä pelko, jonka kai lähes jokainen nainen voi allekirjoittaa. 

 

Miten helppoa onkaan tuudittautua siihen ajatukseen, ettei itselle tapahdu mitään pahaa. Kääriytyä vaaleanpunaiseen pumpuliin ja hypätä kuplaan. Tehdä suunnitelmia vuosien ja vuosikymmenten päähän, ladata odotukset eläkevuosiin. Haaveilla sitten-kun-elämästä sen sijaan, että miettisi, miten tehdä juuri tästä hetkestä paras. Ainutlaatuinen ja muistamisen arvoinen. 

 

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 naista. Heistä puolet alle 50-vuotiaita, kuten tuttavistani jokainen. Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään. Jotkut sitten-kun, monet nyt.

Rintasyövästä parantuneet kertovat elävänsä elämää kontrollista kontrolliin ja tuntevansa hengityksen salpaavaa epävarmuutta kontrolliajan lähestyessä. Lamaantumista. Vaikka parantuneen elämä on alkanut kantaa ja arki asettunut uomiinsa, on jotakin jäänyt pysyvästi muistiin. Se, että hetken pelkäsi menehtyvänsä. Tiedän, miltä se tuntuu, vaikken rintasyöpää tunnekaan. 

 

Toisaalta on luotettava, että elämä kantaa. Että on terve, kunnes toisin todistetaan.

On elämä ennen diagnoosia ja elämä diagnoosin jälkeen. Kaksi eri elämää ja välissä hetki, jona kaikki tuntui pysähtyvän. "Kaikki on hyvin. Juuri nyt. Ja se riittää: olemme samalla viivalla, sillä kaikilla meillä on vain tämä hetki", kirjoittaa Kaisa.

Tämä hetki. Miten merkityksellinen se onkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu