”Sinne tielleen jäi, erikoisempi LOL-nukke”, huokasi alakoululaisen äiti useamman päivän selvittelystä lapsensa leluvaihtoon liittyen. "Sovittiin, että he ostavat uuden, eikä enää ole lupaa lelujen vaihtamiseen." 

 

Lelujenvaihto on taas POP alakouluikäisten, mutta myös eskari-ikäisten keskuudessa. Vaan miten suhtautua siihen, että lapsi haluaisi vaihtaa lelujaan ja milloin vanhemmat puuttuvat asiaan?

"Meille jäi käteen pelkkiä tavallisimpia Poke-kortteja. Isommat osasivat vaihtaa harvinaisuudet hyvin perustein.” 

Lapset ovat nopeita oppimaan ja oivaltamaan. Erityisesti silloin, jos heillä on johonkin asiaan palo - kuten keräilykorttisarjan täydeksi saamiseen. Harvinaiset kortit toki edellä. Siinä, missä toinen tietää ja tuntee, vähemmän ymmärtävä helposti luopuu. Erikoiskortin sijaan käteen jää mustapekka. "Muksua ei kyllä yhtään haittaa, ei taida edes ymmärtää. Tykkää vain, kun saa selata kansioitaan isompien kanssa." 


Asioilla on myös lapsille erilainen merkitys kuin tavaran hankkineilla vanhemmilla taloudellisesta näkökulmasta. Miten monta tarinaa onkaan kalliimman lelun vaihdosta kauniiseen, sillä hetkellä kiinnostavaan, mutta varsin edulliseen.

Moni lelu, jolla on vanhemmille tunnearvoa esimerkiksi sen antajan takia, voi olla lapsen mielestä joidenkin leikkien jälkeen – jopa alusta alkaen - tylsä. Kaveria se kuitenkin kiinnostaisi ja tarjolla olisi omaa lasta enemmän kiinnostava vaihtoehto. Painotetaanko hampaat irvessä isomummon tai kummin hankkiman lahjan tunnearvoa, piilotetaanko leikkimättä jäävä lelu kaapin kätköihin vai hyväksytäänkö vaihtokauppa mukisematta? 


En haluaisi tuntea tunnesidettä tavaraan, enkä ajatella asioita eurot silmissä, vaikka materialistiksi tunnustaudunkin. En silti pidä lainkaan tästä lasten itsenäisestä lelujen ja tavaroiden vaihtoajatuksesta.

Kun ostan lapselleni lelun, hankin sen nimenomaan hänelle. En hänen hyvälle ystävälleen tai naapurille. Ostan sen, koska haluan ilahduttaa juuri häntä. 

Entä ellei hän siitä välitä, tai ainakin hetken kuluttua toinen lelu - se kaverin oma - kiinnostaa vielä enemmän? Tuleeko silloin mennä vanhemman ehdottomuus edellä vai antaa lapsen tehdä itsenäisiä päätöksiä? Minkä ikäinen lapsi niitä pystyy ylipäätään tekemään?


Leluvaihtojen osalta meillä on tehty tässä vaiheessa lasten kanssa hyvinkin mustavalkoinen sopimus. Yksiselitteinen ei, koskien lelujen vaihtoa missä tahansa tilanteessa.

Heidän kanssaan on keskusteltu, vaikka näitä tilanteita onkin tullut vasta muutamia. Perusteltu, että jokaisella lapsella on omat lelunsa ja niistä on pääasiallisessa vastuussa lapsen oma perhe. Meillä ollessa voi leikkiä millä tahansa lelulla, mutta toisen kotiin ei viedä mitään. Toisen kotoa ei myöskään tuoda mitään ilman, että vanhemmat ovat asiasta tietoisia. 

Kerjäämistilanteisiin olen neuvonut vastaamaan yksiselitteisesti ei, ja sanomaan, että näin on perheessä sovittu. Olen kuitenkin kertonut, että he voivat mielellään painaa kavereiden toiveita mieleen - josko niistä löytyisi tulevien synttärikutsujen lahjaideoita.

 

Kyllä, kaikenlainen vaihtokauppailu kuuluu tiettyyn ikään niin pojilla kuin erityisesti tytöillä. Ei, en ole unohtanut, miten kutkuttavaa oli omassa lapsuudessanikin vertailla välitunnilla koulun pihalla vielä uutuuttaan hohtavia lyijykyniä tai tarra-arkkeja. Tai vanhoja postimerkkejä. Ehdottaa luokkakaverille vaihtokauppaa ja sopia uudesta yksittäisestä koristevihon sivusta omaan kokoelmaan.

Keräilykulttuuri oli kuitenkin silloin hyvin toisenlaista. Pienempää ja edullisempaa. Ei useiden kymppien LOL-nukkeja, satojen korttien keräilysarjoja erikoiskortteineen tai isompien lelujen vaihtamista. Tän lelunvaihtoasian kanssa en ole ollenkaan sujut. 


Miten asia on teidän perheissänne ratkaistu? Saako leluja vaihtaa ja jos, millaisin sopimuksin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Poke-kortit yms keräilykortit on tehty vaihdettaviksi, joten niitä saa vaihtaa. Samoin esim. Hachimalseja, joita tulee yllätyksenä munasta ja saatat saada kaksi samanlaista. Niitä voi vaihtaa toiseen Hachimalsiin.
Muita leluja sen sijaan ei, eikä esim. Hachimalsia vaikka scleich-eläimeen, koska siinä tulee juuri se, ettei lapset ymmärrä tavaran arvoa.
Ehdoton ei on Legojen vaihto! Haluan, että paketit säilyy kokonaisina ja on koottavissa uudestaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu