Häät aikuisvieraiden arvokkuudella ja mahdollisilla kuohuvilla illan hämärtyessä vai juhlapäivä, johon lapset osallistuvat mekonhelmat tuulessa kohoten? 

Nämä viikot – kesähäiden suosituimmat – synnyttävät poikkeuksellisen paljon keskustelua. Voiko hääpari hääkutsussaan toivoa, että juhlan kutsuttuina ovat vain aikuiset?

 

Ensimmäiset pahoittavat mielensä jo kutsun saapuessa. Kuka kehtaakaan lähettää kutsun, jossa lapsia ei huomioida. Hehän ovat tämän maan tulevaisuus ja toivo, joiden ympärillä tämän maailman on pyörittävä. Jokainen pikkutyttö haluaa nähdä kauniin morsiamen ja pukeutua omaan tyllimekkoonsa. Sitä paitsi, mihin me edes ne lapset saataisiin pitkän päivän ajaksi. He työntävät puhisten kutsun lipaston laatikkoon ja sopivat samalle päivälle kalenteriin muuta. Syvin sydämin loukkaantuneina siitä, että juuri heitä syrjittiin.  

Kai meidän lapset voivat silti tulla, kun ne osaavat istua kauniisti, käyttäytyä ja ovat tarvittaessa tottuneita valvomaankin keskiyön tunneille, yrittävät toiset neuvotella. Että vaikka nyt vähän väsyneinä juoksisivat, niin sehän on vain lasten tapa. Sitä paitsi sehän on juhlissa olevien aikuisten tehtävä katsoa, ettei juhlajuomienkaan nauttiminen karkaa sellaiseksi, ettei lasten silmille sopisi. 

”Aikuisjuhlat tällä kertaa”, tuumivat kolmannet. He tietävät lastenhoitajan löytämisen haasteen, mutta lähtevät heille tärkeän hääparin toiveesta sitä järjestämään. Sitä paitsi yhteistä aikaa kaksinkin on ollut aika vähän, ehkä tässä illassa on hetki sille.

 

Onko hääjuhla hääparin juhla ja siksi yksinomaan heidän näköisensä? Vai tuleeko ajatella, että se on juhla, joka järjestetään vieraita ajatellen ja siksi erilaiset tarpeet huomioiden? 

Onko lapsettomankin parin hyväksyttävä lapsivieraiden riemunkiljahdukset kirkon käytävillä tahdon-sanojen aikaan, sillä häät ovat onnellisena tapahtumana nimenomaan niitä kauneimpia perhetapahtumia? Saako hääpari, jolla on jo lapsia, esittää kutsun lapsettomista häistä? Kenen elämäntilanteella ja toiveilla on eniten merkitystä? 

 

Miten teidän häänne vietettiin tai miten vietettäisiin, jos juhlat olisivat vasta edessä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (7)

Vierailija

Itse sanoisin, että omiin häihin saa päättää vaikka kutsua ainoastaan 25-38 -vuotiaat ja kysyä ihmisiltä henkkareita ovella. Häissä parin tavalla.

Onko ikärajojen laittaminen kivaa? Ei tietenkään. Häissä kuitenkin meininki on usein se, että jos yhden poikkeuksen tekee, pitäisi niitä tehdä kaksikymmentä lisää. Ja toinen mokoma toisen suvusta. Kohta huomataan, että budjetti on pamahtanut kattoon, ja suunnitelmissa pitää miettiä "entäs lapset". Yksikään lapsi ei varmastikaan kutsun puuttumisesta verisesti loukkaannu.

Ystävä

Tuo on ihan ok, että vietetään lapsivapaita häitä, mutta tuttavani sai hiljattain häihin kutsun, jossa luki, että kutsu on yhdelle. Tuttavallani on avopuoliso, jota siis ei kutsuttu. Ei kuulemma ole itsekään sitten häihin menossa. Mielestäni todella epäkohteliasta hääparilta.

Vierailija

Tottakai jokainen saa kutsua häihinsä juuri ne ihmiset, ketkä haluaa. Ei siinä muilla ole mitään sanomista. Siitä huolimatta, että ymmärrän tämän, täytyy sanoa, että kyllä minua vähän harmitti, kun tälle kesälle saimme kutsun lapsettomiin häihin, sillä tiesin jo etukäteen, että lapsen saaminen hoitoon ei tällä kertaa tule onnistumaan, joten vähintään minä jään lapsen kanssa kotiin. Se on vaan myös hääparin sitten hyväksyttävä, että lapsettomat häät saattavat rajoittaa sitä, ketkä pääsevät paikalle. Toki sekin aiheutti lähipiirissä hieman kummastelua, että joitain lapsia oli kuitenkin kutsuttu paikalle, luultavasti ihan siksi, että ovat läheisempiä hääparille, mutta eivät kuitenkaan olleet esim. sisarusten lapsia tms. Säästäähän siinä toki myös, kun vähemmän porukkaa.

Vierailija

Olemme omat häät vietetty aikuisten (ja parin teini-ikäisten serkkujen) kesken. Silloin ei ollut omia lapsia ja tuntui että meille olisi vähemmän stressiä jos ei tarvi miettiä lapsillekin sopivaa ohjelmaa illalle. 

Oltiinkin juuri toisessa häissä jossa oli toivottu että lapset eivät tulis mukaan, mutta kutsussa sanotiin että jos hoidon järjestäminen on hankalaa, niin saavat kyllä lapsetkin tulla. Olihan se lapsille aika tylsä juhlaa varmasti, kun ei ollut mitään tekemistä heille. 

Mielestäni häät pitäisi olla juuri hääparin toiveiden mukaisesti. Huomioon kuuluu ottaa vieraiden ruoka-rajoitukset, mutta muuten sanoisin, että jokainen oman tyylin mukaisesti

Morsian 2016

Me kutsuimme lähimmät lapset eli sisarusten lapset ja kummilapset. Jos olisimme kutsuneet kaikki lapsineen olisi paikalla ollut noin 200 henkilöä, niin isoa tilaa ei löytynyt meidän paikkakunnalla ja tarjoilun järjestäminenkin olisi ollut haaste. Tai sitten olisimme joutuneet jättämään kutsumatta hyviä ystäviä sen vuoksi että jokainen serkku olisi saanut lapsensa mukaan. Hääpari päättää millaiset juhlat haluaa! En ymmärrä miksi siitä pitäisi loukkaantua. Jos nyt saisin kutsun lapsettomiin häihin ja lapselle ei löytyisi hoitajaa niin minä tai puolisoni voisi osallistua häihin riippuen kumman ystävä on kyseessä. Ei siinä ole mitään ongelmaa!

Morsian10

Itse en kyllä loukkaannu hääparin toiveista omassa juhlassaan. Päivähän on heidän ja he tekevät siitä näköisensä.

Omat hääni olivat lapsettomat ja siihen kaksi syytä.
Ensin juhlat oli ilta painotteiset ja alkoholi tarjoilua oli heti ruokailun jälkeen enkä halua lapsia ja alkoholia samaan juhlaan.
Toiseksi budjettimme oli pieni ja kun myös pienten vieraiden osallistuminen maksaa niin mielummin mahdutimme budjettiin mahdollisimman paljon läheisiä aikuisia kuin että ystävien lasten vuoksi olisi pitänyt karsia aikuisia vieraita.

Äiti vm. 70

Eka kierros meni kahen todistajan voimin. Toisella kieroksella oli uusperhe mukana eli neljä lasta ikähaarukka 4 v. - 25 v., vävy ja morsiuspari. Koko perheen juhla jos kerta juhlitaan isommin 😍 Ite saa vieraat päättää tulooko tenavat mukaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu