"Oppivelvollisuus alkaa…", tavaan hitaasti rivejä postilaatikkoon saapuneesta kirjeestä, esikoiselleni osoitetusta. "Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu…" toistuvat rivit kaupungin logolla varustetulla kirjepaperilla. 

Kirjettä lukiessani vuorottelevat ilo ja haikeus, yhtäkkinen tarve tarrata tiukasti kiinni juuri elettävään hetkeen ja tallettaa kaikki kauniit muistot vielä kuljettavasta varhaiskasvatuksen polusta sekä samanaikainen halu kurkistaa jo tulevaisuuteen ja raottaa koulun ovea edes vähäsen.

 

Tammikuu tuo kouluun ilmoittautumislomakkeet syksyllä ensimmäisen luokkansa aloittavien lasten koteihin kautta maan. Se siirtää heti vuoden alussa ajatukset jo tulevaan syksyyn – muutokseen.

Lapseni odottaa jo innolla kouluun pääsyä. Sanassa "koululainen" on hänen korvissaan jotakin suurta ja hienoa. Itsenäisyyttä ja osaamista, uskon. 

 

Lapsemme käy eskaria lähikoulunsa yhteydessä, samassa koulurakennuksessa. Pihassa hän näkee päivisin lähes 500 alakoululaista, jotka kiipeilevät telineillä, pelaavat pelejä ja kellon soidessa kipaisevat tunneilleen ison koulun uumeniin. 

Hänelle koulun piha on tuttu, sillä he kiipeilevät samoissa telineissä ja kulkevat ruokalaan samoja kivilaattaisia käytäviä kuin koululaisetkin. Heidät on kutsuttu askartelemaan kakkosluokkalaisten kanssa ja seuraamaan koko koulun Lucia-juhlaa. Hän leikkii iltapäivisin iltapäiväkerholaisten kanssa, edellisvuoden eskarilaisten. 

Pian hän astuu noista ovista sisään koululaisena, huomaan ajattelevani. 

Hyppy eskarilaisesta ekaluokkalaiseksi tuntuu isolta, vaikka tiedän hänellä olevan siihen jo eskarinsa puolesta hyvät valmiudet. Eteenpäin menemiseen. Hänen eskarivuotensa on ollut täynnä kasvunpaikkoja oppimista, oivaltamista ja kokeilemista. Koulussa matka uusien asioiden oppimisessa jatkuu. 

 

"Saankohan mä koulussakin niin hyviä kavereita kuin mulla on nyt?", hän pohtii toisinaan. Hän on kertonut eskarin ikkunasta tehtyjen havaintojen perusteella yksinäisistä lapsista koulun pihalla. Ne huolettavat häntä. Se, ettei jollakin olisi omaa kaveria. 

Kerroin, että kaikki eskarilaiset hänen ryhmästään ja koulupihassa olevasta toisesta eskariryhmästä ovat syksyn ekaluokkalaisia. Niitä koululaisia hänen kanssaan. "Ne Nuuskamuikkusetkin sieltä kauempaa", hän lisäsi innostuen viitaten kaveriinsa saman päiväkodin toisessa eskariryhmässä. Muistutin myös, että hänen kavereitaan on muutamissa muissa samaan lähikouluun tulevissa eskareissa ja että vain satunnaisia lapsia tulee muista päiväkodeista. 

"Sittenhän koulussa on jo paljon lapsia, jotka mä tiedän", hän riemuitsi silmät loistaen. Erityisesti hän toivoo omalle luokalleen naapurissa asuvaa eskarikaveria. 

 

Se oli silmät avaava kokemus meille molemmille. En ollut vanhempana osannut riittävän selkeästi kertoa, että vaihdoimme hänen eskarinsa rakkaasta päiväkodista lähikoulun yhteyteen juuri siksi, että hän saisi tutustua tuleviin koulukavereihinsa. Että "ne koululaiset" ovat isolta osin hänelle jo tuttuja oman ikäisten osalta. Toki uusilla luokkakokoonpanoilla, mutta monien tuttujen lasten ympäröimänä. 

Vanhemmuus on vaiheita, yksi toisensa perään.
Olen ollut lapseton. Olen ollut vauvan äiti, päiväkotilaisen äiti ja eskarilaisen äiti. Opetellut sitä, mitä ruokaa vauvalle saa missäkin iässä antaa, jättänyt liikuttuneena lapseni ensimmäisenä päivänä päivähoitoon ja seurannut, miten eskarilaiseni opettelee riimejä ja raapustaa muistivihot täyteen kirjaimia ja numeroita. Olen keskustellut kaveritaidoista, omista tavaroista huolehtimisesta ja käynyt keskusteluja pukeutumisen oma-aloitteisuudesta.  

Koululaisen äiti en ole vielä koskaan ollut, enkä osaa ajatella, mitä se meiltä vanhempina vaatii. Olenko ylipäätään osannut näinä vuosina antaa hänelle niitä eväitä, joilla hän pärjää koulumaailmassa? 

 

Luottamus. Hän luottaa, että opettajalta saa tarvittaessa apua. Paitsi kirjoittamisessa ja lukemisessa, myös kaikessa muussa tarvittaessa. Olen painottanut hänelle, että apua voi aina pyytää ja kysyä sen sijaan, että jäisi huolestuneena yksin miettimään. Muutos resursseissa on kuitenkin iso - eskarissa yhtä aikuista kohden on seitsemän lasta ja koulussa opettaja koko luokkaa varten. Kymmeniä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia erilaisia lapsia varten. Koulu on lapsia varten, muistutan. 

Kirjaudun kirjeessä saatujen ohjeiden mukaan ensimmäistä kertaa Wilmaan ja ilmoitan lapseni lähikouluun. Tunnen vanhempana olevani jo lähes koululaisen äiti. Lapsen, joka luottaa tulevaan.

 

Ajatuksiani eskarivuodesta myös: 

Eskaria aloittava pohtii uusien ystävien löytämistä 
Eri päiväkotien lapsista yhtenäinen eskaritiimi - Esikoulunopettajat avainasemassa 
"Siihen istutaan, jos ei ole kaveria" - Ystävyyden penkillä huomio lasten yksinäisyyteen 
Yhteisen polun päässä, viimeisten päiväkotipäivien kynnyksellä 

- - - -

Pohdintojen takaa löytyy lähes nelikymppinen Marika, joka on ottanut alkaneen vuoden tavoitteekseen säilyttää elämässä tasapainon kahden alle kouluikäisen lapsen arjessa.

Äiti ja vaimo, ystävä.
Päiväkotiarkea nelivuotiaan ja eskarilaisen kautta paljon pohtiva kasvatustieteilijä. Äiti, joka töissä ollessaan luottaa varhaiskasvatuksen laatuun. 

Ystävä, joka toivoo alkaneelta vuodelta vieläkin enemmän henkilökohtaisia kohtaamisia.
Viestinnän ammattilainen, joka käy jatkuvaa tunnollisuustaistoa ja jatkaa 80% työviikolla läpi alkaneenkin vuoden. 

Aktiivisesta tekemisestä pitävä ennakkoluuloton tutustuja. Ikuinen maailmanparantaja, joka uskoo, että pienilläkin teoilla on merkitystä. 

 

Liitythän mukaan seuraamaan arkeamme joko facebookissa tai instagramissa

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu