Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu, Ronja Ryövärintytär ja Katto Kassinen, Viiru ja Pesonen, Marikki ja lukuisat muut satuhahmot tulevat todeksi Tukholman Junibackenissa, jossa kokonainen satujen valtakunta rakentuu Astrid Lindgrenin ja muiden tunnettujen pohjoismaisten lastenkirjailijoiden tunnettuihin tarinoihin. 

 

Tavoitettavuuskin on meille suomalaisille reissaajille hurjan helppo, sillä Junibacken sijaitsee ihan keskustan tuntumassa ja on mm. Tallink Siljan ja Viking Linen matkustajien bussimatkareitillä. 

Kun nousimme laivaan Helsingistä ja saimme mahdollisuuden viettää risteilyn lomassa päivän Tukholmassa, oli Junibacken meille saduista ja lastenkirjallisuudesta pitävänä perheenä selkeä ykkösvalinta. 

Junibackenissa on mahdollista elää satukirjoissa kuvattujen hahmojen elämää oikeasti menemällä sisään heidän taloihinsa ja astumalla mukaan leikkiin. Lapsilla kuluu aika tutustuen niin Peppi Pitkätossun Huvikumpuun kuin Mikko Mallikkaaseenkin, jotka moni vanhemmista muistaa omasta lapsuudestaan.

Aikuisilla mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi jäänee Satujuna. Vanhanaikainen junanvaunu kuljettaa matkaajansa läpi pienoismaailmojen nousten välillä yläilmoihin ja laskeutuen toisinaan rotkoon.

Tarinat kerrotaan matkaajan valitsemalla kielellä, myös siis suomeksi. Ruotsinkielisenä saisi kuulla satuselostuksen itsensä Astrid Lindgrenin kertomana. Satujunan kierrokseen kannattaa eläytyä ja painaa koettu mieleen, sillä kyytiin pääsee vain kerran antamalla kassalla saadun kuitin satujunan kuljettajalle.

Satujunamatka on jännittävä, hauska ja hieman pelottavakin, sillä tiettyjä kohtia pimeydestä ja äänitehosteista pelkäsivät molemmat lapset. Veljeni Leijonanmieli saa kuitenkin paatuneimmankin aikuisen liikuttumaan ja pyyhkimään kyyneleen silmäkulmasta. Miten en lapsena ymmärtänyt, mistä satu oikeasti kertoi!

Onneksi päätepysäkkinä liikutuksen keskeltä pysähdyttiin Villa Villekullaan ja Peppi Pitkätossun ja Herra Tossavaisen Huvikumpuun. Siellä pääsee sokkeloisessa talossa tutkimaan Pepin vaatteita, isän mereltä tuomia aarteita ja vaikka köllähtämään hetkeksi Pepin sänkyyn.

Pienet sokkeloiset sisäänkäynnit ja kierreportaikot käyvät Huvikummussa tosin ahtaiksi lasten perässä kulkeville aikuisille, etenkin kun lapset uuteen tutustuessaan kirmaavat eteenpäin hetkessä kadoten.

Huvikummun pihalla seisoo myös Pepin hevonen,Pikku Ukko, jota saa harjata ja sen selkään voi kiivetä ratsastamaan. 

Junibackenin ravintola on ihana ja nälkäiselle matkailijalle varsin kohtuuhintainenkin. Lihapullat ja muusi maistuvat mitä todennäköisimmin samalta kuin missä tahansa huvipuistossa kotimaassakin, mutta ympäristö on todella kaunis ja visuaalisesti tarkkaan mietitty. 

Taidokkaasti tehdyt, kotitekoiset, pastellisävyiset leivonnaiset houkuttelevat maistamaan ja ottamaan seikkailujen lomassa kupposen teetä. Juuri sitä tunnelmaa, mitä koko perheen kohteeseen kaipaan siihen todennäköisesti ainoaan rauhoittumishetkeen. 

Junibackenin kahvilaravintola on osa satua, ja lomittuu kokonaisuuteen täydellisesti. Pöydistä on hieno näköala Nybrovikenin yli kohti Tukholmaa.

En lakkaa ihmettelemästä sitä, miten ruotsalaiset, nuo rakkaat naapurimaan kansalaiset, osaavat. 

He joko syntyvät erinomaisella liiketoimintavaistolla tai saavat sen vaikutteina viimeistään ensimmäisinä vuosinaan, sillä heidän menestystarinoitaan ovat niin Ikea lihapullineen, Volvo turvallisuudellaan ja lukuisat vaateketjutkin kuin vaikkapa euroviisumenestykset edeltävine melodifestivaleineen ja Nobel rauhanpalkintoineen. Ja Junibacken - osaavathan he senkin. Perheiden viihtyvyyden.

Lapsille tutustumista riittääkin paljon, eivätkä ainakaan meidän kolme- ja viisivuotiaat tytöt olisi malttaneet lähteä lainkaan takaisin kohti satamaa.

Toivoin, että olisin lukenut tytöille enemmän niin Peppi Pitkätossua kuin muitakin Astrid Lindgrenin ja pohjoismaisten lastenkirjailijoiden kirjoja, jolloin Junibacken olisi tullut heille yhtä eläväksi kuin itselleni oman lapsuuteni - ennen kaikkea ala-astevuosieni - kirjoista. 

On kuitenkin selvää, että palaamme Junibackeniin vielä monet kerrat, joten ensi kerralla tarina näyttäytyy jälleen toisin. 

Kaksikieliselle perheelle kuten meille, jossa lasten isä on ruotsinkielinen, on Junibackenin laaja kirjakauppa täynnä löytöjä. 

Ruotsinkielisiä satukirjoja, joita ollaan etsitty verkkokirjakaupoista, onkin saatavilla hyllymetreittäin.

Tytötkin pysähtyivät kotoisaan lukunurkkaukseen hetkeksi selaamaan kirjoja ja siten saivat myös pitkän päivän lomaan tauon. 

Junibackenista puhutaan Ruotsin parhaana lastenmuseona. Siihen on helppo yhtyä, niin paljon koettavaa on etenkin meidän lasten ikäisille alle kouluikäisille. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu