Palaan kotiin mietteitä herättäneeltä lääkärikäynniltä puolisoni kanssa. Kotiovea avatessa vastassa on hiljaisuus. Lasten famo on laittanut tytöt nukkumaan poissa ollessamme, lapset huoneissaan ovat nukkumatin matkassa.

 

Siinä he nukkuvat, elämäni tärkeimmät ja rakkaimmat. Kaikkeni. Silitän pienen ihmisen hiuksia pitkään, nostan varovasti kasvoille pudonneen hiussuortuvan otsalle. Otan lämpimän käden hetkeksi käteeni. Pimeässä huoneessa neurokirurgin sanat pyörivät mielessä ”Kyllä me sun puutumisellesi syy löydetään. Jatketaan tutkimuksia ensi viikolla.”

 

Suljen oven takanani jättäen sen vähän raolleen, kuten tytöt toivovat. Haluavat kuulemma nähdä valon, joka tulee olohuoneesta ja kuulla iltaisin äänemme.

 

Istahdan esikoisen sängyn reunalle. Yövalo valaisee hänen huonettaan, yksisarvinen hohtaa hämärässä. Rauhallinen hengitys täyttää huoneen, saa omatkin ajatukset rauhoittumaan ja mielen levollisemmaksi. Kuljen ajatuksissa vuosien taakse, pian viisivuotiaan vauva-aikaan. Miten nopeasti aika kuluukaan – huomaamatta. Konttaavat vauvat kasvavat silmänräpäyksessä tanssitunnilla koreografioita harjoitteleviksi ballerinoiksi.

 

Hän aistii läsnäoloni uneen, liikahtaa ja kääntyy, asettelee unikaverinsa poskeaan vasten samalla tavalla kuin vauvana. Vanhemmuus, mikä onni. Perhe, parasta elämässä.

 

Istahdan iltateelle puolisoni kanssa. Onneksi mun vierellä on juuri hän. Kaikista tän maailman ihmisistä se, joka oli mun tähtiini kirjoitettu. Illan hämärässä kaadetaan teetä vielä toinenkin kupillinen, jutellaan. Onneksi tiedetään, että kaikesta selvitään yhdessä.

 


Aiempia pohdintojani aiheesta:
Vasta menettäessään osaa arvostaa - EKG:stä labroihin

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu