Dinosauruksen vieressä seistessä, jalkaa omaan jalkaan verratessa, tuntee itsensä pieneksi. Hyvin hyvin pieneksi. Aikuisenakin, sillä suurimmat jätit painoivat 50 000 kiloa. 

Varsin aidonnäköiset, osin liikkuvatkin dinosaurukset täyttävät Tiedekeskus Heurekan yhden näyttelytilan Vantaalla koko Heurekan 30-vuotisjuhlavuoden, maaliskuulle 2020 saakka.

Kun lasten isovanhemmat saapuivat vieraaksemme Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta, haluttiin ottaa heidät mukaamme monipuoliseen Heurekaan, sillä olin isosta seurueestamme ainoa siellä aikuisiällä vieraillut. Heurekan aina kiinnostavien pysyväisnäyttelyjen rinnalla tämän hetken hitti on Jättimäiset dinosaurukset-näyttely. 
Esillä on yhteensä 12 dinosaurusta - tukevasti maanpinnalla sekä kohtuupelottavan näköisinä valtavilla siivillään katonrajassa liitäen. Dinosauruksista suurimmat, kaksi sauropodia, kurkottavat kaulojaan kohti kattoa liki kahdeksanmetrisinä. Nämä korkealta näköalatasanteeltakin ihasteltavat dinot olisivat vielä eläessään tuon kokoisina vasta teini-ikäisiä. Täyskasvuiset dinosaurushahmot 12 metrin korkuisina eivät olisi Heurekaan mahtuneetkaan. 

"Sukumuutto? Mitä se tarkoittaa?" toisteltiin näyttelykäynnin jälkeen monta kertaa. Ei ihan sukumuutto, mutta molemmat jätit kuolivat sukupuuttoon noin 145 miljoonaa vuotta sitten. 

Dinosaurusten hämmästelemiseen liittyy Heurekan jokaisen näyttelyn tavoin myös tiedon jakamisen elementti. Ymmärrys siitä, että dinosauruksia on ollut oikeasti olemassa, eivätkä tarinat tallennu vain satukirjojen sivuille ja elokuvaminuutteihin. 

Vaikka onhan siitä hurjan pitkä aika, kun dinosauruksia on maan päällä tallustellut. Niiden aikakausi päättyi näet jo 66 miljoonaa vuotta sitten. Asteroidin iskeytyminen maahan ja törmäyksestä seurannut vuosien mittainen kylmä ja pimeä talvi tappoivat metsät ja niistä riippuvaiset dinosaurukset.

Kookkaat hirmuliskot kiehtovat, mutta tiesitkö, että yksi dinosauruslaji selviytyi kylmistä olosuhteista ja kaikki linnut polveutuvat dinosauruksista?

Heurekan näyttelyssä esitellään liikkuvia dinosaurusrobotteja niiden elinympäristössään sekä myös aitoja dinosaurusfossiileita ja fossiililöytöjen perusteella rakennettuja luurankoja. Vain harvasta dinosauruksesta on löydetty kokonainen luuranko. Niistä on pääosin jäljellä vain kivettyneitä jäänteitä. 

Infotaulut kertovat tarkkaan kustakin lajista ominaispiirteineen. Siksi näyttely antaa paljon erilaisille vieraille - niille, jotka kiinnostuvat lähinnä näkemästään ja hämmästelevät muinaisajan jättimäisiä eläimiä, ja niille, jotka haluavat paneutua lukuisiin yksityiskohtiin ymmärrettävällä tavalla kerrottuna. Kuten siihen knoppitietoon, että suurin koskaan löydetty dinosauruksen yksi selkänikama painaa kivettyneenä noin 700 kiloa.

Vaikka huomio kiinnittyy väistämättä jättimäisiin dinosauruksiin, kannattaa näyttelytilaa kiertäessä katsoa myös alaspäin pieniin yksityiskohtiin. Vasta munasta kuoriutuva dinosaurus tuo ymmärrystä siitä, miten pienestä nuo suurimmat maanpinnalla koskaan eläneet eläimetkin lähtevät kasvamaan. 

Takaseinänkokoiset virtuaalilavasteet äänielementteineen välittävät vaikuttavasti tunnelmaa dinosaurusten elinoloista. Ukkosta ja salamoita, seesteisyyttä ja auringossa huojuvia puita. Tuulta ja myrskyä. Lapset, 4- ja 6-vuotiaat tutkijat, kuuntelivat sateenropinaa ja ukkosen jylinää epäuskoisina "äiti, onko tää ihan oikeaa?" Erinomainen toteutus tältä(kin) osin, Heureka.

Jättimäiset dinosaurukset ovat juuri nyt syy, miksi Heurekaan jonotetaan ja odotetaan. Parasta on kuitenkin se, etteivät dinosaurukset jää Heurekan ainoaksi koukuttavaksi elämykseksi.

Me ehdimme kiertää myös sekä Heurekan klassisia fysiikan ilmiöitä esittelevän näyttelyn että syksyllä 2018 auenneen Aivot Narikasta!-näyttelyn. 

Aivot Narikasta!-näyttely koostui erilaisista tehtävistä, aivojumpasta ja rentoutuksesta, joiden avulla osoitetaan, miten aivoihimme voi vaikuttaa monin eri tavoin. Näyttelyssä on tarkoitus liikkua - hohtavia aivoja mukana kantaen - pienissä, 2-5 hengen ryhmissä, jotta tehtäviä voidaan ratkoa yhdessä. 

Meidän seurueemme ikäjakauma oli nelivuotiaasta päiväkotilaisesta yli kuuskymppisiin eläkeläisiin, joten tehtävien yhtenäinen vaatimustaso tuntui joiltain osin haastavalta. Alle kouluikäisten osalta rytmi olisi pitänyt olla ripeämpi, aikuiset taas eivät heidän tahdissaan ennättäneet paneutua runoihin ja tehtävänantoihin. Toisaalta jokaisen oli mahdollisuus ottaa tanssiaskelia tai istahtaa rentouttavaan suklaamaisteluhetkeen aistit virittyneenä. 

Näyttelyn pysähdyttävin lienee onnenpyörä, jota pyöräyttämällä voi saada kohdalleen joka kuudennen suomalaisen tavoin aivoverenkiertohäiriön. Eri sarakkeet kertovat, miten omat elämäntavat huonon onnen ohella lisäävät riskiä sairastua siihen elämän jossakin vaiheessa. Tosiasia, että yli 80% verenkiertohäiriöistä olisi ehkäistävissä omia elämäntapoja parantamalla. 

Samanaikaisesti huoneen eri nurkissa kerrottiin videoiden kautta tositarinoita aivoinfarkteista, Kokeneiden totuuksina. 

"Stressi on tauti,
nyt lepää ja nauti.

Kuuntele toista hengittämässä
kaikki on hyvin hetkessä tässä.

Kun hitaasti yhdessä rauhoitumme,
aukeaa lammen ihanin lumme."

 – Laura Ruohonen 

 

Lummelampi-osion avautuvat ja sulkeutuvat kukat katossa ovat maagisia. Kaiken kiireen ja hälyn keskelläkin ne kietovat omaan maailmaansa. Siihen, missä maagisessa väri- ja valoloistossa ei ole kiirettä. 

Aivot Narikasta!-näyttelyn muistutus on se, että kaikesta mitä teemme, jää muistijälki. Tärkeistä kokemuksista vähempiarvoisia suurempi. Heureka onnistui jättämään näyttelykokonaisuudellaan muistijäljen. Mieleenpainuneen. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; ekaluokkalaisen ja viisivuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu