Innostutko sinäkin erilaisista kokeiluista? Keksit mielestäsi erinomaisen idean ja huomaat toteuttavasi sitä täysi höyry päällä sata lasissa jo saman päivän iltana? Mä olen innostujatyyppi ja ideoijaluonne. Suunnitelmia on koko ajan mieletön lista, vain ajankäytölliset realiteetit meinaavat tulla vastaan. Tavoitteellisena ja tehtyjen päätösten osalta sitkeänä luonteena sitoudun myös siihen, mihin ryhdyn.

 

Ainoa, mikä näissä tarvitsisi ehkä ajatella uusiksi, on kokeilujen kesto. Vaikka siinä sen hetkisessä innostuksen puuskassa vannon tekeväni asioita juuri ajatellulla tavalla ties mihin hamaan tulevaisuuteen saakka, ois todennäköisesti palkitsevampaa päättää, että kokeilen tätä vaikka kuukauden tai kaksi. Eikä heti kerralla sitä puolta vuotta tai vuotta. Elämään saa silti pieninkin teoin mukavaa säpinää.

 

1. Päivittäin uutta ruokaa uudella reseptillä

Viime keväänä, kutakuinkin vuosi sitten päätin tehdä päivittäin perheelle monipuolisempaa ruokaa. Selasin ruokaohjeita netistä ja isosta ruokalehtiemme pinosta, ja valmistin reilu kolme kuukautta joka ikinen kerta uutta ruokaa uudella reseptillä. Testattiin monet ruuat perinteisistä kotiruuista thaimaalaisiin nuudelikeittoihin. Mikä parasta, myös lapset söivät lähes kaikkea hyvällä ruokahalulla tai ainakin maistoivat, eikä nirsoilusta ei ollut tietoakaan. Samalla osoittautui vääräksi harhaluulo siitä, että lapset ovat lukittuneita makumaailmassaan tuttuihin kotiruokiin. Eivät ainakaan meillä olleet, vaan enemmänkin kyse oli vanhemman halusta valmistaa erilaista ruokaa.

 

Sitten tuli muutto, remppa ja monta muuta (teko)syytäkin. Ajanjaksona silti tosi mielekäs ja herkullinen. Samaan ideaan suunnittelen yhä palaavani, sillä omat lempparini, Maku-lehti ja Glorian Ruoka ja Viini, ovat julkaisseet tuon jälkeen monta kiinnostavaa ruokaohjetta. Josko tosin olisi armollisempi - vaikka 2-3 uutta ruokaa viikkoa kohden ilman sen suurempaa kestotavoitetta. Silloin voisi hyvällä omallatunnolla valmistaa sitä takuulla hyväksi testattuakin ruokaa vaikkapa lapsiperhevierailun yhteydessä.

 

 

2. Sokerittomampaa elämää lapsille

Osin ruokiin liittyvää kokeilua toteutetaan edelleenkin lasten osalta. Sokerittomampaa elämää. Siihenhän ryhdyttiin kuukausi sitten vähentämällä lapsilta päivittäisestä ruokavaliosta pois sokerijugurtit ja viikoittaisesta pois keksit, jäätelöt ja karkit.  Pillimehut retkille ja muualle mukaan ottaen vaihdettiin sokeroimattomiin luomumehuihin ja muutoinkin alettiin katsoa tarkemmin, mitä tytöt saavat syödä. Satunnaiset juhlat, vierailut yms. toki kuuluvat luontaisesti arkeen, eikä turhaan niuhoiluun ole tarvetta. Jokunen jugurtti taitaa löytyä jääkaapista tälläkin hetkellä ja viikonloppuna molemmat saivat tikkarit, mutta tiukentunut linja on toiminut ja sokeriöverit ovat kadonneeet. Tällä siis jatketaan.

 

3. Viikoittainen kävelykiintiö - säästä riippumatta

Syksyllä sain kuntoilukärpäsen pureman. Tai oikeastaan päätin vain ryhdistäytyä tässä (yö)opiskelija- ja kotiäitiarjen rutistuksessa ja ottaa aikaa itselleni säännöllisinä happihyppelyinä. Otin viikoittaisen kävelytavoitteen, 30 kilometriä. Sen alle en saanut jäädä, en minkäänlaisin myönnytyksin. Pohjalainen päättäväisyys näkyi siinä, että jos sunnuntaiaamuna oli poikkeuksellisen viikon kävelemättä jälkeen vaikkapa 15 kilometriä, päätin kävellä reippaat lenkit aamupäivällä ja vielä illan tullen. Into kesti useamman kuukauden ja kuoli talveen. Ei olisi huono idea tulla elvytetyksi nyt kevään vihdoin kurkistellessa, ehkä tosin vähän järkevimmin kilometrimäärin.

 

4. Onni jokaisesta päivästä

Vuodenvaihteessa tein ystäville muistikirjat, kirjaa onnistunut asia päivässä-idealla. Omani jäi muutaman kuukauden jälkeen yöpöydän reunalle nököttämään. Ensin siksi, että useana iltana hiivin nukkumaan tenttikirjojeni äärestä puolisoni jo nukkuessa, enkä raaskinut laittaa valoja. Muutaman viikon jälkeen ei enää tuntunut hölmöllä tavalla luontevalta jatkaa, kun omaan jossakin määrin perfektionismia lähentelevään luonteeseeni ei sopinut kirjan sivuilla näkyvä useamman päivän tauko. Mieheni kylläkin raapustaa edelleen ajatuksensa päivittäin.

 

5. Hyvä teko päivittäin

Totesin joskus alkuvuonna, että meistä jokaisella on mahdollisuus tehdä asioita toisten hyväksi. Pieniä asioita arjessa, jotka eivät vaadi välttämättä sen suurempia panostuksia kuin lähinnä silmien avaamisen ja toisen ihmisen huomioonottamisen siinä hetkessä. Ärsyynnyn siitä, miten helposti nuristaan ja naristaan siitä, että asiat ovat päälaellaan, palvelu huonoa ja ihmisetkin epäkohteliaita, muttei viitsitä lainkaan katsoa omaa käyttäytymistä ja sitä, olisiko itsellä mahdollisuus ajatella tai toimia toisin. Tuoda itse se ilo toisen päivään.

 

Jälleen kunnianhimoinen tavoite - hyvä teko päivässä, jokaisella kerralla uudella tavalla toteutettuna. Alkuosa ajatuksesta oli hyvä ja toimii edelleen arjessa melko luontaisesti takaraivoon iskostuneena. Loppuosa vaati jälleen säätämistä, sillä uusien toteutusten etsiminen toi hyvään stressielementin. Otetaan siis sekin kevyemmin.

 

Meidän Perheen ja Vauvan bloggarikollegoista ainakin To be Mom kertoo kokeilustaan olla vuoden ajan hankkimatta uusia vaatteita itselleen tai pienelle tytölleen seurattuaan, miten bloggaajakollega Sesse ja poika testasi samaa.

 

Hmm. Tunnistatko itsessäsi kipinää kokeiluihin? Syvältä sisältä kumpuavaa innostusta silloin, kun suunnittelet määrätietoisesti, vaikkakin leikkimielisellä otteella jotakin uutta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu