Tatu ja Patu ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomat Outolan tunnetuimmat veljekset, joiden seikkailuja ja ihmetystä elämästä on saatu seurata jo kahdessakymmenessä kirjassa Otavan kustantamana. Sitä ennen he olivat mukana muutamissa Veera-kirjoista. 

Tatu ja Patu ovat kotoisin Outolasta, jossa asiat tehdään hieman toisin kuin tavallisesti – ja siksi he meidän maailmaan tutustuessaan katsovat asioita omaperäisesti, itsestäänselvyyksiäkin kyseenalaistaen. 

Toivosen ja Havukaisen ansioksi voikin mainita sen, että heillä on taito kirjasta toiseen löytää uusia tapoja ihmetellä asioita. Olkoon se mörkökarkotin ja mörkömäisyys aivan tutunnäköisissä huonekaluissa pimeän tullen, aamutoimiautomaatti tahmeisiin aamuihin tai vaikkapa lätäköntekokone. He ovat onnistuneet löytämään lapsennäköisen maailman, joka jää mieleen. 

Tunnistan itsestäni tosikon piirteitä. Sitä, että faktat ovat faktoja tai tarinallisuus aitoa tarinallisuutta. Tatussa ja Patussa liikutaan siinä välimaastossa arkisuuden ja absurdiuden välillä, joka ensimmäisten kirjojen kohdalla häiritsi lukukokemusta. Näin kuitenkin vain minulla, sillä lapset ovat seuranneet kirjoja kiinnostuksella aina. Totuttuani Tatun ja Patulan outolamaisiin piirteisiin tartun kirjoihin nykyisin mielelläni osin juuri siksi, että niissä sivutaan ihmetyksellä paljon arkisia asioita ammateista arjen puuhiin.

Yksi omista suosikeistani on Tatu ja Patu työn touhussa-kirja, joka löytää tavan lähestyä erilaisia ammatteja ja esitellä työn tekemistä lapsennäköisesti. Se tarttuu niin opettajaan kuin rakennustyömaalla työskenteleväänkin, mutta muistuttaa myös kotitöistä, vapaaehtoistyöstä ja vaikkapa kotiäidin tai -isän vastuista. 

Kirjat antavat myös lapselle arvokkaan paikan aikuisten maailmassa – Tatu ja Patu menevät mukaan kaikkeen, kysyvät ja pohtivat, osallistuvat ja vaikuttavat. He eivät jää seuraamaan sivusta, vaan ottavat osaa. He eivät usko asioihin valmiiksi annettuina, vaan kysyvät, kyseenalaistavat. Siitä aktiivisen osallistumisen ajattelusta ja mallista pidän.

Tatuja ja Patuja on hankittu meille vuosien myötä melkoinen pino. Näistä pian viisivuotiaan lukutoukan ehdoton suosikki tuntuu olevan Tatun ja Patun oudot kojeet. Hän suorastaan hykertelee kuullessaan erilaisista keksinnöistä ja kääntää tuttuja sivuja tarkkaavaisesti seuraten ja pohtien.

Kun outolalaisten seikkailuihin perustuva "Kanelia kainaloon Tatu ja Patu! –elokuva sai ensi-iltansa 2016 olimme vasta selailleet kirjoja satunnaisemmin. Nyt moni elokuvan jujuista avautuisi toisella tavalla, joten uusintakatselu olisi tältä osin paikallaan. 

Toivonen ja Havukainen ovat onnistuneet luomaan yhden suomen lastenkirjallisuuden arvokkaimmista brändeistä. Tarinan, joka jatkuu pääsääntöisesti kirjalla vuotta kohden sekä ympärille kietoutunein teatterein, elokuvin ym.

Jotakin maagisuutta on myös ajatuksessa, että he astuvat lastenkirjailija Mauri Kunnaksen lapsuudenkodissa, Herra Hakkaraisen kotikaupungissa Sastamalassa - talossa jossa Maurin isä on pitänyt leluverstasta ja Kunnas on keksinyt tunnetut koirahahmonsa.  Vahva tarina laadukkaan lastenkirjallisuuden parissa jatkuu. 

Tatusta ja Patusta olen kirjoittanut aiemmin mm. 

Erittäin pläägä, melko swägäkin – ilta Tatun ja Patun kanssa 
Joululahja hankkimatta alle kouluikäiselle? Viime hetken varmat kirjavinkit 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti; eskarilaisen ja neljävuotiaan. Sielunkumppanin vaimo. 

Sormet kimalleliimassa, kirjapinoihin rakastuen, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen. Työn ja perheen tasapainoa hakien.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marika -

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
Joulukuu
2016
Joulukuu