Olisiko teidän syyslomassanne historian siipien havinaa? Käytäviä ja saleja, joissa voit aistia menneiden aikojen ritarit ja linnanneidot?

 

Syyslomaviikkojen alkaessa palasin lomaviikon vinkkinä eilen syksyisen viiman puhaltaessa loppukesän kylpyläkäyntiimme Saimaan uudessa Holiday Clubin kylpylässä. Samalla oivalsin, että mulla on suositella paria muutakin kiinnostavaa vierailukohdetta viime kuukausilta, joista en ole blogissani vielä kirjoittanut.

 

Mehän ollaan tänä vuonna tutustuttu perheenä hurjan moniin erilaisiin kohteisiin. Näistä ympärivuotisista helmistä haluan muistutella teitäkin etenkin nyt, kun lapsiperheiden suosimat huvipuistot ja kotieläinpihat sulkevat talveksi ovensa. 

Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin, ja on vierailukäyntinä karuudestaan huolimatta elämys. Valtavan kunnostuksen läpikäynyt, ja siten hyväkuntoinen ja siisti linna huokuu menneisyyttä, tarinoita ja sen käytävillä kävellessä voi lähes kuulla ritarit ja linnanneidot, sekä kummituksen, jonka sanotaan kulkevan linnan hiljaisuudessa. Mahdollisuus vetää ryhdikkyyttä uhkuva haarniska ylle ja kypärä päähän, tuo eletyn ajan tähän hetkeen. 

Linnaan voi tutustua paitsi ihan vain miljöötä katsellen, myös perehtyen linnan erilaisiin näyttelyihin. Muutamat perusnäyttelyt linnassa ovat ilmeisen pysyvinä; restauroinnista ja keskiaikaisesta kirkkotaiteesta kertovat, mutta rinnalla on myös vaihtuvia erikoisteemaisia näyttelyitä. Joulukuun puoliväliin saakka esillä on "Pyhät ja pakanat - ihmisyyden kuvia", jossa puuveistoksin kuvataan ikiaikaisia inhimillisiä teemoja kuten rakkaus, syntymä, äitiys, kärsimys, kuolema, menetys, suru ja valta. 

Kaksi alle kouluikäistä elohopean nopeaa jaksoi oletettavasti keskittyä keskiaikaisesta kirkkotaiteesta kertovaa näyttelyyn juuri sen verran, että ehdittiin ylipäätään astua näyttelytilaan, mutta tuo puuveistosnäyttely oli oikeasti heillekin kiinnostava.

 

Taidettiin tosin - ja onneksikin - tulkita sitä hyvin eri tavoin, sillä itselle jäi monista herkistä veistoksista huolimatta vahvimmin mieleen tämä alla näkyvä "kipunainen", joka raastavasti kuvaa naiseutta. Puistattavan puhutteleva ja karmiva. 

Eniten linnan historiasta saisi takuulla irti opastetuilla vierailukierroksilla, joita on useita päivässä. Toisaalta meidän tavoin itsekseen kiertäväkin saa paljon irti, sillä linnan opasteet ovat informatiivisia ja tauluihin on osattu kirjoittaa juuri sopiva määrä tekstiä mukaansa tempaavalla tavalla. Tyhjiä, nopealle vierailulle saapuvalle merkityksettömiksi jääviä saleja on paljon, joten Hämeen linnaan saisi tarinallisuutta niin haluttaessa vieläkin enemmän. Olisi ollut kiehtovaa nähdä vaikkapa jäljennöksiä tuon ajan huonekaluista tai tietää enemmän linnan asukkaista. Siksikin suosittelen opaskierrosta, jos vain oma aikataulu sen mahdollistaa. 

Hämeen linnassa on isona kokonaisuutena useita kerroksia ja monia kiinnostavia kapeahkoja käytäviä ja pieniä portaikkoja, muttei hissiä. Siksi en suosittelisi sitä kohteeksi ihan pienille lapsille rattaineen tai vaunuineen, enkä myöskään liikuntarajoitteisille.

 

Silti erilaisena käyntikohteena - ja myös ehdottomasti lapsiperheellekin - sitä kuitenkin suosittelen. Eväät mukaan tai kahvioon, päivästä saa retken. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kahden odotetun ja rakastetun pikkutytön äiti ja sielunkumppanin vaimo. Asiantuntijatyöstä opintovapaalla, toisenlaista arkea.

Sormet kimalleliimassa, keittiössä makujen matkassa, suuret seikkailut ja pienet merkitykselliset hetket. Isot ja pienet ystävät. Iltateetä ja sympatiaa. Aktiivista lapsiperhearkea elämysmatkaillen.

Elämää valkoisessa kodissa. Elämän parasta aikaa.

- Marikainen -

Blogiarkisto

2017
2016
Joulukuu

Kategoriat

Instagram