On keskiviikko ilta.

Kello on puoli kuusi.

Olemme juuri saaneet päivällisen syötyä.

Poitsu pakkailee tavaroita jalkapallo harjoituksia varten.

Minun ja kolmen Tahmiksen olisi tänään tarkoitus osallistua MLL:n Mummin kammariin. Lukemani mukaan, Mummin kammarin olisi tarkoitus olla nuoren ja vanhan sukupolven kohatuspaikka.  Oma ajatukseni osallistua tähän iltaan on ilahduttaa kylämme senioreita lasteni seuralla. Kaikilla kun ei välttämättä ole niitä omia lapsen lapsia. Itse en ole ollenkaan käsityö ihminen. Arvostan suuresti jos joku osaa käsillään jotain tehdä.

Suuntana siis Mummin kammari. Tyttäreni halusivat ottaa myös omat käsityöt mukaan. Eihän heillä mitään käsityötä kotona ollut tekeillä, joten pengoimme kaapin nurkasta heille virkkuukoukut ja lankakerät mukaan.

Saavuimme kammariin, luotin siihen että nuorimmaisemme joka tällä hetkellä on 2 kuukautta herättää keskustelua ja ihastelua. Jollei meistä sitten muuta iloa osallistujille ole. Vanhin lapsistani istui heti pöytään ja otti koukun ja kerän esille. Itse vielä eteisessä riisuin ulkovaatteita kun jo tyttärelleni ojennettiin virkkausohjetta. Ohje oli afrikankukasta. Kukkia yhdistelemällä voi tehdä liinoja ja pehmoleluja yms. Kukat ovat hienoja ja niistä saa värejä yhdistelemällä aina erinäköisiä. Ohje itsessään oli silti hyvin yksinkertainen.

Nuorempi tyttäreni halusi myös virkata, kun kerran isosiskokin. Hänelle osasin itse opastaa miten ketjusilmukoita tehdään. Siellä "kammarissa" me sitten istuimme keskiviikko illan hämärtyessä tyttärieni virkkailessa ja minun sylitellessä vauvamme kanssa. Keskustelut menivät laidasta laitaan nuorten muodista-maatalous töihin, ja kaikesta siltä väliltä. Aika kului todella nopeasti. Kotiin lähtiessämme vanhempi tyttäreni huikkasi kaikille ovelta heipat, "nähdään seuraavalla kerralla". Ulkona kysyin että "millä seuraavalla kerralla?" "Täytyyhän mun tulla näyttämään kuinka pitkälle olen sitä kukkasta virkannut."

Ellen olisi äitiyslomalla niin tämäkin reissu olisin varmasti jäänyt tekemättä. Hienoa jos tästä meidän perheeseen nyt iski käsityö kärpänen. Epäilen että lapset eivät olisi näin paljon virkkaamisesta innostuneet jos olisimme sitä yhdessä kotona harjoitelleet. Esikoulussa tyttäreni innoittamana haluaa nyt muutkin ryhmän lapset oppia virkkaamaan. Tyttäreni kun oli kertonut miten jännittävää Mummin kammarissa oli ollut ja miten hän oli siellä uuden taidon oppinut.

 

Ehkäpä tässä kun tämä äitikin saa kädet vapaaksi niin kutimet etsitään kaapin kätköistä.

 

Mummin kammari
Mummin kammari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Uusperheen arkea ja juhlaa, joku aina järjestää pohdittavaa! Kalenterien käyttö on pakollista arjessa jossa äiti tekee kahta työtä (äitiyslomalla nyt) ja lapset kyläilevät isänsä luona jokatoinen viikonloppu. Ruusulassa asustelee reilu 30 v äiti, lähes samanikäisen avopuolison ja isäpuolen kanssa sekä Tahmatassut -04, -08, -11, -17 ja kaksi koiraa. Remontointia, puutarhanhoitoa, retkeilyä, gluteenitonta leivontaa, kirppistelyä ja arjen pohdintaa lasten kanssa.

Pidän kommenteista :)

tahmatassujentahtiin@gmail.com

Blogiarkisto

2017
Maaliskuu
2016

Kategoriat