Popsi popsi porkkanaa! Välillä helpommin laulettu kuin tehty, etenkin jos talossa asustaa uhmaikäinen ja nirsoilija kuten meillä. Meillä vanhemmilla on kuitenkin paljon valtaa tahtomattaankin siihen, miten meidän lapsemme suhtautuvat kasviksiin. Tuntuu, että monella aikuisella ei ole itselläänkään paras mahdollinen suhde kasviksiin ja kaiken maailman rehuihin. Ainakin minut on selkeästi kasvatettu epähuomiossa niin, että jäätelö, pullat ja muut sokerihiiren kaverit ovat tavoiteltavia herkkuja, ja porkkanat, kesäkurpitsa ja etenkin parsakaali ovat niitä pakollisia pahoja. Joudun edelleen muistuttelemaan itseäni syömään kasviksia, siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia ja paprikaa leivän päällä. Teet lapsillesi palveluksen kun kohtelet vihanneksia aivan samalla tavalla kuin muitakin ruokia lautasella. Välillä se on yllättävän vaikeaa, ja olen itsekin joskus lahjonut esikoistani sanoen, että jos hän syö vielä kolme lusikallista niin voimme syödä jälkkäriksi jäätelöä. 

 

Aloittelevan sormiruokailijan ateriat koostuvat usein ainoastaan kasviksista


Luin joskus, että Ranskassa on tapana syödä aina alkuruokana vihanneksia - raasteena, salaattina tai vaikkapa höyrytettynä. Lapsetkin saavat eteensä vihanneslautasen ennen varsinaista pääruokaa. Nerokasta, ajattelin! Olemme itsekin ottaneet tavaksi tarjota lapsille ennen ruokailua luumutomaatteja, porkkanatikkuja tai kurkkuviipaleita, riippuen siitä mitä käteen osuu. Pojat tulevat nimittäin usein keittiöön norkoilemaan odottaessaan päivällisen valmistumista, ja syövät tällöin mielellään kasviksia nälkäänsä. Tarjoilemme toki pöydässäkin aina edes yhtä tuoretta kasvista pääruoan lisukkeena, mutta tällöin käy välillä niin, että lapset ahmivat linssicurrynsa eivätkä koskekaan kasviksiinsa. Olemmekin nyt alkaneet melko systemaattisesti syömään pienen salaatin pahimpaan nälkään, ja tämä malli on toiminut meillä oikein hyvin. Moni vanhempi on huomannut toimivaksi myös sen, että ottaa lapset mukaan pilkkomaan kasviksia, ja he napsivat niitä mielellään suoraan leikkuulaudalta. Tapoja on monia, tärkeintä on että pystyy luomaan lapsille jo pienestä neutraalin suhtautumisen kasviksiin.

 

Kata vihannekset kauniisti, älä jemmaa niitä smoothien tai kasvispihvien sekaan

 

Moni vanhempi vannoo kasvisten piilottamisen nimeen, ja vihanneksia saakin hyvin upotettua erilaisiin smoothieihin, kastikkeisiin, kasvispihveihin ja -lettuihin. En ole silti kasvisten piilottamisen fani, sillä vaikka lapset syövät näin vihanneksia niin he eivät opi syömään niitä. Vihannekset ovat sitä paitsi kauniita, värikkäitä ja näyttäviä juuri sellaisenaan. Lapset tykkäävät tietää mitä syövät, ja varmasti ovat kasviksista enemmän kiinnostuneita sellaisenaan kuin pieneksi silputtuna munakkaan seassa. Toki lisään itsekin aina pastakastikkeeseen porkkana tai kesäkurpitsaa, mutta olisi hyvä hampaidenkin takia syödä välillä kovia vihanneksia sellaisenaan. 

 

En ole kasvisten piilottamisen fani, sillä vaikka lapset syövät näin huomaamattaan vihanneksia niin he eivät opi syömään niitä.

 

Pastasalaatissa kasvikset ovat pääosassa, ja saavat annoksen näyttämään houkuttelevalta

 

Kasvisten syömisestä tai syömättä jättämisestä on siis turha tehdä päivällispöydässä mitään numeroa. Kun syöt itse kasviksia monipuolisesti, lapsesi syövät myös. Toki lapsilla tulee tiettyihin kehitysvaiheisiin liittyviä vaiheita, jolloin vain tietyn värinen tai muotoinen ruoka kelpaa, mutta muutakin olisi hyvä olla aina tarjolla. Meidänkin ennen täysin kaikkiruokainen sormiruokailija alkoi kolme vuotta täytettyään vieroksumaan useita vanhoja lempiruokiaan, mutta olemme vain sinnikkäästi tarjonnut niitä ja pitäneet linjan, että jos koko perheelle päivälliseksi tehty ruoka ei kelpaa, niin seuraava ateria on vasta iltapala. Ihminen on tapojensa orja, ja jos on tottunut lapsena syömään monipuolisesti, tekee sitä todennäköisesti koko ikänsä. 

 

Miten teillä popsitaan porkkanaa?

 

Lue myös: Kaikkiruokaisesta taaperosta nirsoksi uhmaikäiseksi

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ruokaa rakastava blogi, jossa kahden pienen kulinaristin äiti kokkaa perheelleen kasvisruokapainotteisesti. Arvostamme yhdessä syömistä, lasten kanssa ruoanlaittoa, ja toisinaan myös lapsiystävällisiä ravintoloita. Eniten harmittaa 2-vuotiaan uhmainen nirsous ja sitruuna jälkiruoassa. Jaan kanssanne perheemme lempiruokien reseptejä, nopeita arkiruokia ja jälkiruokia unohtamatta.

Saat meidät kiinni: sormetsuuhun@gmail.com 


Löydät meidät myös Instagramista ja Facebookista

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018