Kirjoitukset avainsanalla sokeri

Miksi yleisesti oletetaan, että lapset jotenkin tarvitsevat mehua ja täten heidän kuuluu juoda pillimehuja? Olimme viikonloppuna ravintolassa, jossa lapsille kiikutettiin heti eteen pillimehut, vaikkemme olleet niitä tilanneet. Useimpien mielestä tämä olisi varmaan huomaavainen ele, mutta itse jemmasin mehut heti vaivihkaa vaunuihin ennen kuin lapset näkivät niitä. Kesällä myös leikkipuistoruokailussa monilla perheillä oli mukana ruokajuomaksi pillimehua lapsille. En ole kovin tiukka sokerin kanssa, mutta mehuista saatu sokeri on aivan turhaa, eikä mehuissa ole mitään mitä lapsi tarvitsee. Ostamme mekin toisinaan lapsille pillimehun saunajuomaksi tai mökille, muttemme koskaan ruokajuomaksi. Pillimehu on meillä herkku siinä kuin jäätelö tai pulla, emme tosin tee siitä isoa numeroa.
 

 

THL kertoo Syödään yhdessä -oppaassaan, että lapset saavat sokeria huomattavasti suosituksia enemmän. Yksi helppo tapa vähentää sokeria lasten ruokavalioista, olisi mehun korvaaminen vedellä. Meillä kaikki juovat janojuomaksi vettä, ja lapset ruoan kanssa kauramaitoa. Jos tuntuu, ettei lapsi suostu juomaan vettä, yksi hyvä tapa on juottaa sitä hänelle pillillä. Pillin läpi kaikki maistuu paremmalta. 

 

"Kaksivuotiaan keskimääräinen päivittäinen energiantarve on 1200 kcal, josta sokeria voi olla enintään 30 g (2 rkl) ja vastaavasti 5-vuotiaan lapsen 1500 kcal:n keskimääräisestä energiantarpeesta sokeria voi olla 38 g (2,5 rkl). Määrä ei ole suuri, ja sen saa helposti tavanomaisista ruoista." THL

 

Leon saisi siis saada päivässä 30 g sokeria, yhdessä pillimehussa (2 dl) sitä on jo 14 g. Ja tämä tulee siis ruoan päälle. Leivässä, hedelmissä, pastassa, jugurtissa, ketsupissa ja melkein kaikessa mitä syömme on sokeria jossain muodossa. Jos pojat joisivat päivittäin mehua, he saisivat siis aivan liikaa sokeria jo 2- ja 4-vuotiaina. 

 

Leon mökillä juomatauolla vesileikkien välissä


Pillimehuissa tai muissakaan mehuissa ei ole mitään mitä lapsi oikeasti tarvitsisi. Jos tarkoituksena on sammuttaa jano, niin vesi on parempi, edullisempi ja terveellisempi janojuoma. Lastentarvikeliikkeissä myydään muovista pidikettä vaunuihin, jossa saa pillimehun pysymään pystyssä. Ihan oiva keksintö, mutta miksi pillimehuja tarvitsee olla mukana vaunuissa? Useissa ohjeissa varoitetaan mehujen juottamisesta eityisesti alle 2-vuotiaille. Tällaiset mehunpideikkeet vaunuihin on selkeästi suunnattu juuri perheen pienemmille, ja normalisoivat osaltaan mehujen juottamista lapsille. 

 

Vesi maistuu paremmin pillin läpi


Ajattelen, että teen pojilleni palveluksen kun en totuta heitä juomaan mehuja pienestä pitäen. Ruokajuomaksi parasta on vesi, ja sitä on aina saatavilla. Lapset, jotka oppivat jo pienenä juomaan vettä, tekevät niin todennäköisesti aikuisenakin. Pillimehujen juominen on kuitenkin opetettu tapa, josta voi siis oppia pois. Lapsille on helppo olla antamatta mehua, jos juo vettä itsekin ja tarjoaa sitä luonnollisesti myös lapsilleen. 

 

Mitä mieltä sinä olet mehujen juomisesta?

 

Lue myös: Ostaisitko vauvallesi Ruispuolukkapuuroa, joka sisältää 12g sokeria?

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoitin kesäkuussa harhaanjohtavasti nimetystä Pirkan Ruispuolukkapuurosta, joka vastoin tuotteen nimeä, sisältää 45% luomuomenaa ja 10% luomuomenamehutiivistettä. Tuo omenamehutiivisteen käyttö nostaa tuotteen sokeripitoisuuden melko korkeaksi, ja lopputuloksena Puolukkaruispuurossa on 12g/100g sokeria. Vertailun vuoksi, merkin toisessa valmispuurossa on sokeria 3,8g/100g. Olin jotenkin aivan pöyristynyt, että vauvanruoassa saa olla näin paljon sokeria. Etenkin kun Ruispuolukkapuuro kuulostaa paljon terveellisemmältä ja vähemmän sokeriselta kuin Banaani-mustikkapuuro. Yllätyin siksi eri Facebook-ryhmissä herättämääni keskustelua, lähinnä sokerin määrän ja laadun osalta. Osa oli aivan yhtä kauhistunut, että 5 kk ikäisille valmistetaan harhauttavalla nimellä näin sokeripitoista valmispuuroa. Mutta vielä useamman mielestä oli aivan ok, että vauvanruoka sisältää yli 10% sokeria, koska sehän on "vain hedelmäsokeria." Siksi ajattelin vähän avata, mitä "ei lisättyä sokeria" merkintä tarkoittaa, ja miksi hedelmäsokeri ei aina ole se paras vaihtoehto.

 

Hedelmäsokeri parhaassa muodossaan, suoraan tuoreista hedelmistä

 

Mutta siinähän on vain hedelmäsokeria!

 

Finelin mukaan hedelmäsokerin eli fruktoosin energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin eli tavallisen sokerin. Fruktoosi kuitenkin nostaa verensokeria hitaammin kuin sakkaroosi, eli hedelmäsokeri on siinä mielessä valkoista sokeria parempi vaihtoehto. Hedelmäsokerissa ei tosiaan ole mitään vikaa, kunhan tuon sokerin saa tuoreista hedelmistä ja marjoista. Kun taas hedelmiä keitetään kasaan niin kauan, että jäljelle jää hedelmästä vain sokeri, tuo tiiviste ei ole juurikaan terveellisempää kuin valkoinen sokeri. 

YLE kertoi, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokerin saannin vähentämistä nykyisestä 10 prosentista alle viiteen prosenttiin päivittäisestä energiansaannista, joka tarkoittaa aikuisella noin kuutta teelusikallista sokeria päivässä. On tutkittu että pienet lapset saavat jopa 20 prosenttia päivittäisestä energiasta sokerina. En ihmettele tätä yhtään, kun miettii miten jo pienten vauvojen ruokiin on lisätty valkoiseen sokeriin rinnastettavaa omenamehutiivistettä. Vaikkei antaisi lapsilleen varsinaisia herkkuja, kuten karkkia, keksiä ja jäätelöitä, niin sokeria kertyy ihan huomaamatta ruokavalioon. Enkä nyt edes ajattele tuoreista hedelmistä saatavaa hedelmäsokeria. 
 


Aidosti sokeriton herkku: Vauvan banaaniletut tuoreilla marjoilla ja jugurtilla

 

Miksi "ei lisättyä sokeria" on yksi iso huijaus?


Valmistajat saavat sanoa, että tuotteessa ei ole lisättyä sokeria, jos tuote on makeutettu makeutusaineella tai mehutiivisteellä. Useimmiten käytetty tiiviste on rypälemehutiiviste ja omenamehutiiviste. Kuluttajat eivät valmistajien onneksi ajattele mehutiivisteiden olevan sokeria. Valmistajat voivat siis lisätä vauvanruokiin tai mihin tahansa muuhun mehutiivistettä makeuttamiseen, ja silti väittää laillisesti, ettei tuotteessa ole lisättyä sokeria. EY-asetuksessa 1924/2006 sanotaan: "väite, jonka mukaan elintarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi." Eli suomeksi sanottuna, "ei lisättyä sokeria" väite voidaan esittää vain, jos mehutiivistettä on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin makeuttamiseen. Harvoinpä näin on...

 

WHO laskee myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, jos se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä.


WHO kuitenkin katsoo suosituksessaan lisätyksi sokeriksi tavallisen sokerin (eli sakkaroosin) ja yksinkertaiset sokerit (kuten fruktoosin ja glukoosin), joita lisätään juomiin tai ruokiin teollisuudessa, ruuanvalmistuksessa tai ruokailija itse lisää. Lisäksi tähän ryhmään lasketaan hunajassa, siirapissa, hedelmämehuissa tai mehutiivisteissä oleva sokeri. Lisätyksi sokeriksi ei lasketa esimerkiksi marjojen tai hedelmien luontaista sokeria. WHO laskee siis myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, silloin kun se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä. Koska nämä asiat on aivan yleisessä tiedossa, ja varsinkin valmistajat nämä takuuvarmasti tiedostavat, en ymmärrä miksi mehutiivisteiden käyttöä saa edelleen kutsua sokerittomaksi vaihtoehdoksi. Harva kuluttaja jaksaa tai muistaa miettiä kaikkien elintarvikelainsäädännön kimurantteja, ja päätyy tahattomasti syöttämään lapsilleen sokeria reilusti yli suositusten. Yhdestä Ruispuolukkapuurosta kun taapero saa jo lähes puolet päivän suositellusta sokeriannoksesta.

 

Mitä ajatuksia lasten sokerinsaanti teissä herättää?

 

Lue myös: Ostaisitko vauvallesi Ruispuolukkapuuroa, joka sisältää 55% omenaa ja 12g sokeria? ja Miten hedelmät kuuluu pestä torjunta-aine jäämistä?

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ruokaa rakastava blogi, jossa kahden pienen kulinaristin äiti kokkaa perheelleen kasvisruokapainotteisesti. Arvostamme yhdessä syömistä, lasten kanssa ruoanlaittoa, ja toisinaan myös lapsiystävällisiä ravintoloita. Eniten harmittaa 2-vuotiaan uhmainen nirsous ja sitruuna jälkiruoassa. Jaan kanssanne perheemme lempiruokien reseptejä, nopeita arkiruokia ja jälkiruokia unohtamatta.

Saat meidät kiinni: sormetsuuhun@gmail.com 


Löydät meidät myös Instagramista ja Facebookista

Blogiarkisto

2019
2018