Kirjoitukset avainsanalla matkalla

Leon aloitti kiinteät sormiruokailulla kuuden kuukauden iässä, ja on siitä lähtien syönyt ruokansa itse. Silti kaupan valmiit smoothie- ja puuropussit ovat kuuluneet hänen ruokavalioonsa siitä asti, kun hän oppi imemään niiden sisällön itse suuhunsa. Nämä pienet kylmänä nautittavat pussukat ovat käteviä välipaloja reissussa, ja maistuvat hampovalle taaperolle kun mikään muu ei maistu. Moni vanhempi varmaan lukee vauvanruokien tuoteselosteet melko huolella läpi ennen ostopäätöstä. Niin minäkin pääsääntöisesti, mutta jos valmistaja on tuttu ja kyseessä on luomutuote, niin välillä se vain unohtuu. Usein vauvanruoan nimi kuvaa sen koostumusta hyvin, kuten etenkin lastenruoan kohdalla kuuluukin olla. Leonin lemppari on jo kauan ollut suomalaisen valmistuttajan luomu Banaani-mustikkapuuro, ja sen nimi kuvastaa täysin sen koostumusta (vesi, luomubanaani 30%, luomumustikka 8%, luomu neljän viljanhiutaleet 7% (VEHNÄ, OHRA, KAURA, RUIS), luomurypsiöljy). Banaani-mustikkapuuron syrjäytti Leonin listalta hiljattain samalta valmistajalta ilmestynyt Ruispuolukkapuuro, ja olenkin siirtynyt ostamaan vain sitä.

 

Puolukka-ruispuuro kuulostaa paljon terveellisemmältä, ja vähemmän sokeriselta kuin Banaani-mustikkapuuro. 

 

Välipalahetki Muumimaailmassa

 

Ruispuolukkapuuro kuulostaa paljon terveellisemmältä, ja vähemmän sokeriselta kuin Banaani-mustikkapuuro. Mutta tässä tapauksessa ei sitä valitettavasti ole, vaan tuote on nimetty täysin harhaanjohtavasti. Päädyin lukemaan yksi päivä "ruispuolukkapuuron" tuoteselostetta, ja tuo valmispuuro sisältää 45 % luomuomenaa ja 10% luomuomenamehutiivistettä. Omenaa ei ole nimessä edes mainittu, vaikka sitä on mukana myös korkeasokerisena tiivisteenä. Sen lisäksi "ruispuolukkapuurossa" on vettä, 15% luomupuolukkaa, 5% luomuruisjauhoa, luomukaurahiutaleita ja luomurypsiöljyä.

 

Olen syöttänyt Leonille valmispuuroa, jossa on sokeria 12 g/100g. Leonin aiemmassa lempparissa Banaani-mustikkapuurossa kun sokeria on vain 3,8g/100g. 

 

Olen siis huolimattomuuttani syöttänyt Leonille viimeiset pari kuukautta sokeripitoista omenasosetta, kun luulin antavanani hänelle terveellistä ruispuolukkapuuroa. Olen ollut siinä uskossa, että tuotteet tulisi nimetä sen mukaan mitä ne sisältävät, ja tässä tapauksessa tuotteen nimessä tulisi ehdottomasti mainita omena, esim. Omena-puolukkapuuro. Eikä ole mitenkään perusteltua, että ruis on tuotteen nimessä ensimmäisenä, kun tuote sisältää sitä vain 5 prosenttia, ja omenaa 55 prosenttia. Tuotteen nimi on siis täysin harhaanjohtava, joka on todella huolestuttavaa vauvanruoan ollessa kyseessä. 

 

Muiden valmistajien lastenruokatuotteiden nimet vastaavat pääsääntöisesti niiden sisältöä


Eniten minua harmittaa se, että olen syöttänyt Leonille valmispuuroa, jossa on sokeria 12 g/100g. Leonin aiemmassa lempparissa Banaani-mustikkapuurossa kun sokeria on vain 3,8g/100g. Löydöksestäni tyrmistyneenä kävin läpi lastenruokahyllyn pusseja, ja katsoin vastaavatko tuotteiden nimet niiden sisältöä, enkä löytänyt yhtäkään näin räikeää tapausta. On toki kuluttajan vastuulla katsoa tuoteselostet tarkkaan läpi, mutta mielestäni yrityksellä on vastuu varmistaa, että etenkin lastentuotteiden nimet vastaavat niiden sisältöä. Laitoin tästä syystä yritykselle harhaanjohtavasta mainonnasta suoraan palautetta ja ehdotin nimenmuutosta. Yritys pahoitteli pettymystäni, ja kertoi että he halusivat nimellä tuoda esiin puurossa maistuvan puolukan ja rukiin. Nimenmuutosta ei kuulema olla tällä erää toteuttamassa, mutta he tarjosivat minulle rahojeni palauttamista. Toivon, että he harkitsevat uudelleen, sillä jos muutkin yrityksen alkavat nimeämään lastenruokia vain halutun maun mukaan, meillä pienten lasten äideille menee pian kaikki aika tuoteselosten lukemiseen. Ja tässä puurossa maistuu varmasti enemmän makea omena, kuin puolukka tai ruis. 

 

Olkaahan tarkkoina tuoteselosten kanssa!

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Pirkka ei ole suomalainen valmistaja, vaan valmistuttaja. Pirkka on K-kauppojen oma merkki, jonka tuotteet valmistetaan lukuisissa tehtaissa eri puolilla maailma. Nämä puurot eivät ole suomalaisia, vaan Virossa valmistettuja.

Mitä tulee tuohon tuotteiden nimeämiseen, lukuisat smoothiet ja mehut on nimetty siten, että kalliimmat raaka-aineet, kuten marjat tuodaan isosti esiin, vaikka pääraaka-aine on usein juuri omena tai mehuissa rypälemehu.

Sormet suuhun
Liittynyt14.3.2018

Kiitos, korjasin sanan "valmistuttaja" tekstiin. Kun tosiaan tutkin muiden valmistajien, ja tämän saman muita, tuotteita niin niiden nimi vastasi melko hyvin sisältöä. On kuluttajan harhaanjohtamista, olla mainitsematta omenaa, jota tuote sisältää kuitenkin huimat 55%. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tykkäämme tehdä lasten kanssa etenkin kesällä retkiä metsään, rannalle tai oikeastaan minne vain. Parasta retkissä on tietysti eväät. Jos lähdemme retkelle vasta työpäivän jälkeen, niin syömme päivällisen piknik-henkisesti ulkona. Tällöin mukana on yleensä suolainen piiras, salaattia ja jotain makeaa jälkiruoaksi. Ruokajuomaksi riittää vesi, lapsille ostamme toisinaan pillimehut. Tässä meidän perheemme suositusmenu kesäiselle eväsretkelle, jälkiruokana sesongin mukaisesti raparperijuustokakku. Jos ei ole aikaa leipoa edellisenä iltana kakkua valmiiksi, retkellä tuoreet marjat ja hedelmät maistuvat myös taivaallisilta!

 

Välimerellinen pastasalaatti

 

 

Mitä tarvitset:
- 300 g pastaa
- 1 tölkki mustapapuja
- 200 g kirsikkatomaatteja
- 1 punainen paprika
- 50 g aurinkokuivattua tomaattia (n. 3 rkl jos valmiita kuutioita)
- 100 g baby pinaatinlehtiä
- 1 rkl pestoa
- 2 rkl oliiviöljyä
- 1/2 tl oreganoa
- Ripaus mustapippuria


Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, ja huuhtele kylmällä vedellä. Huuhtele pavut ja sekoita pastan sekaan. Pilko paprika ja kirsikkatomaatit, ja sekoita pastan sekaan. Sekoita öljy, pesto ja mausteet keskenään. Kaada kastike muiden ainesten sekaan, ja sekoita. Lisää lopuksi mukaan huuhdellut pinaatinlehdet, ja sekoita varovasti. Valmista tuli!

 

Lohi-katkarapupiirakka
 


Mitä tarvitset: 
- Myllyn Paras pyöreä piirastaikina
- 150 g kylmäsavulohta
- 50 g katkarapuja
- 100g katkaraputuorejuustoa
- 150 g juustoraastetta 
- 2 kananmunaa
- 1 dl ranskankermaa
- 2 tl sitruunamehua
- Puolikas kevätsipulin varsi
- Ripaus mustapippuria

 

Levitä taikina pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille tasaisesti. Riko kananmunien rakenne, ja sekoita ranskankerma, tuorejuusto, juutoraasteesta 2/3-osaa ja mausteet mukaan. Levitä seos tasaisesti vuokaan, ja ripottele päälle jäiset katkaravut ja loput juustoraasteesta. Paista piirasta 200-asteisen uunin alimmalla tasolla n. 35 minuuttia kunnes se on saanut kauniin värin pintaan. Anna jäähtyä, paloittele valmiiksi, ja pakkaa mukaan piknikille!

 

Raparperimansikka-valkosuklaajuustokakku

 


Pohja
- 150g Digestive-keksejä (10 kpl)
- 50g voita

Raparperimansikkahilloke
- n. 7 raparperin vartta (800 g)
- 150 g mansikoita pilkottuna
- 0,5 dl sokeria
- 1 dl hyytelösokeria
- 1 rkl voita

Valkosuklaatäyte
- 2 dl kuohukermaa
- 200g maustamatonta Philadelpia-tuorejuustoa
- 200g valkosuklaata
- 1tl vaniljasokeria tai 0,5 tl vanilja-aromia
- 3 liivatelehteä
- 0,2 dl vettä
 

Tee ensin pohja: hienonna keksit hienoksi ja sulata voi. Yhdistä keksimuru ja voisula, ja painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle tiiviisti. Laita pohja jääkaappiin siksi aikaa kun teet hillokkeen ja täytteen. Pese, kuori ja pilko raparperit pieneksi. Sulata 1 rkl voita kattilassa, lisää pilkotut raparperipalat ja sokerit. Keitä niin kauan, että raparperit pehmenevät jonkin verran, noin 15 min. Varo ettei seos mene vetiseksi, jos niin käy niin siivilöi neste pois. Anna hillokkeen jäähtyä hieman, ja kaada kuutioidut mansikat sekaan. Anna seoksen jäähtyä kokonaan ja tasoittele se keksipohjan päälle. Laita vuoka takaisin jääkaappiin. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen, ja sulata sillä aikaa paloiteltu valkosuklaa vesihauteessa. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää kerman sekaan tuorejuusto, vaniljasokeri, ja jäähtynyt, sulatettu valkosuklaa, ja sekoita. Keitä vesitilkka kattilassa ja lisää joukkoon liotetut, puristellut liivatteet. Kaada liivateseos täytteen joukkoon tasaisena nauhana, ja sekoita täyteseos tasaiseksi. Leikkaa mansikoista siivuja, ja tue ne pystyyn irtovuoan reunoille. Kaada varovasti täyte raperperimansikkahillokkeen päälle ja laita jääkaappiin hyytymään yön yli, kuitenkin vähintään kuudeksi tunniksi. Irroita kakku vuoan reunoista vetäen voiveitsellä reunaa ympäri. Irrota irtovuoan reunat ja koristele kakku haluamallasi tavalla. 

 

Hauskoja seikkailuja!

 

Lue myös: Sormiruokailijan eväät lyhyille matkoille

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö

Olimme poikien kanssa jokin aika sitten Tukholman risteilyllä. Emme olleet käyneet aikoihin yhdessä missään, ja tiesimme poikien viihtyvän laivalla. Halusimme myös testata kahden vilkkaan pojan kanssa matkustamista ennen heinäkuun lomamatkaamme. Joel odotti innoissaan Muumin ja Harri Hylkeen tapaamista, ja 1,5-vuotias Leon ei vielä tiennyt mitä odottaa. Menimmekin heti laivaan päästyämme halimaan Muumipeikkoa ja Pikku-myytä Silja Land -leikkipaikkaan. Leon meni Muumipeikon eteen seisomaan, ja tönötti siinä kädet suorina kun Muumipeikko silitti hänen päätään. Leon nautti todella paljon kohtaamisesta, ja hänet oli todella vaikea saada Muumista irti. Ihan kiva, sillä suuntaamme kesällä taas Muumimaailmaan.

 

Iskän alkuruoka maistui myös
Iskän alkuruoka maistui myös

Lastenlistan alkuruoan dippivihannekset
Lastenlistan alkuruoan dippivihannekset


Emme saaneet pöytävarausta italialaiseen Tavolàta-ravintolaan enää laivaan saapuessamme, joten menimme perinteiseen Happy Lobster -kalaravintolaan. Laivalla olisi ollut myös ihan uusi Grill House -ravintola, mutta koska emme syö lihaa, kalaravintola sopi meille paremmin. Happy Lobsterissa oli lapsille aivan oma ruokalista, josta löytyi pääruokien lisäksi myös alku- ja jälkiruokia. Pojat ottivat alkuruoaksi dippivihannekset, ja me kummallekin savustetut katkaravut. Pojat söivät tosin meiltä katkarapuja myös, ja sain syödä Joelin kaikki paprikat. 

 

 

Pääruoaksi mieheni otti merikrotin, ja minä paistetun lohen kampasimpukoilla. Leonille löytyi lastenlistalta paistettu lohi muusilla. Tilasimme Joelille hampurilaisen, mutta vaihdoimme siihen kuuluvat ranskalaiset muusiin. Leon ei nimittäin syö enää mitään muuta, jos näkee ranskalaisia jonkun laytasella. Olemme muutaman kerran tehneet sen virheen, että mieheni on jossain ravintolassa tilannut annoksensa ranskalaisilla, eikä Leonin "anna, anna, anna!" -huudosta tule loppua. Kaikille on siis helpompaa, jos ranskalaisia ei ole näköpiirissä. Happy Lobsterin annokset maistuivat kaikille, mutta jälkiruoalle ei jäänyt tällä kertaa enää tilaa. 

 

Jee, hamppari!
Jee, hamppari!

Lohi muusilla
Lohi muusilla

 

Illallisen jälkeen kello alkoikin jo olla aika paljon, ja suuntasimme hyttiin nukkumaan. Harri Hylkeen disco olisi ollut klo 20.00, mutta pojat menevät aina puoli kahdeksalta nukkumaan, ja Leon vaikutti jo todella väsyneeltä. Olimme onneksi tavanneet jo Harri Hylkeen laivaan saapuessamme, ja vielä Silja Landissa. Iltatoimien jälkeen mieheni jäi nukuttamaan pojat, ja suuntasin siksi aikaa Tax Free -myymälään ostamaan itselleni hajuveden ja vähän karkkia, joita mussutin myöhemmin pimeässä hytissä poikien nukkuessa. 

 

 

Heräsimme aamulla jo kuudelta Ruotsin aikaa, sillä lapset heräävät yleensä seitsemältä. Ehdimme siis aamiaiselle heti Grande Buffetin avauduttua. Pojat olivat melko villillä päällä, mutta buffetissa on se ihana puoli, että ruoan saa eteensä niin pian kuin vain ehtii lautaselle ottamaan. Leonille maistui hyvin puuro mehukeitolla, juustosämpylä, keitetty kananmuna, kurkkuviipaleet ja kauramaito. 3,5-vuotias Joel veti hieman suolaisempaa linjaa, ja söi kananmunan kanssa nakkeja, pekonia ja suolakurkkuja. Aamiaisen jälkeen ehdimme vielä hetkeksi leikkimään Silja Landiin ennen kuin menimme maihin.

 

Silja Landin muumi sai suukon
Silja Landin muumi sai suukon

 

Kun laiva saapui maihin, lähdimme kävelemään kohti Fältöversten -ostoskeskusta, jonne kävelee alle kaksi kilometriä. Meillä oli matkarattaat mukana, ja lainasimme Silja Landista panttia vastaan Tulan Leonille. Leon nukahti kun pääsimme ostarille, ja päätimme nukuttaa Joelin myös rattaisiin. Niinpä kävelimme merta päin vielä kilometrin, ja saavuimme Djurgårdenin alueella. Pyörimme hetken alueella, ja kävelimme takaisin ostoskeskukselle. Pyörimme ostoksilla jonkin aikaa kun pojat nukkuivat, ja kävimme syömässä lounassushit kun pojat heräsivät. Olimme takaisin laivalla jo puoli kolmen aikaan, ja koska meillä oli illallinen varattu vasta 16.45 kattaukseen, pääsimme käydä pulahtamassa pikaisesti Sunflower Oasis -kylpylässä. 

 
Vielä yksi marjashotti, kiitos!

 

Uimisen jälkeen menimme illalliselle Grande Buffet -ravintolaan. Alle 6-vuotiaat lapset syövät buffetissa aina ilmaiseksi, mikä on todella kiva sillä pienten ruokahalua on usein vaikea ennustaa. Buffet on siinäkin mielessä ihanteellinen vaihtoehto pienten lasten kanssa, ettei tarvitse odotella ruokaa, ja lapset saavat syödä sitä mikä sillä hetkellä sattuu eniten kiinnostamaan. Grande Buffetista löytyi kummallekin pojalle paljon mieleistä syötävää, ja toki myös meille vanhemmille. Leon söi salaattipöydästä avokadoa, kurkkua, hummusta ja katkarapuja. Pääruokapöydästä hänelle löytyi kermaperunoita, arrancini-riisipalleroita, lohta, hernepihvejä ja kevätkääryleitä. Jälkiruoaksi hän joi kolme marjasmoothie-shottia. Isoveli vaati saada alkuruokalautasen jälkeen saada nakkeja ja ranskalaisia lastenpöydästä, ja parasta oli kun haimme niitä yhdessä hänelle. 

 


Kävimme vielä illallisen jälkeen syömässä jälkkäriksi Spice Ice -hurrikaaniannokset Silja Land -leikkihuoneessa. Ensimmäistä kertaa koskaan, Joel ei jaksanut syödä jäätelöään loppuun ja Leon sai myös maistella veljensä jäätelöä. Leikimme hetken vielä leikkihuoneessa, ja Joel osallistui piirustuskilpailuun, jonka julisti voittavansa. Ehdimme aamulla vielä ennen meriaamista palkintojenjakoon leikkipaikkaan, ja Harri Hylje nosti Joelin piirustuksen arvonnassa yhdeksi kolmesta voittajasta. Risteilymme oli oikein onnistunut, ja olin melko yllättynyt siitä miten hyvin pojat jaksoivat istua ravintolassa aloillaan. Meillä on periaatteena, ettemme anna pojille koskaan ruokapöytään mitään elektronista viihdykettä. Pojat saivat onneksi Happy Lobster -ravintolassa pienet puuhavihkot, joiden parissa he askertelivat syötyään ja ostimme Leonille laivalla Muumi-piirtotaulun. Joel sai myös Ruotsista viihdykkeeksi uudelleenkäytettävän värityskirjan, johon piirretään vedellä. Toivottavasti saamme touhutaaperon ja uhmaikäisen viihtymään näillä eväillä myös lentokoneessa. 

 

Herkullista laivamatkaa!

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ruokaa rakastava blogi, jossa kahden pienen kulinaristin äiti kokkaa perheelleen kasvisruokapainotteisesti. Arvostamme yhdessä syömistä, lasten kanssa ruoanlaittoa, ja toisinaan myös lapsiystävällisiä ravintoloita. Eniten harmittaa 2-vuotiaan uhmainen nirsous ja sitruuna jälkiruoassa. Jaan kanssanne perheemme lempiruokien reseptejä, nopeita arkiruokia ja jälkiruokia unohtamatta.

Saat meidät kiinni: sormetsuuhun@gmail.com 


Löydät meidät myös Instagramista ja Facebookista

Blogiarkisto

2019
2018